Sakari Puurunen
Väinö Sakari Puurunen (25. heinäkuuta 1921 Iisalmi – 5. elokuuta 2000 Helsinki[1]) oli suomalainen teatteri- ja oopperaohjaaja.[2] Hän toimi Suomen Kansallisoopperan pääohjaajana 1976–1985. Hänen tärkeimpänä työnään pidetään Lauri Kokkosen kirjoittamaa ja Joonas Kokkosen säveltämää oopperaa Viimeiset kiusaukset. Hänen vaimonsa oli akateemikko Eeva-Kaarina Volanen.[1]
Puurunen aloitti teatterialalla sodan jälkeen Ylioppilasteatterissa, vaikutti jonkin aikaa Tampereella ja palasi Helsinkiin. Hän toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1965–1970 ja vaikutti vahvasti sen perustamiseen ja Töölönlahden teatteritalon valmistumiseen toimiessaan kaupunginteatteria edeltäneen Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin johtajana. Hänen merkittävimpiä ohjauksiaan Viimeisten kiusausten ohella olivat Juha, Anna-Liisa, Sota ja rauha, Riivaajat ja vuonna 1989 ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa saanut Tie talvisotaan.[1]
Puurusesta julkaistiin vuonna 1994 Maarit Huovisen kokoama muistelmateos Jalkapuu.[1]
Puurunen on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle samaan hautaan kuin puolisonsa Eeva-Kaarina Volanen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Moring, Kirsikka: Koko elämä teatterin jalkapuussa. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 9.8.2000, s. A 14. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 4, s. 654. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04763-9
- ↑ Taiteilijainmäki V21A (pdf) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 25.4.2015.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
