Steve Earle

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Steve Earle
Steve Earle (2011)
Steve Earle (2011)
Henkilötiedot
Syntynyt17. tammikuuta 1955 (ikä 69)
Fort Monroe, Hampton, Virginia
Ammatti laulaja–lauluntekijä, muusikko
Muusikko
Tyylilajit country rock, country, folk
Soittimet laulu, kitara, huuliharppu, mandoliini, banjo
Levy-yhtiöt Uni (käännä suomeksi), Fantasy Records, MCA Records, Warner Music Group, ROIR (käännä suomeksi), New West Records, E-Squared Records, Artemis Records ja Eagle RecordsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
Kotisivut

Stephen Fain "Steve" Earle (s. 17. tammikuuta 1955 Fort Monroe, Hampton, Virginia) on yhdysvaltalainen muusikko, lauluntekijä ja tuottaja.

Nashvillessä 1970-luvun puolivälissä Earle sai opetusta laulujen tekemiseen Townes Van Zandtiltä ja Guy Clarkilta. Earle on ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen. Teini-iässä hän vastusti Vietnamin sotaa. Hän on lauluissaan ottanut kantaa sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen. Hän on vastustanut kuolemanrangaistusta ja maamiinoja. Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2016 hän kannatti Bernie Sandersia. 1990-luvun puolivälissä Earle pääsi eroon pitkään kestäneestä huumeriippuvuudesta.[1][2]

Hänen ensimmäinen studioalbuminsa Guitar Town (1986) myi kultaa Yhdysvalloissa ja platinaa Kanadassa. Guitar Town nousi Billboardin country-albumien ykköseksi ja toi kaksi Grammy-ehdokkuutta. Toinen albumi Exit 0 (1987) äänitettiin yhdessä kiertueyhtyeen The Dukes kanssa, ja se pääsi Billboardin country-albumien Top 20 -listalle ja toi Earlelle jälleen kaksi Grammy-ehdokkuutta. Kolmas albumi Copperhead Road (1988) myi kolmoisplatinaa Kanadassa ja kultaa Yhdysvalloissa ja oli seitsemäs Billboardin country-albumien listalla. Vuonna 1990 ilmestynyt The Hard Way äänitettiin jälleen yhdessä The Dukesin kanssa.[3][4]

Tunnettuja kappaleita ovat muun muassa "Copperhead Road", "Guitar Town", "Hillbilly Highway" ja "Nowhere Road".

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Guitar Town (1986)
  • Exit 0 (1987)
  • Copperhead Road (1988)
  • The Hard Way (1990)
  • Train a Comin' (1995)
  • I Feel Alright (1996)
  • El Corazón (1997)
  • Transcendental Blues (2000)
  • Jerusalem (2002)
  • The Revolution Starts Now (2004)
  • Washington Square Serenade (2007)
  • Townes (2009)
  • I'll Never Get Out Of This World Alive (2011)
  • The Low Highway (2013)
  • Terraplane (2015)
  • So You Wanna Be an Outlaw (2017)
  • Guy (2019)
  • Ghosts of West Virginia (2020)

Yhteisalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • The Mountain (1999)
    (yhdessä: Del McCoury Band)
  • Colvin & Earle (2016)
    (yhdessä: Shawn Colvin)
  • Early Tracks (1987)
  • Essential Steve Earle (1993)
  • Fearless Heart (1995)
  • Ain't Ever Satisfied: The Steve Earle Collection (1996)
  • Angry Young Man: The Very Best of Steve Earle (1999)
  • The Devil's Right Hand: An Introduction to Steve Earle (2001)
  • Side Tracks (2002)
  • The Collection (2002)
  • 20th Century Masters – The Millennium Collection: The Best of Steve Earle (2003)
  • Shut Up And Die Like An Aviator (1991)
  • BBC Radio 1 Live in Concert (1992)
  • Together at the Bluebird Café (2001)
    (Townes Van Zandtin ja Guy Clarkin kanssa)
  • Just an American Boy (2003)
  • Live from Austin, TX (2004)
  • Live at Montreux 2005 (2006)
  1. https://berniesanders.com/artists/
  2. David Fricke: Steve Earle: Country Radical Rolling Stone. 16.9.2004. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 8.2.2017. (englanniksi)
  3. UMe: Steve Earle's 'Guitar Town,' 'Exit 0,' 'Copperhead Road,' And 'The Hard Way' Albums Remastered For Vinyl Release On May 6 PR Newswire. 31.3.2016. Viitattu 8.2.2017. (englanniksi)
  4. The Recording Industry Association of America (RIAA)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Steve Earle
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.