Sete Gibernau

Sete Gibernau
Henkilötiedot
Koko nimi	Manuel Gibernau Bultó
Syntynyt	15. joulukuuta 1972 Barcelona
Kansalaisuus	Espanja
Uratiedot
Aktiiviura	2002-2006, 2009
Pyörä(t)	Honda, Suzuki, Ducati
Ensimmäinen GP-startti	Espanjan Grand Prix 1992 (250 cc)
Viimeinen GP-voitto	Qatarin Grand Prix 2004 (MotoGP)
Viimeinen GP-startti	Yhdysvaltain Grand Prix 2009 (MotoGP)
Tilastot
GP-startit	178
Maailmanmestaruudet	0
Voitot	9
Palkintopallisijat	30
Paalupaikat*	13
*Vuodesta 1974 lähtien
Nopeimmat kierrokset	8
MM-pisteet	1348
Aiheesta muualla
www.setegibernau.com
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Manuel ”Sete” Gibernau Bultó (s. 15. joulukuuta 1972 Barcelona) on uransa päättänyt espanjalainen ratamoottoripyöräilijä. Hän sijoittui parhaimillaan kausilla 2003 ja 2004 MotoGP:n yhteispisteissä toiseksi häviten molemmilla kerroilla Valentino Rossille, jonka kanssa Gibernau kävi tiukan taiston kauden 2004 voitosta, häviten mestaruuden kuitenkin 47 pisteellä. Gibernau lopetti uransa kauden 2006, mutta palasi MotoGP:hen vielä kaudelle 2009 ollen parhaimmillaan yhdestoista kotikilpailussaan. Aiemmalla urallaan Gibernau kilpaili 250-kuutioisissa ja MotoGP:n edeltäjäluokassa 500-kuutioisissa ilman suurempaa menestystä. Kaudella 2001 hän voitti yhden kilpailun 500-kuutioisissa. Koko urallaan Gibernau saavutti yhdeksän voittoa, 30 palkintokorokesijaa ja 13 paalupaikkaa.

Gibernau on 177 senttimetriä pitkä ja painaa 70 kilogrammaa.

Kilpaura

500cc

Gibernau siirtyi ajamaan ramamoottoripyöräilyn pääluokkaan 500-kuutioisiin kaudella 1997 Yamaha Team Rainey talliin, jossa hän ajoi sitä ennen jo muutaman kilpailun 250-kuutioisissa edelliskaudella. Gibernau ajoi tallissa yhdessä Norick Aben kanssa. Gibernau oli pisteissä kolmastoista, kun tallikaveri Abe sijoittui seitsemänneksi. Gibernau keskeytti kauden aikana kuudesti ja ajoi parhaimmillaan kuudenneksi kauden päätöskilpailussa Australiassa. Sitä ennen hänen paras sijoitus oli seitsemäs Saksassa.

Repsol Honda (1998–2000)

Kaudeksi 1998 Gibernau siirtyi Repsol Hondalle, jossa hän ajoi pääosin yksityistallien käyttöön tarkoitetulla Honda NSR500V pyörällä. Tallin ykköskuljettaja parina olivat Mick Doohan ja Àlex Crivillé. Gibernau sijoittui kauden päätteeksi yhdenneksitoista, kun Doohan vei maailmanmestaruuden ja Crivillé sijoittui kolmanneksi. Gibernau joutui keskeyttämään kauden aikana viidesti, joista kolmesti peräkkäin. Parhaimmillaan hän ajoi kolmanneksi Madridin kilpailussa ja oli Kataloniassa kerran neljäs.

Kaudella 1999 Gibernau nousi tallin kakkoskuljettajaksi, kun Doohan joutui lopettamaan uransa kesken kauden loukkaantumisen vuoksi. Gibernau ajoi yksityistallin pyörällä ensimmäiset viisikilpailua ja ajoi parhaimillaan kolmanneksi Espanjassa ja kerran neljänneksi Ranskassa. Uudemman tehdaspyörän saatuaan Gibernau ajoi parhaimmillaan kerran toiseksi Etelä-Afrikassa ja kahdesti kolmanneksi Kataloniassa ja Alankomaissa. Hän sijoittui loppupisteissä viidenneksi, kun tallikaveri Crivillé voitti maailmanmestaruuden.

Gibernau ajoi viimeisen kautensa Repsol Hondalla 2000, jolloin hän ajoi yhdessä Crivillén ja Tadayuki Okadan kanssa. Gibernau hävisi pisteissä molemmilla, kun Crivillé oli yhdeksäs ja Okada yhdestoista. Gibernau sijoittui viidenneksitoista ajaen parhaimmillaan kuudenneksi Tšekissä. Hän ajoi myös kolmesti seitsemänneksi Malesiassa, Alankomaissa ja Valenciassa. Gibernau ajoi myös kerran paalupaikalle kauden avauskilpailussa Etelä-Afrikassa. Hän kuitenkin joutui keskeyttämään kuudesti.

Suzuki (2001)

Gibernau siirtyi Hondalta Telefónica Movistar Suzukille Kenny Roberts Jr.:n tallikaveriksi, joka oli edelliskaudella voittanut kuljettajien maailmanmestaruuden. Tällä kertaa Gibernau voitti tallikaverinsa pisteissä ollen yhdeksäs, kun Roberts sijoittui yhdenneksitoista. Gibernau otti uransa ensimmäisen ja viimeisen voiton 500-kuutioisissa Valenciassa. Hän lähti kilpailuun kahdennestatoista ruudusta. Se jäi myös hänen ainoaksi palkintokorokesijoitukseksi.

MotoGP

Suzuki (2002)

500-kuutioiset vaihduttua MotoGP-luokaksi Gibernau jatkoi Suzukilla Robertsin tallikaverina. Kausi oli kuitenkin viime kauteen nähden vielä heikompi. Gibernau sijoittui pisteissä kuudenneksitoista, kun Roberts oli yhdeksäs. Gibernau keskeytti seitsemän kertaa ja ajoi parhaimmillaan kerran neljänneksi Tšekissä. Isossa-Britanniassa hän oli sitä ennen ajanut parhaimillaan kuudenneksi.

Honda Gresini (2003–2005)

Gibernau kaudella 2005.

Gibernau siirtyi kaudeksi 2003 Gresini Racing talliin, kun aiemmin Suzukia sponsoroinut Telefónica MoviStar liittyi Gresinille. Gibernau oli ensimmäistä kertaa tallin ykköskuljettaja ja ajoi Repsol Hondan tavoin Honda RC211V tehdaspyörällä. Tallin kakkoskuljettajana oli suurimmaksi osaksi Ryuichi Kiyonarin. Gibernau onnistui taistelemaan uudessa tallissa mestaruudesta Valentino Rossia vastaan, mutta menetti sen kauden loppua kohden. Gibernau keskeytti kauden aikana vain kerran ja voitti kauden aikana neljä kilpailua, joista Etelä-Afrikan kilpailussa hän ajoi paalupaikalta voittoon. Gibernau ajoi myös viidesti toiseksi ja kerran kolmanneksi keräten yhteensä kymmenen palkintokorokesijoitusta.

Kaudella 2004 Gibernau sai tallikaverikseen entisen Superbiken maailmanmestaruussarjan mestarin Colin Edwardsin, joka ajoi toista kauttaan MotoGP:ssä. Gibernau taisteli edellisen kauden tapaan mestaruudesta, mutta joutui tyytymään toiseen sijaan Rossin viedessä jälleen maailmanmestaruuden. Gibernau aloitti kauden vahvasti sijoittuen kuudessa ensimmäisessä kilpailussa palkintokorokkeelle. Hän voitti kauden aikana neljä kilpailua Espanjassa, Ranskassa, Tšekissä ja Qatarissa. Gibernau ajoi edellisen kauden tapaan kymmenen kertaa palkintokorokkeelle ja ajoi viisi paalupaikkaa, joista kolme tuli peräkkäin Ranskassa, Italiassa ja Kataloniassa. Myöhemmin hän ajoi vielä paalulle Tšekissä ja Australiassa.

Kausi 2005 ei ollut enää niin menestyksekäs Gibernaulle, joka kärsi useista keskeytyksistä. Sitä vastoin hänen tallikaveri Marco Melandri taisteli maailmanmestaruudesta, mutta jäi lopulta toiseksi Valentino Rossin voittaessa sen jälleen kerran. Gibernau ajoi kokonaispisteissä seitsemänneksi ja ajoi neljä kertaa palkintokorokkeelle, joista jokainen oli toinen sija. Hän ajoi myös viisi paalupaikkaa Kiinassa, Kataloniassa, Tšekissä, Turkissa ja Valenciassa.

Ducati (2006)

Gibernau siirtyi kaudeksi 2006 Ducatin tehdastalliin Carlos Checan tilalle. Tallin toisena kuljettajana oli edelleen Loris Capirossi. Gibernaun kausi oli rikkonainen kärsittyään loukkaantumisesta, kun kauden seitsemännessä kilpailussa hän oli kuuden kuljettajan joukkokolarissa. Gibernau osui Capirossiin, joka oli hänen edelleen tultaessa kilpailun lähdöstä ensimmäiseen mutkaan. Pyörien koskiessa toisiinsa Gibernau jarrutti voimakkaasti etupyörällä, jonka seurauksena hän lensi voltilla pyöränsä kyydistä. Sitä ennen hän oli ajanut parhaimmillaan neljänneksi Qatarissa ja viidenneksi Italiassa, jossa hän onnistui myös ajamaan kauden ainoan paalupaikan. Loukkaantumisen myötä Gibernau oli kaksi kilpailua poissa ja palasi takaisin heinäkuussa Saksan kilpailuun, jossa hän ajoi kahdeksanneksi ja Yhdysvalloissa kymmenenneksi. Gibernau joutui jättämään seuraavan kilpailun väliin Tšekissä loukkaantumisen vielä vaivattua häntä fyysisesti. Gibernau palasi heti yhden kilpailun tauon jälkeen ja ajoi Malesiassa viidenneksi. Seuraavat kilpailut Australiassa ja Japanissa Gibernau onnistui sivuamaan kauden parasta tulosta ajamalla molemmissa kilpailuissa neljänneksi. Kauden toiseksi viimeisessä kilpailussa Gibernau oli jälleen mukana kolarissa, jonka seurauksena hän joutui keskeyttämään ja päättämään uransa vammojen uusiutuessa. Gibernau sijoittui loppupisteissä kolmanneksitoista.