Sampoong-tavaratalon romahdus
| Sampoong-tavaratalon romahdus | |
|---|---|
 Tavaratalo romahduksen jälkeen |
|
| Päivämäärä | 29. kesäkuuta 1995 |
| Kellonaika | 17.52 |
| Tapahtumapaikka | Soul, Korean tasavalta |
| Koordinaatit | |
| Kuolleita | 502 |
| Loukkaantuneita | 937 |
Etelä-Korean (Korean tasavallan) pääkaupungissa Soulissa sijainneen Sampoong-tavaratalon eteläsiipi romahti 29. kesäkuuta 1995 noin kello 17.52. Tavaratalossa oli tapahtumahetkellä satoja asiakkaita. Onnettomuus vaati lopulta 502 ihmisen hengen, mikä teki siitä kuolonuhrien määrässä mitattuna nykyajan tuhoisimman rakennusromahduksen vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin saakka.
Onnettomuus johtui suunnitteluvaiheessa tapahtuneista muutoksista, joissa alun perin asuinkäyttöön suunniteltuun rakennukseen oli muun muassa lisätty viides kerros.[1][2] Sortumista edeltävinä kuukausina rakennuksen kattoon oli ilmestynyt halkeamia, joita alkoi romahduspäivän aamuna ilmestymään enenevissä määrin. Tavaratalon johtajat eivät kuitenkaan suostuneet sulkemaan tavarataloa tai evakuoimaan asiakkaita.[1] Vaikka myöhemmin tavaratalon romahdus todettiin vääjäämättömäksi, tavaratalon omistaja ei suostunut aloittamaan evakuointia. Tavaratalon työntekijät tekivät hälytyksen vain hetkiä ennen romahdusta. Yli 1 500 ihmistä jäi loukkuun tavaratalon romahdettua.
Romahdus ja siihen johtaneet syyt aiheuttivat laajaa tyrmistystä Etelä-Koreassa. Tavaratalon omistaja sekä tämän poika, joka toimi tavaratalon toimitusjohtajana, tuomittiin vankeusrangaistuksiin, kuten myös lahjuksia vastaanottaneet kaupungin virkamiehet.[3][4] Maan rakentamismääräyksiä tiukennettiin romahduksen seurauksena.
Romahduksen eteneminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavaratalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1987, ja se valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Avajaiset pidettiin heinäkuussa 1990. Rakentaminen ei kuitenkaan sujunut mutkitta. Alun perin rakennuksen piti olla nelikerroksinen asuinrakennus, mutta rakennuksen omistaja Lee Joon päätti muuttaa rakennuksen tavarataloksi. Rakennukseen tehtiin muutoksia lisäämällä viides kerros. Alkuperäinen urakoitsija ei tähän suostunut, joten Joon erotti sen ja käytti omaa rakennusyhtiötään suorittamaan muutokset ja rakennuksen valmistumisen.
Rakennus rakennettiin betonilaattatekniikalla, jossa yksi iso mutta suhteellisen ohut betonilaatta jakaa sille kerääntyneen painon tukipilareihin. Määräysten mukaan pilareiden tuli olla halkaisijaltaan vähintään 80 senttimetriä, ja niissä tuli olla 16 terästankoa vahvistamassa. Jotta rakennukseen saatiin liukuportaat mahtumaan ilman, että myyntitilaa vähennetään, pilareita pienennettiin 60 senttimetriin ja niissä oli vain 8 terästankoa. Tämä itsessään heikensi rakennuksen kantokykyä merkittävästi. Lisätty viides kerros pahensi asiaa vielä enemmän.
Alun perin viidenteen kerrokseen suunniteltiin rullaluistinrata, mutta kesken rakentamisen Lee Joon muutti mieltänsä, ja viides kerros muutettiin ravintolasiiveksi. Ravintolatarvikkeiden paino jo itsessään aiheutti lisärasitusta rakenteille, jotka olivat jo valmiiksi yli kestävyysrajoitusten. Koska Etelä-Koreassa on tapana syödä lattialla, lattiaan asennettiin lattialämmitys, joka toi vielä lisää rasitusta rakenteille.
Lopullinen niitti rakennuksen sortumiselle olivat sen kolme 15 tonnia painavaa ilmastointikoneyya katolla. Jo niiden aiheuttama värähtely aiheutti rakenteille lisärasitusta. Katto hädin tuskin kesti niiden painoa jo valmiiksi. Vuonna 1993 tavaratalon naapurissa olevien asunrakennusten asukkaat valittivat ilmastontilaitteiden äänistä, jolloin ne siirrettiin toiselle puolelle kattoa. Sen sijaan, että ne olisi siirretty nosturilla, koneet siirrettin rullalaudoilla. Siirron aikana pilari 5E otti suoran osuman, mikä heikensi sitä niin paljon, että pilari murtui. Katto myös sai pahoja halkeamia siirrosta. Seuraavan kahden vuoden aikana joka kerta, kun ilmastointikoneet laitettiin käyntiin, niiden aiheuttama värähtely johti katon halkeamien kautta suoraan pilariin 5E heikentäen sitä, kunnes pilari ei enää kyennyt kestämään rasitusta.
29. kesäkuuta 1995 pilarin 5E ympärille oli muodostunut laaja halkeama, joka vain jatkoi suurenemistaan. Tavaratalossa kuului värähtelyjä, mutta evakuiontia ei suoritettu. Ilmastointikoneet myös sammutettiin, mutta tällöin oli jo myöhäistä. Kun halkeama pilarin 5E ympärllä suureni yli 10 senttimiterin mittaiseksi, rakennuksen romahtaminen oli väistämätöntä. Noin kello 17 viidennestä kerroksesta kuului suuri pamaus, mutta rakennusta ei vieläkään evakuoitu. Vasta kello 17.52, kun kaikkein isoin pamaus kuului, hälytys annettiin, mutta silloin oli jo myöhäistä: laatta pilarin 5E ympärillä lopulta petti kokonaan, ja rakennus romahti ylhäältä suoraan alaspäin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Wearne, Phillip: Collapse: when buildings fall down. TV Books, 2000. ISBN 978-1-57500-144-9 (englanniksi)
- ↑ Marshall, Colin: Learning from Seoul's Sampoong Department Store disaster – a history of cities in 50 buildings, day 44 The Guardian. (englanniksi)
- ↑ Mannila, Johanna: Romahtaneen tavaratalon omistaja tuomittiin Etelä-Koreassa. Helsingin Sanomat, 28.12.1995. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Officials in Seoul store collapse sentenced. United Press International, 26.4.1996. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)