Theodor Eicke
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Theodor Eicke | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. lokakuuta 1892 Hampont, Elsass-Lothringen |
Kuollut | 26. helmikuuta 1943 (50 vuotta) Harkova, Ukraina |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) |
Saksan keisarikunta (vuoteen 1918) Weimarin tasavalta (vuoteen 1933) Natsi-Saksa |
Palvelusvuodet | 1909–1943 |
Komentajuudet | SS-divisioona Totenkopf |
Sotilasarvo | Obergruppenführer |
Joukko-osasto | Ensimmäinen maailmansota: 3. ja 22. Baijerilainen jalkaväkirykmentti |
Theodor Eicke (17. lokakuuta 1892 – 26. helmikuuta 1943)[1] oli saksalainen SS-Obergruppenführer, SS-divisioona Totenkopfin komentaja ja yksi natsi-Saksan keskitysleirien perustamisen avainhenkilöistä. Eicken kansallissosialistisen puolueen jäsennumero oli 114901 ja SS:n jäsennumero 2921. Eicke muistetaan SA-komentaja Ernst Röhmin surmaamisesta pitkien puukkojen yönä.
Aika ennen Hitlerin valtaannousua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eicke syntyi Hampontissa, Château-Salinsin lähellä silloin Saksalle kuuluneella Lothringenin alueella 17. lokakuuta 1892 asemapäällikön poikana. Lopetettuaan koulunkäynnin 17-vuotiaana Eicke värväytyi armeijaan 23. Baijerilaiseen jalkaväkirykmenttiin. Ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli toimistotyössä ensin 3. ja sittemmin 22. Baijerilaisessa jalkaväkirykmentissä. Eicke ansaitsi ensimmäisessä maailmansodassa rautaristin. Sodan jälkeen Eicke opiskeli hetken, toimi sittemmin jonkin aikaa poliisina, kunnes lopulta siirtyi töihin IG Farben -yhtiöön Ludwigshafeniin.
1. joulukuuta 1928 Eicke liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen sekä Ernst Röhmin johtamaan SA-järjestöön, josta hän erosi vuonna 1930 liittyäkseen SS:ään. IG Farben kiinnitti huomiota hänen poliittiseen toimintaansa, ja Eicke erotettiin 1932. Samaan aikaan hän jäi kiinni pommi-iskujen valmistelusta poliittisia vastustajiaan vastaan Baijerissa, ja tuomittiin kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Kuitenkin tulevan oikeusministerin, Franz Gürtnerin, avulla Eicke vältti rangaistuksen, ja lähti suorittamaan Heinrich Himmlerin antamaa tehtävää Italiaan.
Toiminta keskitysleireillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eicke palasi Saksaan vuonna 1933, ja Heinrich Himmler teki hänestä Dachaun keskitysleirin komentajan. Eicken radikaali antisemitismi ja antibolsevismi tekivät vaikutuksen Himmleriin, joka nimitti Eicken keskitysleirien tarkastajaksi vuonna 1934. Tässä virassa Eicke järjesteli keskitysleiriorganisaation tehokkaaksi. Eicke sai tässä virassa jopa monet SS:n jäsenet pelkäämään itseään toteuttamillaan julmuuksilla.
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Toinen maailmansota
Ennen toista maailmansotaa Eicke loi SS-Totenkopfverbände-yksiköt. Hänestä tuli SS-Totenkopf-rykmenttien 1, 2 ja 3 komentaja. Näiden menestys Puolan offensiivissa johti Heinrich Himmlerin määräykseen kolmen SS-divisioonan perustamisesta. Eicken rykmentit organisoitiin SS-divisioona Totenkopfiksi, jonka komentoon Eicke nousi. Totenkopf syyllistyi sodan aikana useisiin sotarikoksiin, mutta taistelussa se osoitti uskomatonta jääräpäisyyttä ja fanaattisuutta.
Theodor Eicke kuoli 26. helmikuuta 1943 Harkovan kolmannen taistelun alkumetreillä. Hänen Fi-156 Storch -koneensa ammuttiin alas tiedustelulennon aikana. SS-divisioona Totenkopf hyökkäsi raivokkaasti saadakseen komentajansa ruumiin haltuunsa, ja onnistui.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Theodor Eicke (1892-1943) Zukunft braucht Erinnerung. Viitattu 24.7.2013. (saksaksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Theodor Eicke Wikimedia Commonsissa
|