Semovente da 90/53
| Semovente da 90/53 | |
|---|---|
 Valokuvassa vuoden 1943 paikkeilta. |
|
| Alkuperämaa |
 Italia |
| Palvelushistoria | |
| Sodissa | toinen maailmansota |
| Valmistushistoria | |
| Valmistusvuodet | 1941–1943 |
| Tekniset tiedot[1] | |
| Paino | 15,7 t |
| Pääaseistus | 90/53-tykki |
| Toimintasäde |
150 km tiellä 90 km maastossa |
| Huippunopeus |
25 km/h tiellä 10 km/h maastossa |
Semovente da 90/53 oli toisen maailmansodan aikana valmistettu italialainen rynnäkkötykki. Sen pääase oli 90/53-tykki ja se oli rakennettu M14/41-panssarivaunun pohjalle. Vaunun tykki oli suorituskyvyltään hyvä, mutta itse vaunu kärsi useista ongelmista. Vaunuja valmistettiin vain 30 kappaletta ja ne menetettiin Sisiliassa vuonna 1943. Niiden merkitys taistleujen kannalta jäi vähäiseksi.
Suunnittelu ja piirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Semovente da 90/53:n kehitystyö aloitettiin vuonna 1941. Sen pohjana toimi italailainen keskiraskas panssarivaunu M14/41. Saman vaunun pohjalta rakennettiin Semovente da 75/18-rynnökkötykkejä, mutta Semovente da 90/53 sai pääaseekseen tehokkaamman 90/53- ilma- ja panssarintorjuntatykin. Ominaisuuksitlaan tykki vastasi saksalaista 88 mm Flak 18/36-tykkiä. 90/53 oli kuitenkin huomattavan painava ja suurikokoinen. Vaunu vaatikin perusteellisia uudistuksia. Vaunun moottori siirrettiin sen keskiosaan. Sen vieressä istui ajaja toisella puolellaan yksi tykin miehistöstä. Vaunun kaksi muuta miehistön jäsentä istuivat vaunun takaosassa. Vaunun takaosassa oli myös itse tykki. Tykki kääntyi sivusuunnassa 90° ja pystysuunnassa -5/ 24°. Tykin suojana oli edestä 15 mmn sivuilta 9 mm ja päältä 6 mm paksu panssarilevy. Tykillä oli kahdeksan ammusta, joista kukin painoin 10 kg. Vaunun mukana muissa osissa oli vielä 26 ammusta ja 40 ammusta saatettiin tuoda L6/40-panssarivaunusta rakennetulla kuljetusvaunulla, jolla kulkivat myös vaunun muu miehistö.[1]
Tykin suorityuskykyä pidettiin hyvänä. Sen tulinopeus oli 12 laukausta minuutissa ja ammuksen lähtönopeus 758 m/s. Tykin kantama oli 2 000 m. Panssaria läpäisevän ammuksen panssarinläpäisy oli 500 metrin etäisyydellä 140 mm ja 1 000 metrin etäisyydeltä 120 mm. Itse vaunu kärsi kuitenkin suorituskykynsä puolesta useista ongelmista. Vaunun huippunopeus oli vain 25 km/h tiellä ja 10 km/h maastossa. Toimintasäde oli 150 km tiellä ja 90 km maastossa. Paino rasitti vaunun jousitusta, joka yhdessä muidenmekaanisten osien kanssa oli altis rikkoutumisille.[1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosien 1941 ja 1942 välillä Semovente da 90/53-vaunuja rakennettiin yhteensä 30 kappaletta. Vaunujen oli alun perin tarkoitus päätyä Itärintamalle, mutta lopulta suurin osa lähetettiin Sisiliaan. Siliassa tarvittiin kipeästi puolustajia Italian menetettyä huomattavan osan panssarivaunuistaan Pohjois-Afrikassa. Sisiliassa vuonna 1942 muodostetun X Raggruppamento Controcarron kalustossa oli 26 Semovente da 90/53-vaunua. Kaikki niistä menetettiin taisteluissa elokuuhun 1943 mennessä ja niiden merkitys jäi hyvin pieneksi. Yksi amerikkalaisten Sisiliassa valtaama vaunu päätyi Aberdeeniin Yhdysvaltojen Marylandissa, jossa sitä säilytetään edelleen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d F. Cappellano & P. P. Battistelli: Italian medium tanks 1939–45, s. 19-22, 32, 35-36. Osprey Publishing, 2012. ISBN 978 1 84908 776 6 (englanniksi)