Teemu Keskisarja
| Teemu Keskisarja | |
|---|---|
 Keskisarja Helsingin kirjamessuilla vuonna 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. elokuuta 1971 Helsinki |
| Ammatti | historioitsija |
| Arvonimi | dosentti |
| Lapset | 3 |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | filosofian tohtori |
| Tunnustukset | Pro Finlandia |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Teemu Aleksis Keskisarja (s. 5. elokuuta 1971 Helsinki)[1] on suomalainen historioitsija[2], Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa sekä perussuomalainen kansanedustaja. Keskisarja nousi kansanedustajaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori pääaineenaan Suomen historia.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskisarja valmistui ylioppilaaksi Porvoossa vuonna 1990. Hän kävi jonkin aikaa kansanopistoa ja suoritti historiasta opintokokonaisuuden avoimessa yliopistossa. Hän oli 1990-luvulla myös innokas shakin pelaaja ja pelasi SM-tasolla.[3] Keskisarja pyrki 2000-luvun alussa Helsingin yliopistoon opiskelemaan historiaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi 2006 Suomen historian oppiaineesta.[2] Hänen väitöskirjansa käsitteli eläimiinsekaantumista 1700-luvun Suomessa.[4]
Keskisarja on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa ja on kirjoittanut tilaustöinä yrityshistoriikkeja. Keskisarja on käsitellyt teoksissaan talouden, rikollisuuden ja suomalaisuusliikkeen historiaa.[3] Helsingin Sanomien Teema-lehden toimittajan Niko Kettusen mukaan Keskisarja tekee kirjoihinsa ”tanakan tutkimustyön, ja kieli luistaa”. Keskisarjan tekstiä Kettunen kuvaa ”lakoniseksi, äkkivääräksi ja hillittömäksi”. Hänen mukaansa harva kirjoittaa sodasta yhtä fyysisesti kuin Keskisarja.[5]
Näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Homoseksuaalisuus ja eläimiin sekaantuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskisarja on kommentoinut historiaa ja yhteiskuntaa huomiota herättävillä tavoilla.[6] Tutkiessaan suomalaisten eläimiinsekaantumista Keskisarja on maininnut, ettei historiasta löydy juuri lainkaan merkintöjä suomalaisten homoseksuaalisuudesta 1600- ja 1700-luvuilta. Keskisarja löysi vain kolme homoseksuaalisuustapausta näiltä kahdelta vuosisadalta. Keskisarja selittää, että yhden teorian mukaan 1700-luvulla Suomessa ei ollut niin paljon homoja kuin nyt, koska seksuaalisuus riippuu myös ajasta tai kulttuurista. Hän toisaalta selittää, että tapauksista on niin vähän kirjallisia merkintöjä, koska viranomaiset eivät etsineet tai piinanneet homoseksuaaleja, kun kriminaalipolitiikan painopiste oli eläimiin sekaantuminen.[7]
Suomalainen yhteiskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskisarja on kuvaillut vuoden 1918 tapahtumia Tampereella kansanmurhaksi.[8]
Keskisarjan mukaan suomalainen hyvinvointi on enimmäkseen yritystoiminnan synnyttämää. Hänen mielestään monelle suomalaiselle on epäselvää, että julkinen sektori rahoitetaan yksityisen sektorin rahalla. Keskisarjan mukaan suomalainen hyvinvointi pitäisi ymmärtää yrittäjien luomaksi eikä poliitikoiden rakentamaksi.[9]
Keskisarja arvosteli Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä Euroopan unionin ennallistamisprojektia hulluudeksi, etenkin väitettä että jokainen ennallistamiseen sijoitettu euro tuo 8–38 euron tuoton.[10]
Kolonialismikommentit sekä niistä seurannut kohu neekeri-sanan käytön takia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskisarjan mukaan ”on aika naurettavaa nyyhkiä, että Suomella olisi jotain kiitollisuudenvelkaa afrikkalaisille neekereille Ranskan ja Britannian ja Saksan kolonialismista”.[11] Hänen mukaansa ajatus velasta liittyy siihen, että Afrikkaa sotkeneiden entisten siirtomaavaltojen pitää hyvittää pahat tekonsa entisille alusmailleen.[6] Suomea ei voi Keskisarjan mukaan rinnastaa siirtomaita hallinneisiin Englantiin tai Ranskaan. Ruotsiin kuulunut Suomi oli kärsijä, sillä maasta virtasi pois materiaa, luonnonvaroja ja asekuntoisia miehiä, eikä mitään velkaa ole.[6] Hänen mukaansa Suomesta vietiin Suuren Pohjan sodan aikana orjia Venäjälle suhteessa väkilukuun enemmän kuin monista Afrikan alueilta Amerikkaan.[12] Keskisarja siteerasi Kustaa Vilkunan lukuja, joiden mukaan Suomesta siepattiin orjiksi isonvihan aikana viisi prosenttia väestöstä.[11] Historiantutkija sekä tietokirjailija Jussi Jalonen kyseenalaisti Keskisarjan väitteen, sillä Suuren Pohjan sodan aikainen ihmisryöstöjen vaihe kesti kahdeksan vuotta ja Afrikan orjakauppa 350 vuotta. Afrikan väestöstä orjiksi siepattiin kymmenen prosenttia, joten verrattuna Suomen viiteen prosenttiin Keskisarja antoi yleisölleen erheellistä tietoa.[6]
Keskisarja väitti menettäneensä juniorivalmentajan tehtävän jalkapalloseurassa käyttämänsä neekeri-sanan takia.[11] Helsingin Sanomien haastattelussa hän sanoo käyttävänsä sanaa vastaisuudessakin puhuessaan mustista menneillä vuosisadoilla.[6]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmikuussa 2023 Keskisarja ilmoitti asettuvansa perussuomalaisten ehdokkaaksi kevään 2023 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä. Syynä puoluevalintaan oli Keskisarjan mukaan se, että hänelle tärkeitä asioita ovat ”suomen kieli ja suomen mieli” sekä ”pakkoenglannin” ja EU:n ennallistamisluonnonsuojeluohjelman vastustaminen. Hänen muut keskeiset teemansa liittyvät maahanmuuttoon ja valtion velkaantumiseen. Keskisarja sanoo vastustavansa isojen ihmisjoukkojen siirtoa Lähi-idästä, Keski-Aasiasta ja Afrikasta Suomeen, sillä se johtaisi hänen mukaansa Suomen ja suomalaisuuden tuhoon. Työperäiseen maahanmuuttoon hän suhtautuu positiivisesti.[13]
Keskisarja tuli valituksi kansanedustajaksi vuonna 2023 Uudenmaan vaalipiiristä 6 569 äänellä.[14]
Keskisarjan mukaan hän oli aiemmin maan kysytyimpiä kirjoittajia, mutta tultuaan valituksi eduskuntaan perussuomalaisten riveistä hänen tekstejään ei enää huolita julkaisuihin.[15]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskisarja on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.[16]
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pro Finlandia -mitali (Suomi, 2021)[17]- 2021 Johannes Linnankoski -mitali
- 2019 Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinto teoksesta Saapasnahka-torni. Aleksis Kiven elämänkertomus
- 2018 Suomalaisuuden liiton kunniajäsen
- 2016 Tietokirjailijain liiton palkinto tuotannosta
- 2013 Tieto-Finlandia-ehdokas teoksesta Viipuri 1918
- 2013 Urho Kaleva Kekkosen 70-vuotissäätiön palkinto teoksista Raaka tie Raatteeseen
- 2013 WSOY:n säätiön kirjallisuuspalkinto tuotannosta
- 2013 Kainuun kirjallisuuspalkinto teoksesta Raaka tie Raatteeseen
- 2013 Kanava-palkinnon ehdokas Markku Kuisman kanssa teoksesta Erehtymättömät
- 2010 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto teoksesta Vihreän kullan kirous
- 2010 Historian Ystäväin Liiton Vuoden historiateos -palkinto teoksesta Vihreän kullan kirous
- 2010 Lauri Jäntin Säätiön palkinnon kunniamaininta teoksesta Vihreän kullan kirous
- 2009 P. E. Svinhufvudin Säätiön palkinto teoksesta Vihreän kullan kirous
- 2007 Historian Ystäväin Liiton Vuoden Historiateos -kunniamaininta teoksesta Afäärifennomaanit
Marraskuussa 2013 Keskisarjan teos Viipuri 1918 valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi.[18] Hän on Suomalaisuuden liiton kunniajäsen.[19]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itsenäiset historiateokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa”: Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa. (Väitöskirja (pdf-tiedostona)) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2006. ISBN 952-92-1175-9
- Afäärifennomaanit: Paloheimo-veljekset suurliikemiehinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31842-6
- Pornaisten historia 2, Vuodesta 1869: Elämä pienessä kunnassa ja muuttuvassa yhteiskunnassa. Pornainen: Pornaisten kunta, 2007. ISBN 978-952-99163-1-3
- Suomen ainoa sarjamurhaaja: Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus. Jyväskylä: Atena, 2008. ISBN 978-951-796-538-5
- Vihreän kullan kirous: G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit. Helsinki: Siltala, 2010. ISBN 978-952-234-041-2
- Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista. Jyväskylä: Atena, 2010. ISBN 978-951-796-623-8
- Kyynelten kallio: Kertomuksia seksistä ja väkivallasta. Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-080-1
- Raaka tie Raatteeseen: Suurtaistelun ihmisten historia. Helsinki: Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-135-8
- Viipuri 1918. Helsinki: Siltala, 2013. ISBN 978-952-234-187-7
- Tolvajärven jälkeen: Suurtaistelun ihmisten historia. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-253-9
- Suuri tammi: Kertomuksia kulttuurista, rahasta ja Suomen Kulttuurirahastosta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-555-9
- Kirves: Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-324-6
- Hulttio: Mannerheimin painava nuoruus. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 9789522343857
- Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus. Helsinki: Siltala, 2018. ISBN 978-952-234-497-7
- Murhanenkeli – Suuren Pohjan sodan ihmisten historia. Helsinki: Siltala, 2019. ISBN 9789522346384
- Kyllikki Saari – Mysteerin ihmisten historia. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 9789510467091
- Kustu: Vuorineuvos Gustaf Serlachius ja Mäntän kadonnut aika. Helsinki: Siltala, 2021. ISBN 978-952-234-900-2
- Hattujen sota. Helsinki: Siltala, 2022. ISBN 978-952-388-054-2
- Tulilahti: Tutkimuksia naismurhista. Helsinki: WSOY, 2023. ISBN 978-951-0-48787-7
Muiden kanssa kirjoitetut historiateokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alexander Järnefelt: Kenraali ja suomalaisuustaistelija. Kirjoittajat Jouni Yrjänä ja Teemu Keskisarja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.
- Erehtymättömät: Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa 1862–2012. Kirjoittajat Markku Kuisma, Teemu Keskisarja. WSOY, 2012.
- Hulluja päiviä, huikeita vuosia: Stockmann 1862–2012. Kirjoittajat Markku Kuisma, Anna Finnilä, Teemu Keskisarja, Minna Sarantola-Weiss. Siltala, Helsinki 2012.
- Paperin painajainen: Metsäliitto, metsät ja miljardit Suomen kohtaloissa 1984–2014. Kirjoittajat Markku Kuisma, Sakari Siltala, Teemu Keskisarja. Siltala, 2014.
- 1917. Kirjoittajat Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. WSOY, 2017
- 1918. Kirjoittajat Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. WSOY, 2018
- Suomen historia. Kirjoittajat Anitra Komulainen, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. Siltala, 2018.
- 1939. Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma, Jukka Kukkonen. WSOY, Helsinki 2018
- Kun Niin Perkeleesti Sahaa: Kopran Sahasuvun Historia. Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja. Siltala, Helsinki 2021.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on : henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 341. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ a b Teemu Keskisarja 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 8.8.2015.
- ↑ a b Mutanen, Annika: Poikkeuksellisen rehellistä historiaa. Tiede, 2012, nro 12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2015.
- ↑ "Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa": Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa Helda-tietokanta. Helsingin yliopisto. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ Kettunen, Niko: Synkänpään selvitysmies. HS Teema, 2015, nro 5, s. 61. Sanoma Media.
- ↑ a b c d e Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan – ”Ei kiinnosta pätkääkään somen mielensäpahoittajat” Helsingin Sanomat. 29.1.2020. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ Esi-isien seksi oli raakaa ja väkivaltaista Yle Uutiset. 14.9.2011. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Historioitsija Teemu Keskisarja pamautti Niinistön edessä: Tämä oli vuoden 1918 pahin rikos – "Peruste töhriä Mannerheim-patsas ja virtsata Svinhufvudin haudalle" (Maksullinen artikkeli) Aamulehti.fi. 5.4.2018. Arkistoitu 30.10.2019. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ Tämän vuoksi historioitsija Teemu Keskisarja lähti yrittäjäksi: ”Ei tarvitse murehtia siitä, että tässä haaskataan veronmaksajien rahoja” Uusi Suomi. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ Keskisarja: Ennallistamisasetus kielii koko maanosan mielenvikaisuudesta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ a b c Kommentti: Historioitsija Teemu Keskisarja menetti vapaaehtoishomman somekohun takia – ”Mitä minua suuremmat sielut joutuvat kokemaan tässä pähkähullussa ajassa?” Ilta-Sanomat. 30.1.2020. Viitattu 3.1.2022.
- ↑ 50-vuotias | Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä hänen kalmantuoksuiset tutkimuskohteensa ovat sattumankauppaa ja pakon sanelema valinta ((digilehden tilaajille)) Helsingin Sanomat. 4.8.2021. Viitattu 4.12.2021.
- ↑ Historioitsija Teemu Keskisarja perussuomalaisten ehdokkaaksi – ”Suvusta en saa yhtään ainoaa ääntä” Iltalehti. Viitattu 21.2.2023.
- ↑ Teemu Keskisarja | Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 vaalit.yle.fi. 2023. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ Teemu Keskisarjan kolumni: Sananvapautta ei uhkaa maalitus vaan paalitus Suomen Uutiset. 20.7.2023. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ PS:n kansanedustaja Teemu Keskisarja ei tiskaa, imuroi tai pese pyykkiä Iltalehti. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ Pro Finlandian saavat muun muassa Hannu-Pekka Björkman ja Teemu Keskisarja – Katso tästä kaikki itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat Maaseudun Tulevaisuus. 1.12.2021. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ Tieto-Finlandian ehdokkaina kokotteja, Viipuria ja murtuneita mieliä HS.fi. 5.11.2013. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ Teemu Keskisarjasta Suomalaisuuden Liiton kunniajäsen Suomalaisuuden Liitto. Arkistoitu 30.4.2019. Viitattu 30.4.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teemu Keskisarja Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta Teemu Keskisarja Wikisitaateissa- Teemukeskisarja.fi. Keskisarjan ihmishistoria oy.
- Yle: Seuraa kansanedustajaasi: Teemu Keskisarja (ps.)
- Teemu Keskisarja Siltalan sivuilla
- Kummallisuuksien historioitsija
- Mattila, Mattias: Historioitsija Teemu Keskisarja havahtui suomen kielen rappiotilaan viimeistellessään Aleksis Kiven elämäkertaa: "Englanti tyhmentää kaikilla arjen tasoilla" Yle Uutiset. 29.4.2018.
- Yle Areena: Teemu Keskisarja ja kuolleet ihmiset -dokumenttisarja
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
