Sofistiset kumoamiset
| Sofistiset kumoamiset | |||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Περὶ σοφιστικῶν ἐλέγχων | |||||||||||||||||||||||
| Alkuperäisteos | |||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||
| Sarja: Organon | |||||||||||||||||||||||
| Edeltävä | Topiikka | ||||||||||||||||||||||
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|||||||||||||||||||||||
Sofistiset kumoamiset (m.kreik. Περὶ σοφιστικῶν ἐλέγχων, Peri sofistikōn elenkhōn; lat. Sophistici elenchi tai De sophisticis elenchis) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka pyrkii esittämään kaikki mahdolliset virhepäätelmät, jotka saattavat esiintyä väittelytilanteessa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa koskevia kirjoituksia. Sen nimitys tulee siitä, että sen osa-alueiden hallitsemisen katsotaan antavan filosofille tarvittavat ajattelun välineet kaikkien muiden asioiden käsittelyyn, sekä tieteessä että yleensäkin kaikessa järkevässä ajattelussa ja väittelyissä. Se sisältää Sofististen kumoamisten lisäksi viisi muuta teosta.[1]
Organonin osista Sofistiset kumoamiset ja Topiikka liittyvät läheisesti yhteen, ja Sofistiset kumoamiset voidaan nähdä Topiikan eräänlaisena lisäyksenä.[2] Muihin Organonin teoksiin verrattuna nämä kaksi teosta ovat luonteeltaan käytännöllisempiä. Niiden voidaan nähdä jatkavan Platonin Akatemiassa alkanutta dialektiikan tutkimusta.[1]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sofistiset kumoamiset pyrkii esittämään kaikki mahdolliset virhepäätelmät eli argumentaatiovirheet, jotka saattavat esiintyä väittelytilanteessa. Väittelyssä vastustaja tyypillisesti pyrkii luomaan illuusion, että hänen argumenttinsa ovat päteviä, ja että hänen päättelynsä etenee loogisesti oikein, vaikka hän tietäisikin olevansa heikoilla. Teoksessa käsitellään myös vastustajan provosointia.
Virhepäätelmät voivat olla joko kielellisiä (jolloin ne ovat myös kielisidonnaisia) tai kielen ulkopuolisia. Esimerkiksi kieleen liittyvä virhepäätelmä voi seurata jonkun sanan tai ilmaisun moniselitteisyydestä, jolloin väitelause ei ole tosi kaikissa tapauksissa. Kielen ulkopuolinen virhepäätelmä taas voi seurata esimerkiksi jotain asiaa ja sen määrettä koskevien asioiden sekoittamisesta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Knuuttila, Simo & Niiniluoto, Ilkka & Thesleff, Holger: ”Esipuhe”. Teoksessa Aristoteles: Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, s. 5. (Teokset I) Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-581-9
- ↑ Smith, Robin: Aristotle’s Logic The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. Viitattu 14.3.2014. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomennokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aristoteles: Sofistiset kumoamiset. Aristoteles: Teokset II. Topiikka. Sofistiset kumoamiset. (Suomennokset Juha Sihvola ja Marke Ahonen, selitykset Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila ja Juha Sihvola) Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-804-4
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aristotle: Sophistici Elenchi. Teoksessa Aristotle: Topica et Sophistici Elenchi. (Toimittanut David Ross. Oxford Classical Texts) Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145165 Kreikankielinen alkuteksti.
- Aristotle: On Sophistical Refutations. Teoksessa Aristotle’s Works. (Volume III. On Sophistical Refutations. On Coming-to-be and Passing Away. On the Cosmos. Loeb Classical Library 400) Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99441-8 Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
Muuta kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ebbesen, Sten: Commentators and Commentaries on Aristotle’s Sophistici Elenchi. (Vol. 1: The Greek Tradition) Leiden: Brill, 1981.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aristotle: On Sophistical Refutations The Internet Classics Archive. (englanniksi)