Tiina Lymi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tiina Lymi
Tiina Lymi Helsingin kirjamessuilla vuonna 2010.
Tiina Lymi Helsingin kirjamessuilla vuonna 2010.
Henkilötiedot
Koko nimi Tiina Inkeri Lymi
Syntynyt3. syyskuuta 1971 (ikä 53)
Tampere
Kansalaisuus Suomi Suomi
Ammatti kirjailija, käsikirjoittaja, näyttelijä, ohjaaja
Lapset 3
Näyttelijä
Aktiivisena 1993–
Merkittävät roolit
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Tiina Inkeri Lymi (s. 3. syyskuuta 1971 Tampere)[1] on suomalainen Jussi-palkittu näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija.

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiina Lymi syntyi Tampereella vuonna 1971 ja asui lapsuutensa Lie­lahdessa. Hän kasvoi yksin­huoltaja­äitinsä kanssa. Hän muistelee pienenä haaveilleensa poliisin ammatista. Lymi kirjoitti yli­oppilaaksi Tampereen yhteiskoulun lukiosta vuonna 1990. Samana vuonna hän pääsi ensimmäisellä yrittämällä sisään Teatteri­korkea­kouluun.[2]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lymin läpi­murto suuren yleisön tietoisuuteen tapahtui hänen ensimmäisessä elo­kuva­roolissaan vuonna 1993 elokuvassa Akvaariorakkaus. Siitä hän sai parhaan nais­pää­osan Jussi-palkinnon.[3] Sen jälkeen hän on esiintynyt useissa suomalaisissa elo­kuvissa, näytelmissä ja televisio­sarjoissa. Muita elo­kuvia ovat Rikos & Rakkaus, Nousu­kausi, Onnen varjot sekä Juoksu­haudantie, televisio-ohjelmista Vuoroin vieraissa, Isänmaan toivot, Tahdon asia, Syke sekä Roba.[4]

Lymi on esiintynyt ääni­näyttelijänä. Hänen ääni­hahmonsa on Esmeralda Walt Disneyn piirros­elo­kuvassa Notre Damen kellon­soittaja.[4]

Lymi on työskennellyt myös teatteri- ja televisio-ohjaajana. Ensimmäisen teatteri­ohjauksensa, Juha Lehtolan kirjoittaman perhe­komedian Loppuun asti lystikkäät, hän teki vuonna 2007 Tampereen Työväen Teatterille.[5] Syksyllä 2009 sai Tampereen Työ­väen Teatterissa ensi-iltansa näytelmä Susi sisällä, jonka Lymi on paitsi ohjannut, myös kirjoittanut.[6] Samalla tavoin on toteutettu myös Ryhmäteatterin näytelmä S.O.S. – Save Our Souls (2010). Television puolella hän on ohjannut TV1:n poliittista satiiria Ministerin tytär.[7]

Lymi kirjoitti myös kolumnia Aamu­lehden Ihmiset-liitteeseen. lähde?

Vuonna 2024 ensi-iltansa sai Lymin ohjaama ja käsikirjoittama suurelokuva Myrskyluodon Maija. Elokuva perustuu Anni Blomqvistin Myrskyluoto-romaanisarjaan. Pääosin Ahvenanmaalla kuvatun elokuvan neljän miljoonan euron budjetti on yksi Suomen isoimmista elokuvabudjeteista koskaan.[8]

Lymi palkittiin 2024 Suomi-palkinnolla elokuva- ja tv-ohjauksistaan.[9]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiina Lymi oli naimisissa 12 vuotta[10] näyttelijä Eero Ahon kanssa vuoteen 2006 saakka. Heillä on kaksi tytärtä,[2] joista Iida on esiintynyt elo­kuvassa Joki ja Ella yhdessä vanhempiensa kanssa elo­kuvassa Juoksu­haudantie sekä elo­kuvassa Käsky. Ella pääsi Teatteri­korkea­kouluun vuonna 2018 ja opiskelee myös näyttelijäksi.[11]

Lymillä on myös tanssija Aleksi Seppäsen kanssa vuonna 2008 syntynyt poika.[2]

Lymi on kertonut sairastavansa nivel­reumaa.[12]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat
Vuosi Nimi Rooli
1993 Akvaariorakkaus Saara
1999 Rikos & Rakkaus Kristiina Pahka
2003 Nousu­kausi Katri
2004 Juoksu­haudantie Helena Virtanen
2005 Onnen varjot Paula
2008 Erottamattomat Taru
2012 Hulluna Saraan Leena
2014 Ei kiitos terapeutti
2015 Armi elää! Riitta Immonen
2017 Napapiirin sankarit 3 ultrajuoksija
2018 Supermarsu kylpylän johtaja
2019 Olen suomalainen Pia Viheriä­vaara
2021 Syke-elokuva: Hätätila Marleena Nortamo
2022 Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä Katri
Televisioelokuvat
1997 Viisi tytärtäni Sointu
1999 Itsenäisyyden ilta —
2002 Tappava säde Tiina Leiwo
2003 Nainen kedolla Laura Malka­luoto
Televisio
Vuosi Sarja Rooli
1994 Milk­shake Oona
1996 Akkaa päälle Susanna
1997 Vuoroin vieraissa Elina
1998 Nahkiaiset —
Team Ahma suku­puoli­tauti­klinikan lääkäri
1998–2002 Isänmaan toivot Henrika Blom­stedt
1999 Äkkiä Anttolassa useita
1999–2000 Tunteen palo Kata Härkönen
2002 Paristo useita
Paholaisen tytär Teresa Nyström
Tummien vesien tulkit Kerttu
2005 Tahdon asia Nenna Tiutinen
2007 Rakkauden nälkä Onerva Nykänen
2008 Röyhkeä diplomaatti Afet Bereket
Lemmenleikit sihteeri Linda
Maleena Karoliina
2009–2010 Parasta aikaa Satu
2011 Alamaailma-trilogia: Lakimies Laila Bergen­strand
Klikkaa mua Sari
2013 Kerran viikossa Terhi
2014–2019 Syke Marleena Nortamo
2015– Roba Taru Valtonen
2016 Kohtuuttomuuksia Nea, Anne, Mimi, Tiina
2018 Sekasin Riitta
2021 Sisäilmaa juoppo
Ääninäyttelijänä
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Teatteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ohjaukset
  • Loppuun asti lystikkäät (Tampereen Työ­väen Teatteri 2007)
  • Susi sisällä (Tampereen Työ­väen Teatteri 2009)
  • Ministerin tytär (Yle TV1 2010)
  • S.O.S. – Save Our Souls (Ryhmä­teatteri 2010)
Käsikirjoitukset

lähde?

Kirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterin­tekijät 1993, s. 278. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X
  2. ↑ a b c Tiina Lymi Nor­disk Film. Arkistoitu Viitattu 9.2.2010.
  3. ↑ Suomalainen elokuvapalkinto vuodesta 1944 Jussi-gaala. Viitattu 20.11.2024.
  4. ↑ a b Tiina Lymi Elonet.fi. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 20.11.2024.
  5. ↑ Saastamoinen, Salli: Toivon lipas jätettiin auki. Pirkan­maan Sanomat, 4.4.2007, s. 11. Artikkelin arkistoitu verkko­versio. Viitattu 13.9.2009.
  6. ↑ Tampereen Työ­väen Teatteri räväyttää kanta­esityksillä Turun Sanomat. 18.8 2009. Turku: TS-Yhtymä Oy. Arkistoitu Viitattu 13.9.2009.
  7. ↑ Poliittista satiiria perhe­piirissä Keski­suomalainen. 2.1.2010. Keski­suomalainen Oyj. Arkistoitu 11.1.2010. Viitattu 27.2.2010.
  8. ↑ Pyrhönen, Kari: Suurelokuva Myrskyluodon Maija on 4 miljoonan euron riskisijoitus – "Voimme ajautua suohon tai onnistua" Mtv uutiset. 18.1.2024. Viitattu 20.1.2024.
  9. ↑ Kulttuurin Suomi-palkinnot jaettiin kahdeksalle - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. 18.11.2024. Viitattu 20.11.2024.
  10. ↑ Tahvolainen, Anne: Tiina Lymi muuttaa Helsinkiin! 7 päivää. 8.5.2008. Helsinki: Aller Media Oy. Arkistoitu Viitattu 15.5.2009.
  11. ↑ Näyttelijöiden lapset selvittivät tiensä Teatteri­kouluun –Listalla Virtanen, Lymi ja Lignell Ilta­lehti. Helsinki. Viitattu 7.6.2018.
  12. ↑ Näyttelijä-ohjaaja Tiina Lymi: Olen huono kestämään virheitä Oma-aika. Arkistoitu 6.10.2019. Viitattu 3.10.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiina_Lymi&oldid=22839028”