Tampereen ortodoksinen seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen ortodoksinen seurakunta
Suuntautuminen ortodoksisuus
Kirkkokunta Suomen ortodoksinen kirkko
Hiippakunta Oulun hiippakunta
Perustettu 1950
Erotettiin Hämeenlinnan ortodoksisesta seurakunnasta
Kirkkoherra Aleksej Sjöberg
Pääkirkko Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko
Jäseniä 3 172 (31.12.2019)[1]
Aiheesta muualla
Sivusto
Tampereen pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja pyhän Nikolaoksen kirkko

Tampereen ortodoksinen seurakunta on pääosin Pirkanmaan ja Satakunnan maakunnissa ja pieneltä osin Keski-Suomen maakunnassa, yli 40 kunnan alueella toimiva ortodoksinen seurakunta, joka muodostaa yhden Suomen ortodoksisen kirkon kaikkiaan 24 seurakunnasta. Seurakunnan suurimmat väestökeskittymät ovat Tampere ympäristökuntineen seurakunnan keskiosassa, Pori ympäristöineen seurakunnan läntisimmässä, Pohjanlahdelle ulottuvassa osassa sekä Vilppulan-Mäntän-Jämsän alue Sydän-Suomeen työntyvässä seurakunnan koillisosassa. Vuonna 2021 myös Vaasan ortodoksinen seurakunta liitettiin kappeliseurakuntana osaksi Tampereen ortodoksista seurakuntaa osana Suomen ortodoksisen kirkon hallinnonuudistusta.

Seurakunta on yksi Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluvan Oulun ortodoksisen hiippakunnan viidestä seurakunnasta. Tampereen seurakunta kuului aiemmin Helsingin hiippakuntaan, mutta vuoden 2020 alusta se siirtyi Oulun hiippakunnan alaisuuteen.[2] Seurakunnalla on kirkot Tampereella, Porissa ja Vilppulan Kolhossa sekä rukoushuone eli tsasouna Valkeakoskella. Lisäksi seurakunta järjestää tarpeen mukaan jumalanpalveluksia muilla paikkakunnilla käytettävissä olevissa tiloissa.

Pyhäköt ja toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyyliltään uusbysanttilaista punatiiliarkkitehtuuria edustava pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja pyhän Nikolaoksen kirkko rakennettiin Tampereen Kyttälän kaupunginosaan keskeiselle paikalle kaupungin rautatieaseman läheisyyteen vuosina 1896–1899 insinöörieversti T. U. Jazykovin suunnittelemana.

Venäläis-novgorodilaista tyyliperinnettä edustava Apostoli Johannes Teologin kirkko valmistui Poriin vuonna 2002 suunnittelijanaan ortodoksinen pastori, arkkitehti Matti Porkka.

Kolhon ja Valkeakosken pyhäköt edustavat puolestaan puuarkkitehtuuria.

Seurakunnan toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1950 Hämeenlinnan ortodoksisesta seurakunnasta itsenäistyneen seurakunnan kirkkoherrana toimii isä Aleksej Sjöberg. Seurakunnan toinen pappi on isä Heikki Honkamäki. Seurakunnan kanttorita ovat Markus Hänninen ja Sari Ahponen (2024). Tampereen ortodoksisen seurakunnan kuoro on tullut tunnetuksi lukuisista levytyksistä.

Suomen kielen lisäksi jumalanpalveluskielenä on säännöllisin väliajoin myös kirkkoslaavi sekä lisäksi kreikka ja romania. Seurakunta osallistuu myös ekumeeniseen yhteistyöhön, harjoittaa mahdollisuuksisensa rajoissa diakoniatoimintaa sekä osallistuu eri tavoin ortodoksisen kulttuuriperinteen vaalintaan.

Seurakunnan matalan kynnyksen kohtaamispaikka Suvantotila sijaitsee Nikolaintalossa, osoitteessa Suvantokatu 10. Se on seurakuntalaisten yhteinen olohuone. Se tarjoaa mahdollisuuksia erilaiselle vapaaehtoistoiminnalle: kokoamaan yhteen lapsia ja perheitä, nuoria ja opiskelijoita, kaiken ikäisiä aikuisia, eri kielisiä ja -kulttuurisia ihmisiä. [3]

Kirkkorakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tilastotietoja kirkon väestöstä vuodelta 2019 (PDF) (s. 2) 9.1.2020. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 14.1.2020.
  2. ↑ Tampereen seurakunta osaksi Oulun hiippakuntaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Suvantotila TampereOrt. Viitattu 19.11.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampereen_ortodoksinen_seurakunta&oldid=22835617”