Standardivetyelektrodi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Standardivetyelektrodi on elektrodi, jota käytetään yleisenä vertailuelektrodina määritettäessä sähköisen kennon elektrodipotentiaalia proottisissa liuottimissa. Standardivetyelektrodin standardielektrodipotentiaaliksi E0(H /H2) on sovittu 0 V kaikissa lämpötiloissa. Elektrodin absoluuttisen elektrodipotentiaalin arvo poikkeaa kuitenkin nollasta ja sen arvoksi on laskettu 4,44 ± 0,002 V 25 °C lämpötilassa.[1][2]

Standardivetyelektrodin rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Standardivetyelektrodin rakenne. 1. Platinalevy 2. Vetyvirtaus 3. Liuos, jossa vetyionien aktiivisuus on 1 4. Vesilukko, joka estää hapen pääsyn elektrodin sisään 5. Yhteys mitattavaan sähkökemialliseen kennoon

Standardivetyelektrodi koostuu lasisesta ulkokuoresta, jonka sisällä on katalyyttinä toimiva hienojakoisella platinalla päällystetty platinalevy. Platinalevy on yhteydessä liuokseen, jossa protonien eli vetyionien aktiivisuus on 1 mol/dm3. Elektrodin läpi kuplitetaan vetykaasua yhden baarin paineella. Tällöin reaktio, jonka standardipotentiaaliksi on sovittu 0 V, on[2]

H (aq, a=1) e- → ½H2(g, a=1)
  1. Standard hydrogen electrode IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 18.05.2012. (englanniksi)
  2. a b Daniel C. Harris: Quantitative Chemical Analysis, s. 278. W.H. Freeman and Company, 2007. ISBN 978-0-7167-7041-1 (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.