The X Factor
| The X Factor Iron Maiden | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Julkaistu | 2. lokakuuta 1995 | |
| Formaatti | CD, LP | |
| Tuottaja(t) | Steve Harris & Nigel Green | |
| Tyylilaji | heavy metal, progressiivinen metalli | |
| Kesto | 71.01 | |
| Levy-yhtiö | EMI | |
| Muut kannet | ||
 Albumin takakansi. Jotkin myyjät pitivät alkuperäistä kansikuvaa liian raakana, ja käyttivät tätä kuvaa etukannessa. | ||
| Listasijoitukset | ||
| Iron Maidenin muut julkaisut | ||
| Live at Donington 1993 |
The X Factor 1995 |
Best of the Beast 1996 |
| Singlet albumilta The X Factor | ||
|
||
The X Factor on brittiläisen heavy metal -yhtye Iron Maidenin kymmenes studioalbumi, joka julkaistiin lokakuussa 1995. Se on ensimmäinen kahdesta studioalbumista, jossa solistina on Blaze Bayley, joka korvasi soolouralle lähteneen Bruce Dickinsonin.
Albumilla Iron Maiden otti sanoituksissaan ensimmäisen kerran askeleen hieman aikuismaisempaan suuntaan, ja se on yhtyeen siihenastisista albumeista synkin. Suurimman osan kappaleista on kirjoittanut Steve Harris, joka albumin kirjoittamisen aikoihin oli kokenut avioeron ja isän kuoleman. Synkkä teema heijastuu albumin aiempia raaempaan kansikuvaan, jossa Eddie-maskotti revitään kappaleiksi.[11] Levyllä on paljon matalia ja dempattuja riffejä, mutta myös kauniita ja melodisia riffejä. Niitä on erityisesti kappaleissa ”Sign of the Cross” ja ”Fortunes of War”.
The X Factor sai jokseenkin huonot arvostelut lehdistöltä varsinkin niiltä, jotka olivat tottuneen vanhaan sarjakuvamaisempaan Iron Maideniin. Myös kaupallinen menestys oli aiempaa heikompaa. Brittilistalla The X Factor nousi sijalle kahdeksan ja Suomessa sijalle kaksi. Yhdysvalloissa listasijoitus oli Billboard 200 -listalla vaatimaton 147.
Taustaa ja nauhoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iron Maidenin pitkäaikainen laulaja Bruce Dickinson ilmoitti syyskuussa 1993 eroavansa yhtyeestä ja lähtevänsä soolouralle. Tämä masensi erityisesti yhtyeen basisti Steve Harrisia.[12] Uudeksi laulusolistiksi valittiin Wolfsbane-yhtyeessä vaikuttanut Blaze Bayley.[13] Yhtye ilmoitti Bayleyn valinnasta julkisuuteen vähän ennen joulua 1993. Bayleyn mukaan liittyminen Iron Maideniin ”muutti hänen elämänsä kokonaan”.[14]
Iron Maiden aloitti kappaleiden kirjoittamisen albumille The X Factor tammikuussa 1994. Albumia äänitettiin yli vuoden verran basisti Steve Harrisin Barnyard-nimisellä kotistudiolla. Harris kommentoi kappaleiden kirjoittamisesta seuraavaa:[14]
»Me emme halunneet kirjoittaa yhtään laulua ennen kuin uusi laulaja oli liittynyt bändiin. – – Me tiesimme, että uudelle jäsenelle oli tärkeää saada olla mukana kirjoitusprosessissa. Itse asiassa Blaze kysyi meiltä: 'Millaista linjaa te haluatte bändin noudattavan?' Me nauroimme ja selitimme hänelle, ettemme me mieti musiikkimme linjauksia. Me kirjoitamme biisejä, ja jos biisi on hyvä, se menee levylle, jos se on huono, se menee singlen B-puolelle tai roskikseen.»
Uusi laulaja toi onnistumispaineita ja yhtye pyrki tekemään albumista mahdollisemman vahvan. Poikkeuksellisesti yhtye ei käyttänyt kaikkea albumia varten äänitettyä materiaalia, vaan neljästätoista kappaleesta kolme (”I Live My Way”, ”Judgement Day” ja ”Justice of the Peace”) jätettiin levyltä pois. Materiaali olisi riittänyt tuplalevyyn ja sen tekeminen kesti kauan.[14]
Albumin tuotti ja miksasi Nigel Green. Myös Steve Harris toimi miksaajana ja tuottajana. Albumin kansikuvan piirsi Hugh Syme. Koskettimia soitti Michael Kenney ja kuvaajana toimi Ronal Whelan ja yhtyeen kuvaajina Ross Halfin & Simon Fowler.[15]
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Tyyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The X Factorilla Iron Maiden otti sanoituksissaan ensimmäisen kerran askeleen hieman aikuismaisempaan suuntaan. Albumin kohdeyleisönä olivatkin aiempaa varttuneemmat kuuntelijat. Steve Harris on kuvaillut levyä omaleimaiseksi.[14]
Harris on kuvaillut The X Factoria jatkoksi albumille Seventh Son of a Seventh Son, sillä molempien musiikissa on progressiivisia elementtejä. Albumista tuli myös Iron Maidenille poikkeuksellisen synkkä. Harrisin isä oli hiljattain kuollut ja lisäksi hän kävi albumin kirjoittamisen aikoihin läpi avioeron. Jälkeenpäin Harris on kuvaillut aikaa elämänsä vaikeimmaksi, ja yksityiselämän kriisi heijastui hänen kirjoittamiinsa kappaleisiin. Harrisin mukaan myös Bayley vaikutti The X Factorin synkempään tyyliin.[16] Mick Wall kirjoittaa Iron Maiden -historiikissaan Run to the Hills:[17]
»Musiikillisestikaan yhtye ei ole koskaan aikaisemmin kuulostanut yhtä pahaenteisen rauhalliselta ja hillityltä, ja vain hetkittäin se päästää kaiken voimansa jylisemään synkkinä myrskytuulina, täydellisen seismisenä vastakohtana yksinäisyydestä ja epätoivosta kertoville laululyriikoille.»
Kappaleiden taustoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The X Factorin ensimmäinen kappale on Steve Harrisin tekemä ”Sign of the Cross”, joka on ”yli yksitoista minuuttia kestävä albumin synkkä avausraita”.[17] Harrisin ja Janick Gersin ”Lord of the Flies” perustuu Kärpästen herra -nimiseen romaaniin ja elokuvaan. Blaze Bayleyn ja Gersin säveltämä ”Man on the Edge” puolestaan perustuu Rankkaan päivään ja ”The Edge of Darkness” Ilmestyskirja. Nyt. elokuvaan.[17]
Harrisin säveltämät kappaleet ”Fortunes of War”, ”Sign of the Cross” ja ”Judgement of Heaven” käsittelevät hänen avioliittonsa kariutumista ja yhtyeen edellisen laulajan Bruce Dickinsonin lähtöä, mutta myös vieläkin ”tuskallisempaa ja hämmentävämpää minuuden hajoamista".[17] Myös ”Look for the Truth”, ”The Aftermath”, ”The Edge of Darkness”, ”2 A.M.”, ”Lord of the Flies” ja ”The Unbeliever” käsittelevät samoja asioita.
Nimi ja kansikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuottaja Nigel Greenin mukaan The X Factorin nimi tuli mukaan jo äänittämisen alkuvaiheessa:[18]
»Meistä kaikista tuntui, että kun asiat etenivät niin kuin ne etenivät – kappaleet, Blazen mukanaolo, soundi, velvoitus – meistä tuntui että uudessa albumissa oli jotain erityistä, jotain taianomaista... se X Factor [puuttuva tekijä]. Siitä tuli albumin työnimi ja me tykkäsimme siitä, joten pidimme sen. Nimi oli sikälikin sopiva, että levy oli bändin kymmenes ja ’X:n’ voi tulkita monella eri tavalla.»
Albumin tietokoneella tehdyn kansikuvan piirsi Hughes Simon (lempinimi Hugh Syme), joka on työskennellyt Disneyllä. Hän on piirtänyt myös Rushin, Queensrÿchen ja Megadethin levyjen kansia. Kannessa Eddie esiintyy kytkettynä 25 000 voltin sähkötuoliin.[18]
Julkaisu ja menestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The X Factor julkaistiin 2. lokakuuta 1995 ja se nousi Suomessa toiselle sijalle,[1] Ruotsissa neljänneksi[2] ja Belgiassa & Britanniassa kahdeksanneksi.[4][3] Saksassa The X Factornousi sijalle 16. ja Itävallassa sijalle 19.[5][6] Norjassa albumi joutui tyytymään sijaan 25. ja Sveitsissä 27.[7][8] Alankomaissa ylsi meni sijalle 29.[9] Yhdysvalloissa albumi pääsi Billboard 200 -listalla vaatimattomalle sijalle 147.[10]
Albumin ensimmäinen single ”Man on the Edge” julkaistiin 25. syyskuuta 1995, ja se nousi Britanniassa sijalle 10 ja Suomessa toiseksi.[19][20] ”Man on the Edgestä” tehtiin myös musiikkivideo, jonka ohjasi Steve Lazarus Steve Harrisin kanssa.[21] Seuraava single ”Lord of the Flies” julkaistiin 2. helmikuuta 1996 ja sen musiikkivideon ohjasi tuttuun tapaan Steve Lazarus ja Steve Harris.[21]
SoundScanin mukaan The X Factor myi Yhdysvalloissa 112 710 kappaletta.[22]
Arvostelut ja palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vastaanotto | |
|---|---|
| Arvostelupisteet | |
| Julkaisu | Pisteet |
| Kerrang! |   |
| AllMusic[23] |  |
| Korroosio[24] | |
| Revelation Z[25] |   |
The X Factor vastaanotettiin suurelta osin negatiivisesti. Samaa oli kokenut myös vuoden 1981 albumi Killers.[14] Albumi valittiin kuitenkin Ranskassa ja Saksassa vuoden albumiksi.[14]
Allmusicin Stephen Thomas Erlewine kirjoittaa ”The X Factorin olevan mitäänsanomaton myöhempien aikojen Iron Maiden -albumi”. Vaikka yhtye ei ”kuulostakaan erityisen huonolta”, kärsii kokonaisuus heikoista kappaleista sekä vimman ja mielikuvituksen puutteesta.[23] RevelationZ-verkkosivun Tommy B. Jensen toisaalta kehuu albumia sanoen ”hämmästyttävän musikaalisuuden ja loistavan hengen tekevän siitä täysin ainutlaatuisen ja nerokkaan albumin”.[25]
Korroosion Aki Nuopponen mainitsee, ettei The X Factorin tyyli sovi Iron Maidenille, eikä myöskään ailahteleva Blaze Bayley ole edeltäjänsä veroinen laulaja. Albumin suurin ongelma on kuitenkin epätasainen, ylipitkä ja tasapaksu kappalemateriaali. Toisaalta aiempaa synkempi tyyli on suhteellisen onnistunut.[24]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Nro | Nimi | Säv&san | Kesto | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. | Sign of the Cross | Steve Harris | 11.17 | ||||||
| 2. | Lord of the Flies | Janick Gers, Harris | 5.03 | ||||||
| 3. | Man on the Edge | Blaze Bayley, Gers | 4.13 | ||||||
| 4. | Fortunes of War | Harris | 7.23 | ||||||
| 5. | Look for the Truth | Bayley, Gers, Harris | 5.10 | ||||||
| 6. | The Aftermath | Bayley, Gers, Harris | 6.20 | ||||||
| 7. | Judgement of Heaven | Harris | 5.12 | ||||||
| 8. | Blood on the World's Hands | Harris | 5.57 | ||||||
| 9. | The Edge of Darkness | Bayley, Gers, Harris | 6.39 | ||||||
| 10. | 2 a.m. | Bayley, Gers, Harris | 5.37 | ||||||
| 11. | The Unbeliever | Gers, Harris | 8.10 | ||||||
| 71.01 | |||||||||
Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| ”Man on the Edge” (25. syyskuuta 1995, EMI) |
|
CD 1
|
| ”Lord of the Flies” (2. helmikuuta 1996, EMI) |
|
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Blaze Bayley – laulu
- Steve Harris – bassokitara
- Dave Murray – kitara
- Janick Gers – kitara
- Nicko McBrain – rummut
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wall, Mick: Iron Maiden – Run to the Hills. Johnny Kniga, 2004. ISBN 978-951-0-29114-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Iron Maiden: The X Factor Musiikkituottajat ry.
- ↑ a b Iron Maiden - The X Factor (Album) swedishcharts.com. Viitattu 30.12.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Iron Maiden - The X Factor (Album) ultratop. Viitattu 30.12.2008. (hollanniksi)
- ↑ a b Discography - Iron Maiden everyHit.com. Viitattu 30.12.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Suchergebnis Charts-Surfer. Arkistoitu 29.10.2007. Viitattu 30.12.2008. (saksaksi)
- ↑ a b Iron Maiden - The X Factor (Album) austriancharts.at. Viitattu 30.12.2008. (saksaksi)
- ↑ a b Iron Maiden - The X Factor (Album) norwegiancharts.at. Viitattu 30.12.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Iron Maiden - The X Factor (Album) hitparade.ch. Viitattu 30.12.2008. (saksaksi)
- ↑ a b Iron Maiden - The X Factor (Album) dutchcharts.nl. Viitattu 30.12.2008. (hollanniksi)
- ↑ a b Artist Chart History - Iron Maiden Billboard. Viitattu 30.12.2008. (englanniksi)
- ↑ How Iron Maiden Made Eddie Even Creepier for ‘The X-Factor’ Cover Ultimate Classic Rock. Viitattu 7.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Wall s. 443.
- ↑ Wall, s. 462.
- ↑ a b c d e f Wall s. 463-465
- ↑ Iron Maiden - The X Factor Discogs. Viitattu 30.12.2008. (englanniksi)
- ↑ Wall, s. 463-467.
- ↑ a b c d Wall s. 466-467
- ↑ a b Vartan Narinian & Steve Payne: 7. Who's the next singer and what are the band's immediate plans? (Iron Maiden) stason.org. Viitattu 1.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Chart Stats - Iron Maiden chartstats.com. Viitattu 3. lokakuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Finnish charts portal - Search for: Iron Maiden > Song finnishcharts.com. Viitattu 3.10.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Visions of the Beast [DVD]. Lontoo, Englanti: EMI. Luettu 3. marraskuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ IRON MAIDEN: U.S. Album Sales Revealed - Feb. 1, 2005 1.2.2005. Blabbermouth.net. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Stephen Thomas Erlewine: The X Factor Review Allmusic. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Aki Nuopponen: Iron Maiden - The X Factor 13.7.2005. Korroosio. Viitattu 1.1.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Tommy B. Jensen: Iron Maiden - The X Factor RevelationZ. 18.5.2004. Arkistoitu 21.11.2008. Viitattu 16.1.2009.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The X Factor Discogsissa. (englanniksi)
- Albumi The X Factor Encyclopaedia Metallum -sivustolla (englanniksi)