Siperiansirri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siperiansirri
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Calidris
Laji: subminuta
Kaksiosainen nimi

Calidris subminuta
(Vieillot, 1819)

Katso myös

  Siperiansirri Wikispeciesissä
  Siperiansirri Commonsissa

Siperiansirri (Calidris subminuta tai Erolia subminuta) on kahlaaja, joka pesii Siperiassa. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot 1819.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 13–14 cm, siipien kärkiväli 33–35 cm ja paino 23–37 g. Siperiansirrin selässä on mustia ja ruskeita alueita, myös pää on ruskea. Vatsa ja rinta ovat valkoisia. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Siperiansirri on lähes samannäköinen kuin amerikansirri, joka on myös harvinainen Euroopassa.

Siperiansirri pesii Siperian taigalla Ob-joelta Anadyrille, Beringinsaarella ja pohjoisilla Kuriileilla sekä Ohotanmeren pohjoisrannikolla, mahdollisesti myös etelämpänä. Maailman populaation koko on 25 000–100 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen, mutta sen elämästä tiedetään toistaiseksi vähän. Se on muuttolintu, joka talvehtii pääosin Kaakkois-Kiinasta Bangladeshiin, Malakan niemimaalla, Indonesiassa, Filippiineillä ja vähäisessä määrin Australiassa. Harvinaisena sitä tavataan vielä Uudessa-Seelannissa.

Lintu on harvinainen Euroopassa, ja Suomessa se havaittiin ensimmäisen kerran 26.–28. kesäkuuta 2007 Kotkan Kaarniemenlahdella eli Salminlahdella[2][3].

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesii arktisella tundralla ja taigalla, sekä rannikolla että mantereella. Suosii vetisiä, soistuneita maita ja lampia. Muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla se elää sekä rannikon vuorovesirajalla että sisämaan kosteikoilla.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on maassa varvikon suojassa. Juuri muuta tietoa lisääntymisestä ei ole saatavilla, mutta pesimätiedot lienevät pääpiirteissään samat kuin muidenkin arktisten sirrien.

Etsii mudasta hyönteisiä, nilviäisiä ja muita pieniä selkärangattomia.

  • Heidi Marttila: Siperiansirri ensi kertaa Suomeen. Kymen Sanomat, 2007, nro 27.6.2007, s. 2.
  • Long-toed Stint – Whatbird.com identify.whatbird.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 28.6.2007. (englanniksi)
  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
  1. BirdLife International: Calidris subminuta IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.5.2014. (englanniksi)
  2. Heidi Marttila: Siperiansirri keräsi satoja ihailijoita. Kymen Sanomat, 2007, nro 28.6.2007, s. 9.
  3. BirdLife Suomi: RK:n kokous Hangossa 29.–30.3.2008 birdlife.fi. 31.3.2008. Arkistoitu 12.1.2012. Viitattu 16.6.2008.
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.