Ticonderoga-luokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ticonderoga-luokka
Ticonderoga-luokan ohjusristeilijä USS Lake Champlain (CG-57).
Ticonderoga-luokan ohjusristeilijä USS Lake Champlain (CG-57).
Tekniset tiedot
Uppouma 9 800 t
Pituus 173 m
Leveys 16,8 m
Syväys 10,2 m
Koneteho 4 x GE LM2500 -kaasuturbiinimoottoria 60 MW
Nopeus 32,5 solmua
Miehistöä 33 upseeria, 27 aliupseeria ja noin 340 miehistönjäsentä
Aseistus
Meritorjunta 8 × Harpoon-merimaaliohjusta
2 × Mk 32 SVTT -torpedoputkea
2 × Mk 45 5"/54 -tykkiä
2 × Sikorsky SH-60 Seahawk -helikopteria
Ilmatorjunta 2 × Mk26 tai Mk 41 VLS -ohjustenlaukaisualustaa

Ticonderoga-luokka on Yhdysvaltain laivaston kahdenkymmenenseitsemän aluksen muodostama ohjusristeilijäluokka. Hävittäjäluokan hankinta ja ensimmäisten alusten tilaus vahvistettiin vuonna 1978. Luokan alukset luokiteltiin uudelleen 1. tammikuuta 1980 ohjusristeilijöiksi[1]. Luokan ensimmäinen alus USS Ticonderoga laskettiin vesille 22. tammikuuta 1983.

Niiden elektronisen varustuksen muodostaa AEGIS-tutkajärjestelmä, jonka tärkeimmät osat ovat SPY-1A, SPS-49 ja SPG-62 tutkat sekä SQS-53 kaikuluotain.

Suunnittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokan alusten suunnittelu pohjautui Spruance-luokan hävittäjiin. Siinä esiteltiin samalla uuden sukupolven ohjuksin varustettu sotalaiva, joka valmistettiin AEGIS-tutkan vaatimusten mukaan. Tutka kykenee saman aikaisesti valvomaan toiminta-alueen tapahtumia, seuraamaan maaleja ja ohjaamaan ohjukset maaleihin. Alusluokka oli myös ensimmäisiä moduleina valmistettuja eikä perinteisesti kölistä ylöspäin. Alusten kansirakenteita on muutettu etukannella ja takakannella kahden antennien vaatiman rakennelman tarpeiden mukaan. Luokan alukset ovat ulkoisesti lähes identtisiä lukuun ottamatta ohjusjärjestelmä vaihdoksen aiheuttamia muutoksia.

Operaatioanalyysiä käytettiin alusten miehistötarpeen kartoitukseen, jonka tuloksena kyettiin vähentämään neljä upseeria ja 44 miehistönjäsentä alun perin suunnitellusta perinteiseen tehtäväjakoon perustuneesta miehistöstä. Kuitenkin suuren miehistötarpeen Mk 26 ohjusjärjestelmän korvaaminen pitkälle automatisoidulla Mk 41 ohjusjärjestelmällä oli vaikeasti toistettavissa Mk 45 127 millimetrin tykin kohdalla. Ristelijöillä on tykit sekä etu- että takakannella. Alusten suurempi varustus nosti uppouman 6 900 tonnista 9 600 tonniin.

Lisäntyneen tutkakapasiteetin lisäksi viidennen aluksen USS Thomas S. Gatesin jälkeen valmistetuilla aluksilla on toteutettu Mk 26 järjestelmän korvaaminen Mk 41 VLS -järjestelmällä. Kaksi VLS järjestelmää mahdollistavat 122 ohjuksen varastoinnin ja käytön aluksille. Siiloihin voidaan ladata erilaisia ohjuksia kuten Tomahawk-risteilyohjuksia, Standard- ja Sea Sparrow -ilmatorjuntaohjuksia ja ASROC-sukellusveneentorjuntaraketteja. VLS-järjestelmään sijoitetut ohjukset ovat jatkuvasti käyttövalmiina, mikä lyhentää vasteaikaa hälytyksestä laukaisuun. Normaali ohjusjakauma on 80 SM-2, 16 ASROC ja 26 Tomahawk-ohjusta. Mk 26 järjestelmään kyettiin sijoittamaan vain 88 ohjusta ja se ei ollut kykenevä laukaisemaan Tomahawk-risteilyohjuksia[2]. Siten kylmän sodan päätyttyä viisi ensimmäistä luokan alusta palvelivat lähinnä Yhdysvaltain rannikkovesillä.

Amiraali Zumwaltin vastaanotettua laivastonkomentajan tehtävät hän vaati suurta määrää Aegis-tutkalla varustettuja aluksia. Kustannus- ja tonnistosyistä alusten pääaseeksi tuli Mk 26 Mod2 64-ohjuksen laukaisualusta, joihin asennettiin 68 Standard SM-1 ilmatorjuntaohjusta ja kaksikymmentä ASROC-sukellusveneentorjuntaohjusta. Aluksen muina aseina oli kahdeksan Harpoon merimaaliohjusta, kuusi 12,75 tuuman sukellusvenetorpedoputkea ja kaksi viiden tuuman 54 pituuskaliiperin tykkiä. Alukset oli varustettu kahdella helikopterilla.[3]

Voimanlähteenä aluksilla on neljä kappaletta LM2500-kaasuturbiineja, jotka on kytketty kahteen akseliin. Alusten maksiminopeus on 30 solmua ja toimintasäde 6 000 merimailia kahdenkymmenen solmun nopeudella.

Alukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ticonderoga-luokan ohjusristeilijät[3]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
USS Ticonderoga Ingalls Shipbuilding 21. tammikuuta 1980 25. huhtikuuta 1981 22. tammikuuta 1983 poistettu palveluksesta 30. syyskuuta 2004
museoitu[4]
USS Yorktown Ingalls Shipbuilding 19. lokakuuta 1981 17. tammikuuta 1983 4. heinäkuuta 1984 poistettu palveluksesta 10. joulukuuta 2004[5]
USS Vincennes Ingalls Shipbuilding 19. lokakuuta 1982 14. tammikuuta 1984 6. heinäkuuta 1985 poistettu palveluksesta 29. kesäkuuta 2005[6]
USS Valley Forge Ingalls Shipbuilding 14. huhtikuuta 1983 23. kesäkuuta 1984 18. tammikuuta 1986 poistettu palveluksesta 30. elokuuta 2004[7]
USS Thomas S. Gates Bath Iron Works 31. elokuuta 1984 14. joulukuuta 1985 22. elokuuta 1987 poistettu palveluksesta 16. joulukuuta 2005[8]
USS Bunker Hill Ingalls Shipbuilding 11. tammikuuta 1984 11. maaliskuuta 1985 20. syyskuuta 1986 poistettu palveluksesta 29. syyskuuta 2023[9]
USS Mobile Bay Ingalls Shipbuilding 6. kesäkuuta 1984 22. elokuuta 1985 21. helmikuuta 1987 poistettu käytöstä 18. elokuuta 2023[10]
USS Antietam Ingalls Shipbuilding 15. marraskuuta 1984 14. helmikuuta 1986 6. kesäkuuta 1987 poistettu palveluksesta 30. syyskuuta 2024[11]
USS Leyte Gulf Ingalls Shipbuilding 18. maaliskuuta 1985 20. kesäkuuta 1986 26. syyskuuta 1987 -
USS San Jacinto Ingalls Shipbuilding 24. heinäkuuta 1985 14. marraskuuta 1986 23. tammikuuta 1988 poistettu palveluksesta 29. syyskuuta 2023[12]
USS Lake Champlain Ingalls Shipbuilding 3. maaliskuuta 1986 3. huhtikuuta 1987 12. elokuuta 1988 poistettu palveluksesta 8. syyskuuta 2023[13]
USS Philippine Sea Bath Iron Works 8. huhtikuuta 1986 12. heinäkuuta 1987 18. maaliskuuta 1989 -
USS Princeton Ingalls Shipbuilding 15. lokakuuta 1986 2. lokakuuta 1987 11. helmikuuta 1989 -
USS Normandy Bath Iron Works 7. huhtikuuta 1987 19. maaliskuuta 1988 9. joulukuuta 1989 -
USS Monterey Bath Iron Works 19. elokuuta 1987 23. lokakuuta 1988 16. kesäkuuta 1990 poistettu palveluksesta 30. syyskuuta 2022[14]
USS Chancellorsville Ingalls Shipbuilding 24. kesäkuuta 1987 15. heinäkuuta 1988 4. marraskuuta 1989 nimi vaihdettu 1. maaliskuuta 2023 USS Robert Smalliksi[15]
USS Cowpens Bath Iron Works 23. joulukuuta 1987 11. maaliskuuta 1989 9. maaliskuuta 1991 poistettu palveluksesta 30. elokuuta 2024[16]
USS Gettysburg Bath Iron Works 17. elokuuta 1988 2. heinäkuuta 1989 22. kesäkuuta 1991 -
USS Chosin Ingalls Shipbuilding 2. heinäkuuta 1988 1. syyskuuta 1989 12. tammikuuta 1991 -
USS Hué City Ingalls Shipbuilding 20. helmikuuta 1989 1. kesäkuuta 1990 14. syyskuuta 1991 poistettu palveluksesta 30. syyskuuta 2022[17]
USS Shiloh Bath Iron Works 1. elokuuta 1989 8. syyskuuta 1990 18. heinäkuuta 1992 -
USS Anzio Ingalls Shipbuilding 21. elokuuta 1989 2. marraskuuta 1990 2. toukokuuta 1992 poistettu palveluksesta 30. syyskuuta 2022[18]
USS Vicksburg Ingalls Shipbuilding 20. toukokuuta 1990 2. elokuuta 1991 14. marraskuuta 1992 poistettu palveluksesta 26. heinäkuuta 2024[19]
USS Lake Erie Bath Iron Works 6. maaliskuuta 1990 13. heinäkuuta 1991 10. toukokuuta 1993 -
USS Cape St. George Ingalls Shipbuilding 19. marraskuuta 1990 10. tammikuuta 1992 12. kesäkuuta 1993 -
USS Vella Gulf Ingalls Shipbuilding 22. huhtikuuta 1991 13. kesäkuuta 1992 18. syyskuuta 1993 poistettu palveluksesta 30. syyskuuta 2022[20]
USS Port Royal Ingalls Shipbuilding 18. lokakuuta 1991 20. marraskuuta 1992 4. heinäkuuta 1994 poistettu palveluksesta 30. syyskuuta 2022[21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ticonderoga-luokka.
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ticonderoga-luokka&oldid=22744668”