Taloudellisfilosofiset käsikirjoitukset 1844

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taloudellisfilosofiset käsikirjoitukset 1844
Ökonomisch-philosophische Manuskripte 1844
Alkuperäisteos
Kirjailija Karl Marx
Suomennos
Suomentaja Antero Tiusanen
Kustantaja Edistys
Julkaistu 1972
Sivumäärä 191
Sarja: Tieteellisen sosialismin kirjasto
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Taloudellisfilosofiset käsikirjoitukset 1844 eli Pariisin-käsikirjoitukset kuuluu Karl Marxin varhaisiin teoksiin. Hän kirjoitti tekstin jo 1844 Pariisissa, mutta se ilmestyi vasta 1932. Taloudellisfilosofiset käsikirjoitukset sisältää esimerkiksi Marxin sosiaalisen vieraantumisen teorian, jota pidetään teoksen tärkeimpänä antina,[1] sekä kritiikkiä silloisia taloustieteilijöitä vastaan. Monien marxilaisten koulukuntien mukaan teos kuuluu Marxin tärkeimpiin teksteihin. Suomalainen filosofi Georg Henrik von Wright katsoo esimerkiksi, että käsikirjoitus yhdessä teosten Grundrisse (suom. nimellä Vuosien 1857–1858 taloudelliset käsikirjoitukset) ja Pääoma (1867) kanssa muodostaa Marxin teorianmuodostuksen selkärangan. Stalinin ajan Neuvostoliitossa julkaistua teosta käyttivät sittemmin Itä-Euroopan toisinajattelijat hyväkseen arvostellessaan neuvostojärjestelmän epädemokraattisia rakenteita.

Teosta on toisaalta myös pidetty Marxin kypsymättömän ja filosofisen vaiheen teoksena, ja siksi jotkut esimerkiksi Frankfurtin koulukunnan piirissä ovat pitäneet sitä Marxin tuotannossa vähemmän tärkeänä.

Käsikirjoitukset olivat pitkään kateissa. Ilman niiden löytymistä 1960-luvulla vieraantumisesta käyty keskustelu ei olisi ollut mahdollista.[2]

Taloudellis-filosofisten käsikirjoitusten nuoren Marxin ja Pääoman ”kypsän” Marxin painotuksilla katsotaan olevan hyvin selvä ero, sillä Marxin varhaisfilosofian poliittinen ontologia on antropologisella perustalla.[3] Teoksesta on erityisesti saanut vaikutteita "humanistis-antropologinen" marxilaisuus.[4]

Hannu Taanila on luonnehtinut Volter Kilven teoksen Alastalon salissa isännän ja Härkäniemen monologeja kuin kopioiduiksi tästä Marxin teoksesta.[5]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]