Taichang
Taichang 泰昌 | |
---|---|
Kiinan keisari | |
Valtakausi | 28. elokuuta 1620 – 26. syyskuuta 1620 |
Edeltäjä | Wanli |
Seuraaja | Tianqi |
Syntynyt |
28. elokuuta 1582 Peking, Kiina |
Kuollut |
26. syyskuuta 1620 (38 vuotta) Peking, Kiina |
Suku | Zhu |
Isä | Wanli |
Äiti | Wang |
Keisari Taichang (kiin. 泰昌, 28. elokuuta 1582 – 26. syyskuuta 1620), alkuperäiseltä nimeltään Zhu Changluo (kiin. 朱常洛), oli Kiinan Ming-dynastian neljästoista keisari, joka lyhyeksi jäänyt hallitsijakausi vuonna 1620 kesti vain vajaan kuukauden. Hän oli edeltäneen keisari Wanlin poika, ja häntä seurasi hänen poikansa Tianqi. Hänen aikakausinimensä Taichang merkitsee suurta vaurautta.
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taichang syntyi keisari Wanlin hallitsijakauden kymmenentenä vuotena. Hänen äitinsä, alkuperäiseltä nimeltään Wang, oli hovissa Wanlin äidin, leskikeisarinna Lin palveluksessa. Vaikka Wang sai raskautensa aikana arvonimen "Toisen arvoluokan puliso Gong (恭妃)[1] hän ei päässyt Wanlin suosioon. Tämän vuoksi myös Zhu Changluo sai isältään osakseen vain vähäistä huomiota, vaikka olikin keisarin vanhin poika, jonka olisi dynastian lain mukaan pitänyt olla kruununperillinen.[2]
Zhu Changluo vietti suurimman osan elämästään hovin onnettomana sivuhenkilönä, joka palatsin sisäisessä valtataistelussa yritti epätoivoisesti saavuttaa kruununprinssin aseman. Wanli ilmaisi avoimesti, että hänen nuorempi poikansa Zhu Changxung, jonka äiti oli keisarin jalkavaimo Zheng, tulisi olla kruununperillinen. Tätä eivät kuitenkaan hyväksyneet useimmat hänen kungfutselaiset oppineet ministerinsä. Sen jälkeen kun Wanlia oli moneen kertaan pyydytty nimittämään Zhu Changluo kruununprinssiksi, hän päätti jättää asian toistaiseksi ratkaisematta. Jotkut historioitsijat ovat arvelleet, että kiista kruununperimyksestä olisi ollut merkittävä osasyy siihen, että keisari Wanli vetäytyi syrjään päivittäisistä hallitustoimista.
Tämän kiistanalaisen aseman vuoksi Zhu Chanluo jätettiin ilman vakinaista kotiopettajaa eikä hänelle annettu järjestelmällistä kungfutselaista opetusta senkään jälkeen, kun hän aloitti koulunkäynnin 13-vuotiaana, mikä oli Ming-prinsseille epätavallisen myöhäinen ikä aloittaa kouluopinnot. Vuonna 1601 keisari Wanli myöntyi ministerien ja varsinkin leskikeisarinnan painostukseen ja nimitti tuolloin 19-vuotiaan Zhu Changluon virallisesti kruununprinssiksi. Tämä virallinen päätös ei kuitenkaan lopettanut hovijuonitteluja. Vielä vuosien ajan levisi huhuja, joiden mukaan Wanli olisi aikonut syrjäyttää Zhu Changluon kruununprinssin asemasta nuoremman poikansa hyväksi.[3]
Vuonna 1615 hovia kohtasi jälleen yksi skandaali. Muuan Zhan Chai (kiin. 张差) onnistui vain puinen sauva aseenaan karkottamaan palatsin portteja vartioineet eunukit ja murtautumaan Ci-Qingin palatsiin (kiin. 慈庆宫), jossa kruununprinssi asui. Lopulta Zhang Chai kuitenkin voitettiin ja vangittiin. Alustavissa kuulusteluissa häntä pidettiin mielenvikaisena, mutta kun häntä myöhemmin kuulusteli Wang Zhicai (王之寀) -niminen tuomari, hän tunnusti kuuluneensa yhdessä kahden eunukin kanssa salaliittoon, jota johti rouva Zheng. Zhang Chain tunnustuksen mukaan nämä kaksi olivat luvanneet hänelle palkkion hyökkäyksestä kruununprinssiä vastaan, mikä viittasi siihen, että keisarin suosikkijalkavaimo oli mukana juonessa. Vaikka todisteet olivat vastaansanomattomat ja syytteet raskaat, keisari Wanli halusi kuitenkin säästää kahden rouva Zhengin hengen ja päätti itse tuomita asian. Hän syytti kaikesta eunukkeja, jotka teloitettiin samoin kuin Zhan Chaikin. Vaikka asia virallisesti saatiin nopeasti pois päiväjärjestyksestä, kansa ei sitä unohtanut, vaan se tuli pysyvästi tunnetuksi "palatsihyökkäystapauksena" (kiin. 梃擊案), yhtenä Ming-dynastian loppuvaiheen kolmesta suuresta mysteeristä (kaksi muuta olivat jäljempänä mainittu "punaisten pillerien tapaus" sekä "palatsista katoamistapaus").
Lyhyt valtakausi ja kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keisari Wanli kuoli 18. elokuuta 1620, ja Zhu Chanluo nousi virallisesti valtaistuimelle 28. elokuuta 1620 ottaen aikakausinimen "Taichang", joka tarkoittaa "Suurenmoista vaurautta." Hänen valtakautensa ensimmäiset päivät alkoivat Ming-hovin virallisen historiateoksen mukaan lupaavasti. Valtakunnan rajavartijoille lahjoitettiin kaksi miljoonaa taelia hopeaa, monia Wanlin tehottoman hallituksen aikana tyhjiksi jääneisiin tärkeitä virkoja alettiin täyttää, ja monet Wanlin loppuaikoinaan säätämät, hyvin vihatut ylimääräiset verot ja tullit lakkautettiin. Kuitenkin jo kymmenen päivää kruunauksensa jälkeen Taichang sairastui. Sairaus oli niin vakava, että hänen seuraavaksi päiväksi suunnitellut syntymäpäiväjuhlansa peruutettiin.
Joidenkin epävirallisten aikalaislähteiden,[4] [5] Taichangin sairaus olisi aiheutunut ylenmääräisestä sukupuolielämästä, jota hän olisi harjoittanut sen jälkeen, kun rouva Zheng toimitti hänelle kruunajaislahjaksi kahdeksan kaunista palvelustyttöä.[6]. Jo ennestään vakavan sairautensa lisäksi keisari sai 10. syyskuuta myös ripulin otettuaan annostuksen ulostuslääkettä, jota eunukki Cui Wensheng oli hänelle suositellut. Lopulta 25. syyskuuta hän pyysi ja sai ripulista eroon päästäkseen "punaisen pillerin" [7] jonka hänelle toimitti hovivirkamies ja apteekkari Li Kezhuo.
Ming-hovin virallisessa historiassa[8] sanotaan, että otettuaan pillerin Taichangin vointi parani, hän sai ruokahalunsa takaisin ja kiitti toistuvasti Li Kezhuota "uskollisena alamaisenaan." Samana iltapäivänä hän otti toisen pillerin, ja seuraavana aamuna hänet löydettiin kuolleena. Kun toinenkin keisari kuoli vajaan kuukauden kuluttua edellisen kuolemasta, kaikkialla valtakunnassa oltiin järkyttyneitä ja huhut levisivät. Keisarin salaperäisestä kuolemasta tuli surullisenkuuluisa "Punaisten pillerien tapaus" (红丸案), toinen Ming-dynastian loppuvaiheen kolmesta suuresta mysteeristä. Hovin virkamiesten ja eunukkien keskuudessa käytiin kiivasta kiistaa siitä, mitä pitäisi tehdä asiassa keskeistä osaa esittäneet pillerit toimittaneelle Li Kezhuolle. Toisten mielestä hänelle olisi myönnettävä rahapalkinto keisarin parantamisesta edes lyhyeksi ajaksi, toisten mielestä taas hänet ja hänen koko perheensä olisi pitänyt teloittaa keisarin murhasta. Asia saatiin lopulta ratkaistuksi vuonna 1625, jolloin Li karkotettiin vaikutusvaltaisen eunukki Wei Zhongxianin määräyksestä rajaseuduille. Tämä osoitti, kuinka ratkaisevan vallan eunukit olivat saaneet Taichangin pojan keisari Tianqin hallitsessa.
Jälkinäytös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taichangin ennenaikainen kuolema aiheutti Ming-hoville logistisia ongelmia. Ensinnäkin hovissa jatkui yhä virallisesti edellisen keisari Wanlin kuoleman jälkeinen suruaika, ja hänen ruumiinsa odotti yhä suotuisaa päivää hautaamiselle. Toiseksi tavan mukaan kaikki keisarien haudat olivat hallitsevan keisarin rakennuttamia, eikä vastikään valtaistuimelle nousselle Taichingille ollut omaa hautapaikkaa. Hauta päätettiin kiireesti rakentaa Jingtain puretun hautakammion perustukseille. Rakennelma valmistui vuoden 1621 kahdeksantena kuukautena, ja se sai kunnianimen Qingling (庆陵). Lisäksi oli epäselvä, mitä nimeä keisarin valtakaudesta olisi käytettävä. Vaikka keisari oli virallisesti valinnut aikakausinimen "Taichang", hänen valtakautensa jäi Wanlin 48:nnen (1620) ja Tianqin ensimmäisen hallitusvuoden (1621) väliin. Pitkällisen keskustelun jälkeen päätettiin virkamies Zuo Guangdoun aloitteesta, että Wanli-kausi päättyi vuoden 1620 seitsemänä kuukalenterin mukaisena kuukautena, kun taas Taichang-kausi käsitti saman vuoden 8.-12. kuukaudet. Tianqi-kausi alkoi virallisesti kuukalenterin ensimmäisestä kuukaudesta vuonna 1621.
Historialliselta näkökannalta Taichngin lyhyt hallitsijakausi jäi vain alaviitteeksi Ming-kauden historiassa. Se osoitti Ming-dynastian itsevaltaisen järjestelmän perustavan heikkouden, jota henkilöivät heikot keisarit kuiten Taichang seuraajineen. Sen rajoitetun tiedon perusteella, joka Ming-hovin historiasta on keisarin elämässä saatavissa, hän olisi ollut sisäänpäin kääntynyt, vain puoliksi lukutaitoinen alkoholisoitunut säälittävä raukka. Tämän vuoksi on pääteltävissä, että vaikka Taichang olisi pysynyt vallassa kauemmin, hän tuskin olisi kyennyt nostamaan Ming-dynastiaa pitkäaikaisesta rappiotilasta, johon se oli joutunut Wanlin hallitsijakauden lopulla, tai kääntämään kehityksen suuntaa parempaan.
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isä: Keisari Wanli
- Äiti: Rouva Gong, syntyjään Wang (恭妃, 王氏); sai kuolemansa jälkeen Taichangilta arvonimen Leskikeisarinna Xiaojin (孝靖太后). Arvonimi kokonaisuudessaan kiinaksi: 孝靖温懿敬让贞慈参天胤圣皇太后.
Puolisot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kruununprinsessa, syntyjään Guo (皇太子妃,郭氏); sai kuolemansa jälkeen Tianqilta arvonimen Keisarinna Xiaoyuanzhen (孝元贞皇后). Kuolemanjälkeinen arvonimi kokonaisuudessaan kiinaksi: 孝元昭懿哲惠莊仁合天弼圣贞皇后.
- Viidennen arvoluokan puoliso, syntyjään Wang (才人, 王氏); sai kuolemansa jälkeen Tianqilta arvonimen Leskikeisarinna Xiaohe (孝和太后). Kuolemanjälkeinen arvonimi kokonaisuudessaan kiinaksi: 孝和恭献温穆徽慈谐天鞠圣皇太后.
- Seitsemännen arvoluokan puoliso, syntyjään Liu (淑女, 刘氏); sai kuolemansa jälkeen keisari Chongzhenilta arvonimen Leskikeisarinna Xiaochun. Kuolemanjälkeinen arvonimi kokonaisuudessaan kiinaksi: 孝纯恭懿淑穆莊静毘天毓圣皇太后.
- Toisen arvoluokan puoliso Kang, syntyjään Li (康妃李氏), tavallisesti käytettiin nimeä "Lännen rouva Li" (西李选侍)
- Toisen arvoluokan puoliso Zhuang, syntyjään Li (莊妃李氏), tavallisesti käytettiin nimeä "Idän rouva Li" (东李选侍)
- Kuudennen arvoluokan puoliso, syntyjään Xiao (选侍赵氏)
- Kuudennen arvoluokan puoliso, syntyjään Wang (选侍王氏)
- Kuudennen arvoluokan puoliso, syntyjään Li (选侍李氏)
- Toisen arvoluokan puoliso Dingyi (定懿妃)
- Toisen arvoluokan puoliso Jing (敬妃)
Pojat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Zhu Youxiao (朱由校), myöhemmin keisari Tianqi. Äiti: leskikeisarinna Xiaohe..
- Zhu Youxue, prinssi Jianhuai (简怀王, 朱由学). Äiti: leskikeisarinna Xiaohe. Kuoli 4-vuotiaana.
- Zhu Youji, prinssi Qisi (齐思王, 朱由楫). Äiti: kuudennen arvoluokan puoliso, rouva Wang. Kuoli 8-vuotiaana.
- Zhu Youmo, prinssi Huaihui (怀惠王, 朱由模), Äiti: kuudennen arvoluokan puoliso, rouva Li. Kuoli 5-vuotiaana.
- Zhu Youjian (朱由檢), myöhemmin keisari Chongzhen. Äiti: leskikeisarinna Xiaochun.
- Zhu Youyi, prinssi Xianghuai (湘怀王, 朱由栩). Äiti: toisen arvoluokan puoliso Dingyi. Syntyi kuolleena.
- Zhu Youshan, prinssi Huizhao (惠昭王, 朱由橏), Äiti: toisen arvoluokan puoliso Jing. Syntyi kuolleena.
Tyttäret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nro | Arvonimi | Nimi | Syntyi | Kuoli | Avioitui | Puoliso | Äiti | Huomautus |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | Prinsessa Huaishu 怀淑公主 |
Sukunimi: Zhu (朱) Etunimi: Huijuan (徽娟) |
1604 | 1610 | – | – | kruununprinsessa, syntyjään Guo | |
2 | Prinsessa Daoshu 悼淑公主 |
Sukunimi: Zhu (朱) Etunimi: Huihuan (徽姮) |
1606 | 1607 | – | – | – | |
3 | Prinsessa | Sukunimi: Zhu (朱) Etunimi: Huixuan (徽嫙) |
1606 | 1607 | – | – | – | |
4 | Prinsessa | Sukunimi: Zhu (朱) Etunimi: Huiying (徽㜲) |
1608 | 1609 | – | – | – | |
5 | Prinsessa | Sukunimi: Zhu (朱) Etunimi: Huiwan (徽婉) |
1608 | – | – | – | – | Kuoli naimattomana |
6 | Prinsessa Ningde 宁德公主 |
Sukunimi: Zhu (朱) Etunimi: Huiyan (徽妍) |
1609 | – | – | Liu Youfu 刘有福 |
Keisarin puoliso Yi, syntyjään Fu | Kuoli Qing-dynastian keisari Kangxin hallitsijakaudella |
7 | Prinsessa Suiping 遂平公主 |
Sukunimi: Zhu (朱) Etunimi: Huijing (徽婧) |
1610 | 1632 | – | Qi Zanyuan 齐赞元 |
Keisarin puoliso Yi, syntyjään Fu | |
8 | Prinsessa Le'an 乐安公主 |
Sukunimi: Zhu (朱) Etunimi: Huijing (徽媞) |
1611 | 1644 | – | Gong Yonggu 巩永固 |
Keisarin puoliso Kang, syntyjään Li | Kuoli sairauteen ennen Ming-dynastian häviötä. Gong Yonggu sulki kolme hänen lapsistaan hänen ruumisarkkuunsa ja teki itsemurhan 25. huhtikuuta 1644 |
9 | Prinsessa | Sukunimi: Zhu (朱) Etunimi: Huizhao (徽妱) |
1615 | 1615 | – | – | – | |
10 | Prinsessa Daowen 悼温公主 |
Sukunimi: Zhu (朱) Etunimi: Huizheng (徽姃) |
1621 | 1621 | – | – | Keisarin puoliso Shen, syntyjään Shao |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Keisarinnan lisäksi Ming-hovissa oli keisarin puolisot ja jalkavaimot jaettu seitsemään arvoluokkaan, jotka olivat Huang Guifei (皇贵妃), Guifei (贵妃), Bin (嫔), Guiren (贵人), Cairen (才人), Xuanshi (选侍), and Shunü (淑女), joiden alapuolella olivat palatsitytöt. "Lady Gong" oli palatsityttö, joka ylennettiin toisen arvoluokan puolisoksi.
- ↑ Ming-dynastian vallanperimysjärjestys oli tiukasti patrilineaarinen. Keisarin pojista keisarinnan synnyttämistä käytettiin nimitystä dizi (嫡子), ja he olivat vallanperimyksessä ensimmäisellä sijalla ennen keisarin muiden puolisoiden synnyttämiin, joista käytettiin nimitystä shuzu (庶子); saman äidin synnyttämistä pojista vallan peri ensisijaisesti vanhin. Vaikka Wanlin keisarinna ei koskaan synnyttänyt poikaa, Zhu Changluo olisi lain mukaan menettänyt asemansa kruununperillisenä, jos joko keisarinna olisi synnyttänyt pojan tai rouva Zheng olisi korotettu keisarinnaksi.
- ↑ "Ming-virkamisten hovihistoria – Taichangin aikakirjat" (明史·光宗本纪) kertoo kahdesta tapauksesta vuosilta 1603 ja 1613, jolloin tuntemattomien kirjoittajien laatimissa, laajan levikin saaneissa kirjasissa syytettiin rouva Zhengiä siitä, että tämä juonittelisi saadakseen kruununprinssin syrjäytetyksi. vaikka näin ymmärrettävästi voitiin epäillä, Wanlin määräyksestä toimeenpannut viralliset tutkimukset eivät koskaan voineet vahvistaa epäilyksiä.
- ↑ "Kansallisia keskusteluja" (国榷) peräisin 1650-luvulta
- ↑ Mingin kirja (明書; myös 罪惟錄), 1600-luvulla kirjoitettu Ming-dynastian historia
- ↑ Ming-hovin virallisen historian (明史 & 明史紀事本末) mukaan tyttöjä oli neljä. Ei tiedetä, miksi rouva Zheng toimitti heidät uudelle keisarille. Kyseessä saattoi olla joko yritys päästä vihdoin hyviin välieihin hänen kanssaan tai viimeinen hänen monista yrityksistään saada tämä surmatuksi.
- ↑ "Punaiset pillerit" (紅丸; or 红铅金丹) olivat Ming-kauden keskivaiheilla Kiinassa suosittu lääkeaine. Ne sisälsivät monia aineksia kuten "punaista lyijyä" (naisen kuivattua ja pulverisoitua kuukautisverta) ja "syyskiveä" (virtsasta kiteytettyjä suoloja), ja pillerin muotoon muokattuina niiden väitettiin antavan energiaa ja voimistavan sukupuoliviettiä. Niiden koostumus selviää Ming-kauden oppineen Zhang Shiqien teoksesta "Wondrous Methods for Life Extension" (摄生众妙方)
- ↑ Ming-hovin History, "HanGuangin elämäkerta (明史·韩爌传)
Edeltäjä: Wanli |
Kiinan keisari 1620 |
Seuraaja: Tianqi |