Sienipilvi

Nagasakin ydinräjähdyksen aiheuttama sienipilvi 9. elokuuta 1945

Sienipilvi eli pyroklastinen pilvi syntyy räjähdyksen yhteydessä. Yleensä sienipilvi yhdistetään ydinaseen räjähdykseen, mutta sellainen voi syntyä mistä tahansa räjähdyksestä. Nimensä se on saanut pilven muodosta, joka muistuttaa suurta sientä.

Muoto syntyy siitä että pilven aiheuttaa hyvin pienialainen lämmönlähde joka kuumentaa ilmaa nopeasti, jolloin kaikki nousuliike keskittyy sienen "jalkaan". "Lakki" syntyy nousuliikkeen pysäyttävän inversiokerroksen, yleensä tropopaussin alle. Vastakohtana kukkakaalin muotoinen iso kumpupilvi, ja samantapaisen lakin tai alasimen tropopausin alle muodostava kuuropilvi. Kuuropilven alasin syntyy hitaasti ja siksi se on yleensä epäsymmetrinen leviten eniten tuulen suuntaan - sienipilven lakki syntyy niin nopeasti ja suurella voimalla että se leviää joka suuntaan tuulensuunnasta riippumatta.

Sienipilven koko erisuuruisilla ydinräjähteillä

Maan pinnalla tapahtuvissa räjähdyksissä pilvi ei nouse aivan yhtä korkealle, koska virtauksen mukana nousee suuri määrä maata pölynä. Kun pilvi nousee troposfäärin ylärajalle, stratosfääriin, se pyrkii usein leviämään sivulle, mutta jos energiaa on tarpeeksi, pilvi nousee stratosfääriin. Tämä vaatii megatonniluokan räjähdyksen. Myös ilmasto-olot vaikuttavat pilven nousukorkeuteen, johon vaikuttaa eniten räjähdyksen tuottama lämpömäärä.

Räjähteen koko	pilven yläreuna (km)	pilven säde (km)
1 kt	3	1
10 kt	9	3
100 kt	16	6
1 Mt	23	15
10 Mt	30	40

Pilven kehitystä kuvaavia lukuja megatonnin räjähdykselle.
Korkeus	aika räjähdyksestä /min	pilven nousunopeus m/s
3	0,3	125
6	0,75	85
9	1,4	55
15	3,8	40
20	6,3	15

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sienipilvi Wikimedia Commonsissa