Stepan Smolenski
Stepan Vasiljevitš Smolenski (ven. Сте́пан Васи́льевич Смоле́нский; 20. lokakuuta 1848 Kazan – 2. elokuuta 1909 Vasilsursk) oli venäläinen kirkkomusiikin tutkija, keräilijä ja opettaja. Lisäksi hän työskenteli kuoronjohtajana, sävelsi hengellisiä teoksia ja teki kuorosovituksia.[1]
Smolenski valmistui oikeustieteen oppiarvolla Kazanin yliopistosta vuonna 1872. Hän suoritti sitten toisen tutkinnon Kazanin yliopiston filologian laitoksella ja aloitti historian sekä maantiedon opettamisen opettajaseminaarissa. Smolenski perusti opettajaseminaarin opiskelijoille kuoron ja kiinnostui venäläisen kirkkolauluperinteen vanhimmista muodoista. Hänellä oli läheiset yhteydet Kazanin vanhauskoisiin piireihin.[2] Muusikkona Smolenski oli itseoppinut.[1] Hän sai Metropoliitta Makarin palkinnon vuonna 1887 julkaisemallaan tutkimuksella venäläisen kirkkolaulun historiasta.[2]
Smolenski oli Moskovan synodaalisen kirkkolaulukoulun johtaja ja Moskovan konservatorion venäläisen kirkkolaulun professori vuosina 1889–1901.[1] Hän uudisti voimakkaasti kirkkomusiikkikoulutusta yhteistyössä Vasili Orlovin ja Aleksandr Kastalskin kanssa. Smolenski oli znamennimusiikin puolestapuhuja ja keräsi lähes kolmentuhannen neumikäsikirjoituksen kokoelman, joka kattoi aineistoa venäläisen kirkkomusiikkihistorian alkuajoista 1800-luvulle saakka. Smolenskin ajamat kirkkolaulun uudistukset herättivät myös vastustusta, ja hän erosi synodaalikoulun johtajan toimesta vuonna 1901.[2] Hän johti vuosina 1901–1903 Pietarissa Keisarillista hovikapellaa. Vuonna 1907 Smolenski perusti Pietarissa kuoronjohtajille tarkoitetun koulun.[1] Se jatkoi toimintaa hänen kuolemansa jälkeenkin.[2]
Smolenski julkaisi monia kirjoituksia venäläisen kirkkolaulun historiasta, teoriasta ja merkityksestä. Hänen keräämänsä venäläisen musiikin käsikirjoitusten kokoelma otettiin myöhemmin Moskovan Valtiolliseen historialliseen museoon.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
