Sož
| Sož | |
|---|---|
 Dneprin sivuhaara Sož Tšatšerskissa. |
|
| Alkulähde | 12 km Smolenskin eteläpuolella, Smolenskin-Moskovan ylänkö, Smolenskin alue,Venäjä |
| Laskupaikka | yhtyy Dnepriin () Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalla. |
| Maat | Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina |
| Pituus | 648 km |
| Virtaama | Homelin kohdalla 207 m³/s |
| Valuma-alue | 42 100 km² |
.png) Homelin läpi virtaava Dneprin sivuhaara Sož saa alkunsa Venäjältä. |
|
Sož (valkoven. , ven. ja ukr. Сож) on Dneprin merkittävimpiä itäpuolisia sivujokia. Joki saa alkunsa Länsi-Venäjältä, 12 km Smolenskin eteläpuolelta (suuntaa antava sijainti ).[1][2] Sieltä se virtaa etelälounaaseen Valko-Venäjän kaakkoisosan läpi ja yhtyy Dnepriin Ukrainan rajalla Lojeun kaupunkimaisen taajaman edustalla.
Joen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sožin valuma-alue kattaa 42 100 km², josta runsas puolet (21 700 km²) on Valko-Venäjän alueella. Joki on 648 km pitkä, mistä ensimmäiset 155 kilometriä joki kulkee Venäjällä. Sitten Sož kulkee Venäjän ja Valko-Venäjän rajalla, jonka jälkeen virtaa Valko-Venäjän sisällä ja lopuksi Valko-Venäjän ja Ukrainan rajajokena.[1][2].
Joen leveys on suurimmillaan noin 230 m ja syvyys 5–6 m, virtausnopeus voi nousta yli 1,5 m/s:iin. Joen kevättulva, joka kestää 10–15 päivää yläjuoksulla ja 20–25 päivää alajuoksulla, alkaa yleensä maaliskuun lopussa.[1] Veden pinta nousee tällöin vuoden keskimääräisestä alimmasta tasostaan 4–5 metriä, enimmillään 6–7,5 metriä. Kesäsateet voivat nostaa muuten tuolloin varsin alhaalla olevaa joenpintaa 1–2 metriä. Joen keskivirtaama on Slauharadissa 105 m³/s, Homelissa 200 m³/s, ja suuaukolla 219 m³/s. Virtaama on Homelissa ollut pienimmillään 16,4 m³/s (vuonna 1900) ja suurimmillaan 6 600 m³/s (vuonna 1931).
Jokiveden lämpötila on heinä-elokuussa tyypillisesti 19–21 °С, enimmillään se on kohonnut heinäkuussa 28 °С:een. Talvella jääpeite voi olla yli 60 cm paksu.[1]
Joki on suhteellisen puhdasvetinen, mutta virtaa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamasta radioaktiivisesta saastumisesta kärsivien alueiden läpi. Sožin liittymäkohta Dnepriin sijaitsee alle 80 kilometrin päässä Tšernobylin tuhoutuneesta voimalasta.[2]
Sožin pääuoma on navigoitavissa ainakin Vetkan kaupungin alapuolella.[3]
Kaupunkeja joen pääuoman varrella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Krytšau, Valko-Venäjä
- Tšerykau, Valko-Venäjä
- Slauharad, Valko-Venäjä
- Tšatšersk, Valko-Venäjä
- Vetka, Valko-Venäjä
- Homel, Valko-Venäjä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Гидрографическая характеристика рек Беларуси - Река Сож (Valko-Venäjän jokien hydrografiaa - Sož-joki) pogoda.by - by the National Hydrometeorological Center of the Republic of Belarus. Viitattu 9.3.2011. (venäjäksi)
- ↑ a b c Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобильных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog, 2005. 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ География Беларусь, Атлас, 10 класс (Geographical Atlas of Belarus, for 10th grade). "Белкартография" & al, Minsk, 2009. ISBN 978-985-508-168-6. (venäjäksi))
- ↑ Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hydrologisia tilastoja 1897-1985: Sozh at Slavgorod (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (unesco.org)
- Hydrologisia tilastoja 1900-1985: Sozh at Gomel (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (unesco.org)
- Trans-border Canoeing Adventure Rajanylittävää melontamarkkinointia aluksi joen sivuhaarassa Venäjän-puolella, siten pääuomaa pitkin Valko-Venäjällä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Säteilystä vesistössä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Säteilyn saastuttamien alueiden kartta 1996 (englanniksi)
- Karttaa vuoden 2004 tulvan laajuudesta Dneprin vesistössä (Arkistoitu – Internet Archive) (dartmouth.edu) (englanniksi)
