Tornion Palloveikot

ToPV -futsal
Koko nimi	Tornion Palloveikot
Lempinimet	Palloveikot
Perustettu	2016
Kaupunki	Tornio
Kenttä	Putaan liikuntahalli, Tornio
– kapasiteetti	500
Sarja	Futsal-Liiga
Värit
Puheenjohtaja	Markku Taramaa
Päävalmentaja	Oleg Eprintsev
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Tornion Palloveikot on torniolainen futsalseura, joka on perustettu vuonna 1935. Aiemmin seurassa on pelattu myös jalkapalloa ja jääpalloa. Futsalissa kotikenttänä toimii Putaan liikuntahalli Torniossa.

Tornion Palloveikot on voittanut miesten jääpalloilun Suomen mestaruuden kuudesti, viimeisin mestaruus on vuodelta 2008. Muutaman heikosti menneen kauden jälkeen, ToPV vetäytyi Bandyliigasta juuri ennen kauden 2014–2015 alkua.

Tornion Palloveikoilla on myös salibandyjaosto. ToPV:n miesten salibandyjoukkue pelaa III divisioonassa

Futsal

Perinteikkään urheiluseuran futsal-jaosto perustettiin vasta 2016. ToPV on perustamisensa jälkeen onnistunut sarjanousussa jokaisena kautena. Palloveikot nousivatkin ensimmäistä kertaa historiassaan Futsal-Liigaan kaudeksi 2019–2020 voitettuaan Futsal-Ykkösen kaudella 2018–2019. Palloveikkojen kotikenttänä toimii Putaan liikuntahalli Torniossa.

ToPV kausi kaudelta

Kausi	Sarjataso	Sijoitus
2020–2021	Futsal-liiga	-
2019–2020	Futsal-liiga	4. *
2018–2019	Futsal-Ykkönen	1.
2017–2018	Kakkos-divisioona	2.
2016–2017	Kolmos-divisiona	1.

* = Kausi keskeytettiin koronapandemian johdosta kun runkosarjasta oli pelaamatta viimeinen kierro. ToPV oli tuolloin varmistanut paikkansa pudotuspeleissä, joita ei koskaan pelattu.

Kausi 2019–2020: debyytti Futsal-Liigassa

ToPV on hankkinut merkittäviä vahvistuksia ensimmäiselle liigakaudelleen: maajoukkueen runkopelaajiin kuuluva Jarmo Junno siirtyi seuraan yhden kauden sopimuksella Sievi FS:tä . Myös maalivahti Marko Pirilän ja maajoukkueessakin esiintynyt, Futsal-Liigan kauden tulokas 2019 Aleksi Kylmälä siirtyivät kesällä Sievistä Tornioon. Liigakokemusta tuovat myös Someron Voiman riveissä pelannut Italo Henrique ja jatkosopimuksen solminut maajoukkuepelaaja Iiro Vanha.

ToPV debyyttikausi liigassa sujui mainiosti, kunnes kausi jouduttiin keskeyttämään maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian johdosta. Runkosarjasta oli tuolloin pelaamatta vain viimeinen eli 22. kierros ja ToPV oli runkosarjan sijalla 4.

Joukkue kaudella 2019-2020

Nro Paikka Pelaaja 1 Pietari Portimo (MV) 12 Marko Pirilä (MV) 30 Lucca Farias Gagliardi (MV) 27 Tuomas Tervahauta (MV) 2 Henri Alamikkotervo 9 Aatu Asikainen 7 Juho-Teppo Berg 4 Jussi-Esko Berg 41 Nikolai Chusov

Nro Paikka Pelaaja 13 Italo Henrique 10 Sami Huhtiniemi 3 Aleksi Isomäki 8 Jarmo Junno 11 Joona Konttajärvi 14 Harri Kurkela 28 Aleksi Kylmälä 19 Iiro Vanha

Päävalmentaja: Oleg Eprintsev

Jääpallo

Tornion Palloveikot - Jääpallo
Perustettu	1935
Kotikunta	Tornio
Kotikenttä	Arena Polarica
Värit
Kultaa	6 (2000, 2002, 2004, 2005, 2006, 2007)
Hopeaa	6 (1996, 1997, 1999, 2001, 2003, 2008)
Infobox OK

Saavutuksia

Tilanne kauden 2010–2011 jälkeen

Miehet

• 6 SM-kultaa: 2000, 2002, 2004, 2005, 2006, 2007
• 6 SM-hopeaa: 1996, 1997, 1999, 2001, 2003, 2008
• 4 Euroopan cupin pronssia: 2000, 2002, 2005, 2006

Naiset

• 1 SM-kulta: 2010

Historia

Alkuhistoria – 1930- ja 1940-luku

Jalkapallo- ja jääpalloseura Tornion Palloveikot perustettiin vuonna 1935. Uuden seuran perustamisen taustalla oli torniolaisen palloilun tilanne, jossa Tornion Pyry oli hallitseva seura ja määräsi Tornion Pallokentän eli Torikentän käytöstä. Nuorista pojista koostunut niin sanottu Torikentän jengi ajettiin kentältä pois, kun vanhemmat tulivat harjoitus- ja pelivuoroilleen. Niinpä päättivät nämä nuoret pallonpelaajat pelivuoroja saadakseen perustaa oman seuran. Ensimmäisten, pyykkirannassa värjättyjen pelipaitojen pääväriksi tuli vihreä. Tornion Palloveikot oli saanut alkunsa.

Tornion Palloveikot rekisteröitiin yhdistykseksi kuitenkin vasta vuonna 1937, sillä alaikäiset perustajat eivät voineet rekisteröidä seuraa, ennen kuin avuksi oli saatu täysi-ikäisiä, muun muassa rehtori Ollila, voimistelunopettaja Hermonen ja Viljo Kangas. Nimeksi annettiin Tornion Palloveikot ry. Seuran perustajajäseniä olivat muun muassa Esko ”Natsa” Aarni, Otto Lahdenperä, Risto Valtonen, Jarl Olsson ja Toivo Rautio. Osa Palloveikkojen pelaajista oli usean seuran edustajia. Jarl Olsson pelasi jalkapalloa TPV:ssa (Tornion Palloveikkojen vanha lyhenne, nykyisin ToPV) ja jääpalloa haaparantalaisessa Haparanda SK:ssa sekä Ruotsin B-maajoukkueessa. Toivo Rautio pelasi sekä Pyryssä että Palloveikoissa.

Alkuvuosinaan TPV voitti useita Lapin-piirin mestaruuksia miesten 1. luokassa sekä jalka- että jääpallossa. Avautuneesta Suomi-sarjapaikasta oli kuitenkin luovuttava rahan puutteen vuoksi. Tornion Pyryn jalka- ja jääpallotoiminta hiipui vähitellen 30-luvun lopulla, mutta Palloveikoissa toiminta jatkui. 1940-luvulla Palloveikot kuitenkin sai uuden kilpailijan, kun Tornion Pallo -47 perustettiin. TPV profiloitui saarella asuvien kaupunkilaisten joukkueeksi, kun taas TP-47:n pelimiehet tulivat maan puolelta.

Ensiesiintymiset jääpalloilun Mestaruussarjassa ja jalkapallotoiminnan loppu – 1970- ja 1980-luku

Kaudella 1974–1975 Tornion Palloveikot oli onnistunut voittamaan jääpalloilun Suomi-sarjan pohjoislohkon ja selviytyi SM-sarjan karsintaan. Karsinnassa olivat mukana torniolaisten lisäksi länsilohkon voittaja Vesta Helsingistä ja itälohkon ensimmäinen Imatran Pallo-Salamat (PaSa). Karsinta-avauksessaan TPV koki tappion PaSa:lle lukemin 5–3. Vesta taas oli aloittanut karsintansa Pirkkolassa 3–1 voitolla imatralaisista. Ratkaiseva ottelu TPV:n ja Vestan välillä pelattiin Torniossa, Pohjan stadionilla. Helsinkiläisille olisi riittänyt SM-sarjaan nousuun tasapeli, mutta Vesta joutui nöyrtymään kotikentällä pelanneelle TPV:lle maalein 6–1. SM-sarjaan nousijan selvittämiseksi tarvittiin näin uusintaottelu PaSa:n ja TPV:n välillä. Ratkaisevassa uusintaottelussa torniolaiset olivat parempia maalein 6–3, ja näin Tornion Palloveikot nousi ensimmäistä kertaa SM-sarjaan. Pääsarjataival jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä seura putosi kauden 1975–1976 jälkeen takaisin Suomi-sarjaan.

Uusi nousu pääsarjaan tapahtui kaudeksi 1980–1981. Visiitti jäi nytkin ranskalaiseksi, ja torniolaiset saivat seuraavalla kaudella jatkaa pelejään jälleen Suomi-sarjassa. Toisella pääsarjakaudella joukkueen mielenkiintoisin nimi oli vasta 18-vuotias Jukka Ohtonen, joka siirtyi TPV:n pudottua Oulun Luistinseuran paitaan ja jatkoi Oulusta myöhemmin Ruotsin kentille. Palloveikkojen pääsarjakaudella Ohtonen teki myös ensiesiintymisensä Suomen A-maajoukkueessa. Keväällä 1999 Ohtonen palasi takaisin kasvattajaseuraansa Tornion Palloveikkoihin 13:n Ruotsissa vietetyn kauden jälkeen, ja hänen panoksensa ToPV:n seuraavien vuosien menestyksessä on ollut ratkaiseva.

Sen sijaan jalkapallossa torniolaiset joukkueet, TPV ja TP-47, eivät olleet onnistuneet nousemaan III divisioonaa korkeammalle 1980-luvun alussa. Tämän seurauksena päädyttiin seuroissa yhteistyöhankkeeseen, jonka johdosta Tornion Palloseura (ToPS) aloitti kaudella 1984 Tornion miesten jalkapalloilun ykkösseurana. Perustajaseurat jäivät pyörittämään junioritoimintaa. TPV:n ja TP-47:n seurafuusio kuitenkin epäonnistui, ja tällöin Tornion Palloveikot päätti luopua kokonaan jalkapallotoiminnasta ja keskittyä yksinomaan jääpalloon. Jalkapallotoiminnan pyörittäminen tulevaisuudessa jäi TP-47:n vastuulle.

Nousu kohti Suomen jääpalloilun huippua – 1990-luku

Vielä kerran ToPV:n piti kokea hissiliike pääsarjan ja toiseksi korkeimman sarjatason välillä ennen paikan vakiinnuttamista korkeimmalla sarjatasolla. Kaudelle 1992–1993 Palloveikot oli jälleen selvittänyt tiensä liigan, mutta edellisiltä kerroilta tuttu kaava toistui, ja ToPV:n piti hakea vauhtia sarjatasoa alempaa. Kuitenkin heti seuraavan kauden jälkeen torniolaiset palasivat liigaan, nyt jäädäkseen.

Kaudelle 1995–1996 Tornion Palloveikot oli pystynyt kokoamaan Bandyliigaan niin kovan joukkueen, että se eteni aina SM-finaaliin asti. Historiansa ensimmäisessä finaaliottelussaan ja samalla mitaliottelussaan Tornion Palloveikot sai vastaansa Warkauden Pallo -35:n. Varkautelaiset voittivat Oulunkylässä, Helsingissä, pelatun finaalin lukemin 3–1. Näin ToPV:n seurahistorian ensimmäinen SM-mitali oli väriltään hopeinen.

Seuraavalla kaudella 1996–1997 ToPV eteni toista kertaa finaaliin. Nyt ToPV kohtasi Oulunkylässä helsinkiläisen Botnia-69:n. Taas oli kotiin tuomisina hopeiset mitalit, sillä Botnia voitti ottelun värikkäiden vaiheiden jälkeen 4–3.

Kuitenkaan seuraavana vuonna ei Palloveikkoja finaalissa nähty. Helsingin IFK oli torniolaisia vahvempi välierissä kahdella voitollaan ja pudotti näin torniolaiset finaalista. Ratkaisevan ottelun Torniossa HIFK voitti selvästi 6–1. Kaudella 1998–1999 ToPV palasi mitalikantaan voittamalla jälleen hopeaa. Finaalissa tällä kertaa Porin Narukerä oli vahvempi.

Kaudella 1999–2000 Tornion Palloveikot saavutti siihen asti suurimman menestyksensä. Keväällä 2000 Palloveikot oli edennyt jälleen toista kertaa peräkkäin finaaliotteluun, joka pelattiin Oulunkylässä. Vastassa oli toinen pohjoissuomalainen joukkue, Oulun Luistinseura. Torniolaiset kukistivat OLS:n ja pääsivät juhlimaan ensimmäistä mestaruuttaan.

Jääpallossa Suomen huipulla – 2000-luku

Kausilla 2000–2001, 2001–2002, 2002–2003, 2003–2004 SM-finaalit pelattiin Suomen Jääpalloliiton kilpailusääntöjen mukaan runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä. Pelipaikkana oli jokaisella kerralla Oulun Raksila ja vastakkain olivat jokainen kerta Oulun Luistinseura ja Tornion Palloveikot. OLS voitti 2001 lukemin 4–2, ToPV 2002, OLS 2003 maalein 5–4 ja 2004 voittajana oli jälleen ToPV.

Vuonna 2005 jääpallon SM-finaali pelattiin kaksiosaisena. Tällöin torniolaisilla oli vastassaan Narukerä. ToPV voitti molemmat osaottelut, ensin kotonaan Gränsvallenilla, Haaparannalla, ja sitten vieraissa Porissa, ja eteni näin neljänteen Suomen mestaruuteensa.

Vuosiksi 2006 ja 2007 SM-loppuottelu oli palautettu runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentälle ja pelattiin yksiosaisena. Molempina kerroilla finaali pelattiin Gränsvallenilla, torniolaisten kotikentällä. Vuonna 2006 finaalissa OLS jäi vaille mahdollisuuksia, kun ToPV pelasi 8–4 voiton oululaisista. Tornion Palloveikot pääsi juhlimaan mestaruutta ensimmäistä kertaa kotikentällään ja kotiyleisönsä edessä, jota oli kertynyt paikalle vajaat 4 000 katsojaa.

Vuonna 2007 tiensä finaaliin ToPV:n vastustajaksi oli raivannut HIFK, pudotettuaan OLS:n välierissä pronssiotteluun. Finaalista odotettiin suurta ottelua, sillä yhdeksän vuoden tauon jälkeen loppuotteluun selvinneen HIFK:n odotettiin haastavan todella pohjoisen ylivallan jääpalloilussa 2000-luvulla. Ensimmäisen puoliajan jälkeen tilanne oli tasan, 2–2, mutta toisella puoliajalla torniolaiset karkasivat 7–3 voittoon. ToPV:lle mestaruus oli jo neljäs peräkkäinen. Gränsvallenille oli jälleen kerääntynyt vajaat 4000 katsojaa.

Kausi 2007–2008 oli Suomen jääpalloilun juhlakausi, tulihan ensimmäisen jääpalloilun Suomen mestaruuden ratkaisemisesta kuluneeksi sata vuotta. Sen kunniaksi Suomen Jääpalloliitto oli päättänyt SM-loppuottelun pelipaikaksi Helsingin. Oulunkylässä käydyn Tornion Palloveikkojen ja Oulun Luistinseuran välisen lumisateen sävyttämän ja jännittävän finaalin voitti OLS. Ensimmäisen puoliajan jälkeen OLS johti 3–1, mutta varsinaisen peliajan päätyttyä Palloveikot oli noussut tasoihin. Jatkoajalla ToPV johti 5–6, mutta nyt oli oululaisten vuoro tulla tasoihin. Jatkoajan päätyttyä tasatulokseen oli edessä rangaistuslyöntikilpailu, jonka OLS lopulta voitti. Näin mestaruus matkasi Ouluun, eikä ToPV:n onnistunut sivuta Oulun Palloseuran ennätystä viidestä peräkkäisestä mestaruudesta.

Jääpallossa yhteistyötä haaparantalaisten kanssa - Haaparanta-Tornion Palloveikot ja myöhemmin HT Bandy

Tornion Palloveikot ja haaparantalainen HaparandaTornio Bandy aik. Eurocity Bandy solmivat 22. heinäkuuta 2008 yhteistyösopimuksen, jossa Haaparannalle perustettiin uusi joukkueiden yhteinen seura Haaparanta-Tornion Palloveikot, joka peri haaparantalaisseuran sarjapaikan Ruotsin toiseksi korkeimmalta jääpalloilun sarjatasolta, Allsvenskanista. Parin vuoden jälkeen nimi palautui HaparandaTornio Bandyksi eli paremmin tunnettu HT Bandynä. Haaparantalais-torniolainen seura pelasi kaudella 2008–2009 Allsvenskanin pohjoislohkossa. Joukkueen tavoitteena oli nousu Ruotsin pääsarjaan, Elitserieniin, joka onnistuikin. Seuraavat kaksi kautta eli 2009-2010 ja 2010-2011 HT-Bandy pelasi Ruotsin korkeimmalla sarjatasolla.

ToPV pelasi samaan aikaan nuoremmilla pelaajilla Suomen Bandyliiga. Kaudesta 2009 tuli pohjanoteeraus, sillä seura hävisi kaikki 18 otteluaan suurimmaksi osaksi kaksinumeroisilla luvuilla. Seuraavat kaudet menivät hieman paremmin, mutta ToPV päätti luopua syksyllä 2014 Bandyliigasta. Yhteistyöseura HT Bandy pelasi kahden Eltserien-kauden jälkeen vielä kuusi kautta Allsvenskania. Kauden 2017 lopuksi HT-Bandy putosi Allsvenskanista ja teki vielä konkurssin. Torniossa tämän jälkeen jääpallotoiminta siirtyi alun perin ToPV:n kakkosjoukkueeksi perustetun Länsi-Rajan Konkarit eli LRK Tornio -nimen alle, joka jatkoi torniolaista Bandyliigatason jääpallotoimintaa.

Salibandy

ToPV:lla on jääpallon lisäksi toimintaa myös salibandyssä. Salibandyssä ToPV:lla on sekä miesten että naisten joukkueet. Tornion Palloveikot pelaa miehissä salibandyn III-divisioonaa ja pelaa kotiottelunsa Putaan urheiluhallilla, Torniossa.

Katso myös

• Tornion Pallo -47
• Bandyliiga
• Suomi-sarja

Lähteet

• Anttinen, Pekka: Sata vuotta helsinkiläistä jääpalloa. Helsinki: Botnia-69 ry, 2007.
• Anttinen, Pekka: Vuosisata oululaista jääpalloa. Helsinki: Botnia-69 ry, 2006.
• Pihlajaniemi, Mika: Puron Pallosta se alkoi... Tornion Pallo -47 50 vuotta. Tornio: Tornion Pallo -47:n omakustanne, 1997.
• Tornion Palloveikot ry:n historiaa saunalahti.fi. 26.7.2008. Arkistoitu 27.10.2007.
• ToPV, Suomen Jääpalloliiton kotisivut finbandy.fi. 26.7.2008. Arkistoitu 18.10.2007.

Aiheesta muualla

• Tornion Palloveikkojen kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen Jääpalloliiton kotisivut

Futsal

• Joukkueen (Arkistoitu – Internet Archive) profiili palloliiton sivuilla
• Palloveikkojen otteluita voi seurata futsal-liiga.tv (Arkistoitu – Internet Archive) palvelussa
• Futsal-liigan sarjataulukko (Arkistoitu – Internet Archive) ja tilastoja