Thyrea

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thyrea
Θυρέα
Thyreatiksen tasanko, nykyinen Ástroksen tasanko, jossa Thyrean kaupunki sijaitsi.
Thyreatiksen tasanko, nykyinen Ástroksen tasanko, jossa Thyrean kaupunki sijaitsi.
Valtio Kreikka
Paikkakunta ?, Vóreia Kynouría, Arkadia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kynuria / Lakonia

Thyrea (m.kreik. Θυρέα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kynuriassa Kreikassa.[1] Sen tarkkaa sijaintipaikkaa ei tunneta.[2][3][4][5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thyrea sijaitsi Kynuriassa. Herodotos luki alueen kuuluneeksi Argoliihin noin ennen vuotta 545 eaa. Myöhemmin se oli Lakoniaa spartalaisten vallattua alueen. Kaupungin tarkkaa sijaintipaikkaa ei tunneta, mutta se sijoitetaan Vóreia Kynourían kunnan alueelle johonkin nykyisen Ástroksen kaupungin ympäristöön, lähelle Peloponnesoksen niemimaan itärannikkoa.[1] Thukydideen kuvauksen perusteella Thyreassa oli yläkaupunki ja rannikolla ollut aiginalaisten rakentama linnake. Erään Thukydides-käsikirjoituksen antaman tiedon mukaan yläkaupunki olisi sijainnut noin 10 stadioninmittaa eli noin 1,8 kilometriä rannikosta sisämaahan.[1][6]

”Yläkaupungin” ehdotettuja sijaintipaikkoja ovat[1] Cheimeriní Meligoún (myös Káto Meligoú) Kastráki,[3][7][8] Ástroksen Ellinikó,[9] Loukoún luostarin lähistö ja Marmarálona Xerokámpou.[1] Näistä Ellinikóon sijoitetaan yleensä Euan kaupunki.[1][10]

Aiginalaisten linnake on oletettavasti sijainnut jollakin saman rannikon kolmesta niemestä. Todennäköisimpiä vaihtoehtoja ovat Ágios Andréaksen Nisí (Nisí Agíou Andréa)[11] sekä Parálio Ástroksen Nisí (Nisí Paralíou Ástrous).[12][1] Ágios Andréaksen Nisíin sijoitetaan yleensä Anthanan kaupunki[13] ja Parálio Ástroksen Nisíin Astronin kaupunki.[14] Varmuudella Thyreaa ei ole kyetty kytkemään mihinkään mainituista paikoista.[1][5]

Thyrean ympäristö eli Kynurian pohjoisin osa tunnettiin paitsi kaupungin itsensä nimellä myös nimillä Thyreatis (Θυρεᾶτις) ja Thyreai (Θυρέαι).[1][5][6][15] Thyreatis oli yksi koko Peloponnesoksen hedelmällisimpiä alueita. Sen ydinaluetta oli tasanko, nykyinen Ástroksen tasanko, jonka pituus on lähes 10 kilometriä rannikon suuntaisesti. Tasanko oli kuitenkin kapea, sillä Parnon-vuoren ulokkeet työntyvät lähelle rannikkoa siitä noin 1,5–5 kilometrin päähän. Tasangolla virtasi kaksi jokea: Pohjoisosassa virtasi Tanos eli Tanaos, joka sai alkunsa Parnon-vuorelta ja laski mereen pohjoiseen nykyisestä Parálio Ástroksesta. Se toimi Euripideen aikana Argoliin ja Lakonian rajana.[5][16] Eteläosassa virtasi Kharadros (nyk. Vrasiátis), joka sai myös alkunsa Parnon-vuorelta ja laski mereen lähellä nykyistä Ágios Andréasta.[5][17] Jokien välissä ollut lahti tunnettiin Thyreatiin lahtena (ὁ Θυρεάτης κόλπος, ho Thyreatēs kolpos).[18] Thyrean ohella Thyreatiin muita kaupunkeja olivat Anthana eli Anthene, jonka Thukydides mainitsee, sekä Eua ja Neris, jotka mainitsee Pausanias.[5][19]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thyrean historiasta tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Seutu oli pitkään Spartan ja Argoksen kiistelyn kohteena. Arkaaisella kaudella noin vuonna 546 eaa. Thyrean lähellä käytiin näiden kaupunkien välinen niin kutsuttu 300:n taistelu. Tämän jälkeen alue kuului Spartalle.[5][20]

Thyrea on luetteloitu klassisen kauden polisten eli kaupunkivaltioiden joukkoon, vaikka sen todellinen asema tunnetaan huonosti.[1] Thukydides kertoo, että spartalaiset antoivat Thyrean asuttavaksi aiginalaisille, jotka ateenalaiset olivat karkottaneet näiden kotisaarelta peloponnesolaissodan alkamisen (431 eaa.) jälkeen.[1][6] Aiginalaisia asettui myös läheiseen Anthanaan. Thyrea oli oletettavasti olemassa jo ennen aiginalaisten tuloa, mutta ei ole tietoa siitä, säilyikö se olemassa paljon vuotta 424 eaa. pidemmälle.[1] Ainakin aiginalaiset pääsivät palaamaan kotisaarelleen vuonna 404 eaa.[21]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thukydideen kuvauksen mukaan aiginalaiset linnoittivat Thyrean rannikolla ollutta osaa, mutta linnoitustyö jäi ilmeisesti kesken ateenalaisten hyökättyä.[5] Kaikista edellä mainituista paikoista on tehty joita antiikin aikaisia löytöjä, mutta niitä ei ole voitu yhdistää antiikin kirjallisiin lähteisiin, eikä paikoilta ole löydetty piirtokirjoituksia, joista paikkojen antiikin aikainen nimi olisi voitu päätellä.[1][5]

Cheimeriní Meligoún Kastrákista on löydetty keramiikan osia klassiselta roomalaiselle kaudelle sekä roomalaisaikaisten rakennusten jäänteitä.[1] Ellinikóssa on korkealla paikalla olevan antiikin aikaisen linnoituksen jäänteet.[5] Keramiikka ajoittaa sen geometriselta roomalaiselle kaudelle.[1] Loukoún luostarin lähistön löydöt ovat roomalaisaikaisia.[1] Marmarálona Xerokámpou ajoittuu esihistorialliselle kaudelle sekä geometriselta klassiselle kaudelle.[1]

Ágios Andréaksen Nisíssä on kaupungin jäänteet, mukaan lukien klassiselle kaudelle ajoitettujen muurien ja tornien perustuksia sekä merkkejä asemakaavasta.[1][5] Parálio Ástroksen Nisín kukkulan luoteisrinteessä lähellä Parálio Ástroksen linnaa on huomattavia antiikin aikaisten muurien jäänteitä. Kukkulan toisella puolella ei ole muurien jäänteitä, eikä kukkulalla ole muitakaan merkkejä antiikin aikaisesta kaupungista.[5] W. M. Leake ja Ludwig Ross katsoivat Parálio Ástroksen muurien olleen samat, jotka aiginalaiset rakensivat, mutta Ernst Curtius ajoitti ne peloponnesolaissotaa myöhemmälle ajalle.[5]

Lähistöltä löydetyt Polemokrateen ja Parparoksen kulttipaikat ovat saattaneet sijaita Thyrean alueella.[1] Pausanias kertoo nähneensä Thyreassa 300:n taisteluun osallistuneiden 300 argoslaisen ja 300 spartalaisen haudat.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”346. Thyrea”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ Thyrea Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  3. ↑ a b Thyrea? (Arkadia) 46 Kastraki Meligou - Θυρέαι ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  4. ↑ ”58 Thyrea”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Smith, William: ”Cynuria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Thukydides: Peloponnesolaissota 2.27, 4.56–57.
  7. ↑ Kastráki Meligoúksen arkeologisen kohteen sijainti: 37°23′42.5″N, 22°43′59.2″E
  8. ↑ Καστράκι Μελιγούς Καστρολόγος. Viitattu 1.11.2021.
  9. ↑ Ellinikón arkeologisen kohteen sijainti: 3°22′39″N, 22°40′57″E
  10. ↑ Eua? Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  11. ↑ Nisí Agíou Andréan arkeologisen kohteen sijainti: 37°22′09.7″N, 22°47′03.1″E
  12. ↑ Nisí Paralíou Ástrouksen arkeologisen kohteen sijainti: 37°25′17.9″N, 22°46′05.5″E
  13. ↑ Methana/Anthana? Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  14. ↑ Astron Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  15. ↑ Herodotos: Historiateos 1.82.
  16. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.38.7; Euripides: Elektra 413.
  17. ↑ Statius: Thebais 4.46.
  18. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.38.7.
  19. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.38.5.
  20. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 5.41.
  21. ↑ Smith, William: ”Aegina”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Thyrea&oldid=22815359”