Suomen käsityön museo
| Suomen käsityön museo | |
|---|---|
 Suomen käsityön museo sijaitsee Jyväskylässä kävelykadun varrella. |
|
| Tyyppi | Valtakunnallinen vastuumuseo |
| Sijainti | Kauppakatu 25, Jyväskylän keskustan kävelykadulla [1] |
| Perustettu | 1888 [1] |
| Ylläpitäjä | Jyväskylän kaupunki |
| Johtaja | Taina Rantala [3] |
| Kotisivut | www.craftmuseum.fi |
| Koordinaatit | ) |
 Suomen käsityön museo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suomen käsityön museo on käsityöhön ja käsiteollisuuteen keskittynyt valtakunnallinen vastuumuseo Suomessa. Museo sijaitsee Jyväskylässä kävelykadulla ja sen osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus.[5]
Museon historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keisarillisen Senaatin perustamispäätös tehtiin 14.12.1888 ja silloin myönnettiin määräraha käsityömuseon toimintaa varten vuodesta 1890 alkaen. Museo toimi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen alaisuudessa Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Vuodesta 1908-1926 museo toimi nimellä Valtion kotiteollisuusmuseo (Helsinki) Valtion kotiteollisuustoimiston alaisuudessa. Vuodesta 1927-1933 museo toimi jälleen Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Vuoden 1933 jälkeen museon kokoelmat varastoitiin ja museotoiminta lopetettiin. Vuonna 1982 museo aloitti toimintansa uudelleen itsenäisenä museona Jyväskylässä nimellä Suomen kotiteollisuusmuseo (Seminaarinkatu 32). Museo avattiin yleisölle 10.6.1983. Vuonna 1992 museo sai viiden ensimmäisen museon joukossa nimityksen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Vuonna 1992 perustettiin Suomen kansallispukukeskus, joka nykyään on osa museota ja toimii museon yhteydessä. Vuonna 1995 museon yhteyteen liitettiin aiemmin Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön ylläpitämä Konservointikeskus. 1.1.1997 museon nimeksi tuli Suomen käsityön museo[6]
Vanha suomalainen kokoelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1906-1945 kerätyssä vanhassa kokoelmassa on tällä hetkellä noin 2910 luetteloitua esinettä. Niistä suurin osa on tekstiilinäytteitä, nauhoja ja liinoja. Kokoelmassa runsaasti myös erilaisia punontatöitä, kuten koreja, tuohiastioita ja tuohirasioita. Puuesineistöstä valtaosa on rasioita, astioita, erilaisia talousesineitä ja pienoismalleja.
Ulkomainen kokoelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkomainen kokoelma kerättiin vertailuaineistoksi ja malliksi kotimaiselle tuotannolle. Kokoelman esineet ovat pääasiassa peräisin Venäjältä, Ruotsista, Norjasta ja Ranskasta. Ulkomaiseen kokoelmaan kuuluu noin 1200 esinettä.
Kokoelmat tänään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museon peruskokoelman muodostavat muutoissa säilyneet ja Helsingistä Jyväskylään siirretyt vanhat kokoelmat. Kokoelmat jakaantuvat valtion omistamaan kokoelmaan ja kaupungin omistamaan kokoelmaan. Valtion kokoelmaan kuuluvat ennen vuotta 1982 muodostuneet kokoelmat sekä vuoden 1982 jälkeen lahjoituksina saadut kokoelmat (esineet ja muu aineisto). Museon kokoelmaan kuuluvat 1982 jälkeen ostoina hankitut esineet ja muu aineisto.
1.5.2004 jälkeen lahjoituksena saatavien esineiden tai muiden aineistojen kuuluminen museon tai valtion kokoelmiin ja sitä kautta niiden omistusoikeus määräytyy lahjoittajien tahdon mukaisesti.[7]
Kokoelmien karttuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon uudelleenavaamisen jälkeen vuonna 1983 kokoelmat ovat karttuneet pääasiassa lahjoituksin. Nämä lahjoituksina saadut esineet edustavat yleensä vanhempaa materiaalia tiedossa olevine käyttöhistorioineen.
Vuosittaisilla esinehankintamäärärahoilla ostetaan pääasiassa uusia käsityötuotteita. Niiden avulla tallennetaan tietoa materiaalien käytöstä, käsittelystä ja muotoilusta. Esimerkit näistä ovat pääosin ammattikäsityöläisten, taiteilijoiden ja suunnittelijoiden töitä ja tuotteita. 2000-luvulla hankintoja on tehty myös harkinnanvaraisen projektirahoituksen turvin valtakunnallisin hankkeisiin liittyen kuten alueellisessa käsityöläisdokumentoinnissa sekä ilmiökeskeisessä nykytallennuksessa.
Vuonna 2010 Suomen Käsityön museoon siirrettiin Tyyne-Kerttu Virkki -säätiön lahjoituksena Virkki-käsityömuseon kokoelmat. Kokoelmat on nyt samannimisenä tallennettu pysyvästi Jyväskylään palvelemaan laajempaa käsityön dokumentaatiota ja tutkimusta. Noin 3000 esineen kokoelmat ovat käytettävissä tutkimustoimintaan ja niitä täydennetään edelleen harkitusti. [8] Vuonna 2013 kokoelmiin liitettiin Hämeenlinnasta siirretyt Wetterhoff säätiön esinekokoelmat ja oppilastöiden arkistokokoelmat.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b [1] (Arkistoitu – Internet Archive). Suomen käsityön museo. Viitattu 28.5.2019.
- ↑ Museotilasto 2013 (Arkistoitu – Internet Archive). Museovirasto. Viitattu 16.2.2015.
- ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive). Suomen käsityön museo. Viitattu 28.5.2019.
- ↑ http://www.craftmuseum.fi/yhteys.htm. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Mikä on Suomen käsityön museo? Suomen käsityön museo. Arkistoitu 14.5.2012. Viitattu 6.12.2011.
- ↑ Museon historiaa craftmuseum.fi. Arkistoitu 16.2.2015.
- ↑ Kokoelmat tänään craftmuseum.fi. Arkistoitu 11.3.2016.
- ↑ Virkki käsityömuseo - Kokoelmat Virkki käsityömuseo. Viitattu 3.12.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen käsityön museo Wikimedia Commonsissa
- Suomen käsityön museo Suomen käsityön museo. Viitattu 6.12.2011.
- Käsityö kunniaan - nostalgiaa ja nykyaikaa. Kirjoituksia käsityöstä ja Suomen käsityön museosta. Jyväskylä 1998.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
