Saigyō
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Saigyō | |
|---|---|
 Saigyō |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1118 Kioto, Japani |
| Kuollut | 1190 (71–72 vuotta) Osaka, Japani |
| Kansalaisuus | Japani |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | japani |
| Tuotannon kieli | japani |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Saigyō (1118 Kioto, Japani – 1190 Osaka, Japani) oli japanilainen tankarunoilija ja buddhalaismunkki. Hänen maallikkonimensä oli Satō Norikiyo. Ennen munkiksi ryhtymistään 1140 hän oli eläkekeisari Toban henkivartion jäsen. Hän kierteli Japania ja asui erakkona majassa. Runoissaan hän kuvasi matkoillaan näkemiään maisemia, niin että myöhemmät runoilijat ovat seuranneet hänen jälkiään. Hän kirjoitti myös rakkausrunoja. Hän oli keskeisiä Shinkokinshūn runoilijoita.[1]
Suomennettuja runoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antologioissa[2]
- Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa, toim. Ritva Haavikko, Helsinki: WSOY 2003 ISBN 951-0-22877-X
- Japanilaisia runoja, suom. G. J. Ramstedt, WSOY 1953 (4. painos 1978 ISBN 951-0-07619-8)
- Kevätsateiden aika: japanilaista tankarunoutta suom. ja toim. Arto Lappi, Turku: Sammakko 2005 ISBN 952-5194-95-7
- Kuuntelen, vieras: valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja, suom. Tuomas Anhava, Helsinki: Otava 1960 (6. p. 1976) Suomennettu engl., ransk. ja saks. käännöksistä
- Minä olen sukua hevosille, toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, Helsinki: Otava 1996 ISBN 951-1-14413-8
- Ogura Hyakunin Isshu: sata runoilijaa, sata runoa, Turku: Kolmen mutkan maja 2005
- Sateen ääni sillalla: japanilaista runoutta, suomentanut englannin-, saksan- ja ranskankielisistä käännöksistä Tuomas Anhava; toimittanut ja selityksin varustanut Jaakko Anhava. Helsinki: Otava 2007 ISBN 978-951-1-21576-9
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja, toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, Helsinki: Otava 1997 ISBN 951-1-15017-0
- Runot
- Asun yksinäin syrjäisillä vuorilla:, suom. Arto Lappi, antologiassa: Kevätsateiden aika
- Ei maksa surra maailmaa josta lähtee, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Sateen ääni sillalla
- Ei ole kuun syy jos mieleni on raskas (Nageke to te), suom. Wili Leikola, Jari Sutinen, Juhani Tikkanen, antologiassa: Ogura Hyakunin Isshu
- Hartaasti toivon, että saan kuolla, suom. Tuomas Anhava, julkaisussa: Parnasso 1959; nro 4
- Helmet poimittu, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Sateen ääni sillalla
- Intohimoista vapaallekin ilmeinen, suom. Tuomas Anhava, julkaisussa: Kuuntelen, vieras ja Taite, 2005; nro 4
- Istahdin, illan syvetessä mietin, suom. Arto Lappi, antologiassa: Kevätsateiden aika
- Kadonnut kevät, suom. G. J. Ramstedt, antologiassa Japanilaisa runoja
- Kaikkein mieluimmin aikaan kevätkirsikkain, suom. Marta Keravuori, julkaisussa: Taite 2005; nro 4
- Keveästi kuin Fujin sauhu ilmoihin, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Kuuntelen, vieras
- Kevään kukkien aikaan toivomme, suom. Tuomas Anhava, julkaisuissa: Parnasso 1966; nro 8 ja Taite 2005; nro 2
- Koko yön riehui myrsky, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Sateen ääni sillalla
- Kun tyhjenevä mieli päättää haihtua, suom. Arto Lappi, antologiassa: Kevätsateiden aika
- Kylmältä tuuli tuntuu yön langetessa, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Sateen ääni sillalla
- Lehti varisi, verhottomaan mieleeni loisti, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Sateen ääni sillalla
- Mieli selkeä, sydän täysin tyhjä, suom. Arto Lappi, antologiassa: Kevätsateiden aika
- Minne ovatkaan menneet, suom. Arto Lappi, antologiassa: Kevätsateiden aika
- Monet reitit on veneeni soutanut, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Kuuntelen, vieras ja Vain unen varjo
- Mättäältään suolta yhden ainoan kerran, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Kuuntelen, vieras
- Niitäkin, jotka ajattelevat, suom. Arto Lappi, antologiassa: Kevätsateiden aika
- Oliko kevät uni jonka uneksin Naniwassa?, suom. Tuomas Anhava, antologioissa: Sateen ääni sillalla
- On rauhallista vuoristokylässä, suom. Tuomas Anhava, antologioissa: Sateen ääni sillalla
- Ratsuni jäljet on lumi peittänyt, suom. Tuomas Anhava, antologioissa: Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa, Kuuntelen, vieras ja Minä olen sukua hevosille ja julkaisussa: Taite 2004, nro 2
- Sadekuuroko?, suom. Kai Nieminen, julkaisussa: HASHI 1995; nro 17
- Tiedän varmasti todellisuuden epätodelliseksi, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Kuuntelen, vieras
- Toisinaan joutuu Kisagatan rannalla, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Kuuntelen, vieras
- Toivon hartaasti, että saan kuolla, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Kuuntelen, vieras ja julkaisussa: Taite 2005; nro 4
- Toki tiedämme: tämä ruumis on harhaa, suom. Tuomas Anhava, antologiassa: Sateen ääni sillalla
- Tunteetonkin saa tietää miten haikeus, suom. Kai Nieminen, julkaisussa: Taite 2005: 4
- Vedenhaussa - kun hahmoni kuvastuu, suom. julkaisussa: Taite 2004, nro 2
- Vuorten kätköissä mielen kirkas kuu, suom. Arto Lappi, antologiassa: Kevätsateiden aika
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Saigyō”, Otavan kirjallisuustieto, s. 667. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ munkki Saigyō, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 27.8.2021, viitattu 29.8.2021
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saigyō Wikimedia Commonsissa
