Smith–Morra-gambiitti
Smith–Morra-gambiitti | |
---|---|
Siirrot | 1.e4 c5 2.d4 cxd4 3.c3 |
ECO | B21 |
Nimen alkuperä | Pierre Morra & Kenneth Ray Smith |
Avausperhe | Sisilialainen puolustus |
Muut nimet | Morran gambiitti |
- Tässä artikkelissa käytetään algebrallista merkintätapaa kuvailemaan shakkisiirtoja.
Smith–Morra-gambiitti tai joskus myös pelkkä Morran gambiitti on sisilialaisessa puolustuksessa esiintyvä gambiitti. Sitä ei esiinny mestaritasolla kovinkaan usein, mutta kerhokäytössä se on yllättävä ase. Gambiitti menee seuraavasti:
- 1.e4 c5 2.d4 cxd4 3.c3?!
Musta voi hyväksyä gambiitin lyömällä c3:een. Sen jälkeen valkea normaalisti pelaa 3. Rxc3 ja 4. Lc4 tarkoituksena painostaa mustan f7-ruutua. Valkea pyrkii myös ottamaan c- ja d-linjat haltuunsa torneillaan, jolloin mustan on vaikea löytää sopivaa paikkaa kuningattarelleen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Smith–Morra-gambiitti on nimetty kahden pelaajan, ranskalaisen Pierre Morran (1900–1969)[1] ja yhdysvaltalaisen Kenneth Ray Smithin (1930–1999),[2] mukaan. Morra julkaisi vihkosen ja useita artikkeleita Smith–Morra-gambiitista 1950-luvulla. Smith kirjoitti yhteensä yhdeksän kirjaa ja 49 artikkelia gambiitista. Kun Ken Smith osallistui kansainväliseen turnaukseen monia suurmestareita vastaan, hän käytti Smith–Morra-gambiittia kolme kertaa ja hävisi jokaisen pelin. Kun Mario Campos Lopez pelasi ranskalaista puolustusta (1...e6) sisilialaisen sijaan Smithiä vastaan, Bent Larsen kommentoi ensimmäistä siirtoa antamalla sille kysymysmerkin kommentilla: ”Parempi olisi 1...c5, mikä voittaisi sotilaan.”[3]
Muunnelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vastaanotettu gambiitti: 1. e4 c5 2. d4 cxd4 3. c3 dxc3 4. Rxc3
- Pääjatko: 4...Rc6 5. Rf3 d6 6. Lc4 e6 7. 0-0 Rf6 8. De2 Le7 9. Td1 e5
- Siperia-muunnelma: 4...Rc6 5. Rf3 e6 6. Lc4 Rf6 ja 7...Dc7
- Fianchetto: 4...g6 5. Rf3 Lg7 6. Lc4 Rc6
- Chicago-puolustus: 4...e6 5. Lc4 a6 6. Rf3 b5 7. Lb3 d6 8. 0-0 aja musta pelaa Ta7 jossain vaiheessa.
- Nopea kuningatar-Fianchetto: 4...e6 5. Lc4 a6 6. Rf3 b5 7. Lb3 Lb7
- Torjuttu gambiitti
- Etenemismuunnelma: 3...d3
- 3...Rf6 4. e5 Rd5
- 3...d5 4. exd5 Dxd5 (Rf6) 5. cxd4
Ansa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos ei ole varuillaan, Smith–Morra-gambiitissa voi joutua avausansan kohteeksi. Jatkossa: 1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 cxd4 4. c3 dxc3 5. Rxc3 Rc6 6. Lc4 musta joutuu hankaluuksiin jos pelaa 6...Rf6
Valkea voi pelata suoraan 7. e5! jolloin peli voi jatkua esimerkiksi seuraavasti.
- 7...Rxe5? 8. Rxe5 dxe5 9. Lxf7 Kxf7 10. Dxd8 kuningattaren voitoin
- 7...dxe5 8. Dxd8 Rxd8 (8...Kxd8) 9. Rb5 Kd7? (9...Rb8, Re6, Le6) 10. Rxe5 Ke8 11. Rc7#
- 7...Rg4 8. e6! f6 9. O-O (9. Lf4) 9...Rge5 10. Rxe5 11. Ld5
- 7...d5 8. Lb3 (Rxd5) Rd7 9. Fxd5 e6 10. Db5 a6 11. De2 Dc7 12. Lf4 ja mustalle jää ahdas asema.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Chess Notes by Edward Winter, entry 3953 (”Morra”)
- ↑ Kenneth Ray Smith (1930-1999) Obituary at the US Chess Federation
- ↑ Bent Larsen ja David Levy: San Antonio, 1972 : Church's Fried Chicken, Inc. First International Chess Tournament. R. H. M. Press, 1972.