Sveitsin maantiede
Sveitsin maantiede | |
---|---|
kartta |
|
Maanosa | Eurooppa |
Naapurimaat | Saksa, Italia, Itävalta, Liechtenstein ja Ranska |
Tilastot | |
Pinta-ala | 41 285 km² |
Rajan pituus | 1 852 km |
Ennätykset | |
Korkein kohta | Dufourspitze, 4 634 m |
Matalin kohta | Maggiorejärvi, 193 m |
Pisin joki | Rein, 375,5 km |
Suurin järvi | Genevenjärvi, 580 km² |
Ilmasto | |
Ilmasto | mannerilmastosta tundraan |
Luonnonvarat | |
Luonnonvarat | vesivoima, suola, puu |
Sveitsin maantiede tarkoittaa Sveitsin aluetta ja sillä esiintyviä ilmiöitä.
Fyysinen maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluejako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sveitsin pinta-ala on 41 285 neliökilometriä. Maantieteellisesti Sveitsi voidaan jakaa kolmeen osaan; Juravuoristoon, Mittellandiin sekä Alppeihin.
Metsien ja niittyjen peittämät Juravuoret laskeutuvat luoteesta jyrkästi Mittellandiin, joka ulottuu noin 50 kilometriä leveänä vyöhykkeenä Genevenjärveltä Bodenjärvelle. Keskitasanko on noin 400–900 metriä korkeaa, mutta siitä kohoaa muutamia korkeita huippuja.
Vuoret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sveitsin maisemaa hallitsevat Alpit, jotka kulkevat maan läpi. Sveitsi kattaa noin 20 prosenttia Alpeista, jotka taas käsittävät noin 60 prosenttia maan pinta-alasta. Sveitsissä sijaitsee noin 100 vuorenhuippua, jotka ovat lähes tai yli 4 000 metriä korkeita merenpinnan tasoon nähden. Korkein kohta on Dufourspitze (4 634 m), joka sijaitsee Lounais-Sveitsin Valais’n Alpeilla, lähellä Italian rajaa. Muutkin Sveitsin korkeimmat huiput sijaitsevat lähinnä Rhônen laakson eteläpuolisilla Valais’n Alpeilla. Näiden pohjoispuolella ovat Bernin Alpit, joiden huipuista osa niin ikään saavuttaa yli 4 000 metrin korkeuden.[1] Berninan Alpeilla sijaitseva Piz Bernina on paitsi Sveitsin myös koko Alppien vuoriston itäisin yli 4 000-metrinen huippu.
Eri vuoristoalueiden korkeimpia kohtia Sveitsissä:
- Dufourspitze (4 634 m) – Valais’n Alpit
- Finsteraarhorn (4 274 m) – Bernin Alpit
- Piz Bernina (4 049 m) – Reettiset Alpit
- Aiguille d’Argentière (3 901 m) – Grajiset Alpit
- Dammastock (3 630 m) – Urin Alpit
- Tödi (3 614 m) – Glarusin Alpit
- Monte Leone (3 553 m) – Lepontiset Alpit
- Dents du Midi (3 257 m) – Chablais’n Alpit
- Säntis (2 502 m) – Appenzellin Alpit
Solat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alpit ja Juravuoristo ovat merkittävä luonnoneste Sveitsissä. Kulkeminen vuorten poikki tapahtuu solien tai tunneleiden kautta. Merkittävimpiä reittejä Alppien poikki ovat:
Reitti | Solatie/sola | Solan korkeus metriä mpy. |
Maantietunneli | Rautatietunneli |
---|---|---|---|---|
Sankt Bernhardt | Iso Sankt Bernhard | 2 018 | Sankt Bernhardin tunneli | - |
Lötschberg | Lötschepass (ei tietä) | 2 690 | - | Lötschbergin pohjatunneli Lötschbergin tunneli |
Simplon | Simploninsola | 2 005 | - | Simplonin tunneli |
Nufenen | Nufenensola | 2 480 | - | - |
Gotthard | Gotthardin sola | 2 018 | Gotthardin maantietunneli | Gotthardin pohjatunneli Gotthardin tunneli |
San Bernardino | San Bernardinon sola | 2 067 | San Bernardinon tunneli | - |
Albula | Albulasola | 2 312 | - | Albulatunneli |
Bernina | Berninasola | 2 328 | - | rautatie ilman tunnelia |
Vedet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueittain tarkasteltuna Sveitsin alueelle osuvat viiden eurooppalaisen joen vesistöalueet: Reinin ja Rhônen, joiden molempien lähteet ovat Sveitsissä, sekä Tonavan, Pon ja Adigen. Kolme viimeksi mainittua eivät virtaa Sveitsin alueella, vaan Sveitsiin osuu vain niiden sivujokien latvahaaroja. Järvistä suurimpia ovat Genevenjärvi, Bodenjärvi ja Neuchâtelinjärvi.
Vesistöalue | Osuus pinta-alasta [2] | Tärkeimmät joet Sveitsissä |
Merkittävimmät järvet | Laskee mereen |
---|---|---|---|---|
Rein | 68 % | Aare, Reuss, Limmat, Broye, Emme, Linth, Saane, Thur | Bodenjärvi, Zürichinjärvi, Neuchâtelinjärvi, Vierwaldstättersee, Bieljärvi, Thuninjärvi, Walensee, Zugersee | Pohjanmeri |
Rhône | 18 % | Doubs | Genevenjärvi | Välimeri |
Po | 9,3 % | Ticinojoki | Lago Maggiore, Luganojärvi | Adrianmeri |
Tonava | 4,4 % | Inn | Silsersee, Silvaplanersee | Mustameri |
Adige | 0,3 % | Rom | Adrianmeri |
Joet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Sveitsin joista
Monet Euroopan suuret joet saavat alkunsa Sveitsin Alpeilta. Rhônen alkujäätikkö on Valais’ssa. Reinin ja Tonavan sivujoen Innin alkujoet ovat Graubündenissä. Pojoen sivujoki Ticino laskee Maggiorejärven kautta etelään. Sveitsin alueella pisimmät joet ovat:[3]
- Rein, 375,5 km
- Aare, 288,2 km
- Rhône, 266,3 km
- Reuss, 164,4 km
- Thur, 134,7 km
- Saane, 126,1 km
- Inn, 106,4 km
- Ticino, 91,1 km
- Doubs, 84,8 km
- Emme, 81,9 km.
Järvet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Sveitsin järvistä
Sveitsissä on 1 592 yli 0,5 hehtaarin kokoista järveä. Pinta-alaltaan isoimmat järvet ovat:[4]
- Genevenjärvi, 580 km²
- Bodenjärvi, 536 km²
- Neuchâtelinjärvi, 215 km²
- Lago Maggiore, 212 km²
- Vierwaldstättersee, 114 km².
Pinta-alat ovat koko järven pinta-aloja, myös rajajärvien osalta.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Sveitsin ilmasto
Ilmastokaavioita Sveitsin eri osista (sademäärä sinisin pylväin, ylin lämpötila punaisella) | |
Sveitsi voidaan jakaa neljään ilmastovyöhykkeeseen: Alppien eteläpuoleen, Alppeihin, Mittellandiin ja Juravuoristoon. Alppien eteläpuolisessa osassa vallitsee välimerenilmasto. Kesällä sää muistuttaa muuten Italiaa, mutta sateet ovat yleisempiä ja voivat olla rankkojakin. Talvella pitkät pakkasjaksot ovat harvinaisia. Alppien alueella, mihin kuuluu yli puolet maasta Genevestä Itävallan rajalle, korkeuseroista johtuvat lämpötilojen ja sademäärien vaihtelut ovat suuria. Talvisin laaksoissa on usein sumuista mutta ylhäällä rinteillä aurinkoista, kun taas kesällä pilvet voivat ympäröidä vuorenhuiput kun taas laaksoissa on aurinkoista. Paikalliset laaksotuulet ovat voimakkaita. Alpeilta puhaltaa usein keväisin lämmin ja kuiva föhntuuli. Mittelland ulottuu Genevenjärveltä Bodenjärvelle. Talvisin on kylmää, usein sumuista ja varsin lumista. Kesällä on lämmintä mutta melko sateista. Juravuorten alue on Ranskan rajalla Baselista Geneveen. Vuoret ovat korkeudeltaan vain puolet Alpeista mutta niiden rinteet ovat jyrkkiä. Täällä sataa paljon enemmän kuin keskitasangolla. Lumi pysyy vuorilla pitkään, ja laaksoissa on talvella joskus erittäin kylmää purevien laskutuulten takia.[5]
Luonto ja luonnonsuojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juravuorilla ja Mittellandissa kasvaa lehtimetsiä 600–800 metrin ja Alpeilla 1 400 metrin korkeudelle. Niiden yläpuolella on havumetsiä 1 500–2 400 metrin korkeudelle. Ylinnä on alppiniittyjä. Pysyvän lumen raja on noin 3 000 metrissä.
Sveitsissä on noin 1 600 eri tavalla suojeltua luontokohdetta. Vain yksi niistä on kansallispuisto, Sveitsin kansallispuisto.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 3. Mountains Geography of Switzerland. TRAMsoft GmbH. Viitattu 12.03.2011. (englanniksi)
- ↑ Bär, Oskar: Geographie der Schweiz, s. 33. (saksaksi)
- ↑ Hydrologische Grundlagen und Daten, Informationssysteme und Methoden, Gewässernetz (pdf) Flüsse der Schweiz mit einer Gesamtlänge über 30 km. 16.11.2006. Bundesamt für Wasser und Geologie, Abt. Wasserwirtschaft; Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft, Abt. Gewässerschutz. Viitattu 11.9.2011. (saksaksi)
- ↑ Eidgenössisches Departement für Umwelt, Verkehr, Energie und Kommunikation UVEK; Bundesamt für Umwelt BAFU: Auswertungen zum Gewässernetz (Excel) (Sveitsin ympäristöviranomaisen julkaisema vesistöluettelo, taulukot 5 ja 6) bafu.admin.ch. joulukuu 2013. Viitattu 24.2.2018. (saksaksi)
- ↑ Switzerland BBC Weather. BBC. Arkistoitu 1.4.2012. Viitattu 31.3.2012. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
- ↑ Other protected areas Switzerland Parc Naziunal Svizzer. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sveitsin maantiede Wikimedia Commonsissa