Sahelanthropus tchadensis
| Sahelanthropus tchadensis | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
| Alaheimo: | Homininae |
| Tribus: | Hominini |
| Alatribus: | Hominina |
| Suku: | Sahelanthropus |
| Laji: | tchadensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sahelanthropus tchadensis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Sahelanthropus tchadensis eli sahelinapinaihminen oli simpanssia muistuttava varhaisin ihmisapina, jonka arvellaan kävelleen lähes täydellisessä pystyasennossa. Osa paleontologeista tukee näkemystä, jonka mukaan löydetty S. tchadensis -fossiili eli ”Toumaë” on ihmisten ja simpanssien yhteinen edeltäjä. Osa taas pidättäytyy arvioissaan, kunnes lisää fossiileja löytyy.[1]
Löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji eli noin 6–7 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä mioseenikaudella. Lajin löysi Ahounta Djimdoumalbaye Tšadissa tehtyjen kaivausten yhteydessä vuonna 2001[2].[3] Löytöpaikka oli Djurabin aavikolla sijaitseva Toros Menallan muodostuma noin 260 kilometriä Faya-Largeausta lounaaseen.[3] Löytöpaikka oli aluetta, joka on aikoinaan ollut metsäinen suuren järven ranta.[2] Pääkallon alapuolisia luita ei ole löydetty. Löydettyjä fossiileita olivat pieni kallo, viisi leukaa ja muutamia hampaita, joissa oli esi-ihmismäisiä piirteitä. Kasvoissa oli myös ihmismäisiä piirteitä, joita ei ole kovinkaan paljoa havaittavissa muilla ihmisapinoilla. Lajin aivotilavuus 360–340 cm³ on lähellä simpanssien aivotilavuutta[2].
Rekonstruktoimalla kallo tietokoneella on niskalihasten kiinnittymispaikkojen perusteella lajin päätelty liikkuneen mahdollisesti lähes täydessä pystyasennossa. Perusteena on myös kallossa oleva niska-aukko, joka on soikea niin kuin pystyssä kävelevällä ihmisellä, ei pyöreä kuten simpansseilla, tosin se on apinamaiseen tapaan takana.[2]
Sahelinapinaihmisen aivokoppa muistuttaa ihmisapinoiden aivokoppia, mutta toisaalta sen kallon naamaosa onkin ihmismäinen. Apinaihmisillä ei ole samanlaista voimakasta kulmaharjannetta kuin sahelinapinaihmisellä, ja samanlainen kulmaharjanne oli tyypillinen vasta noin 5 miljoonaa vuotta myöhemmin kehittyneillä pystyihmisillä.[4]
Laji on nykyisellä tietämyksellä vanhin tiedossa oleva ihmisten kaukainen sukulainen sen jälkeen kun nykyisten simpanssien sukuhaara erosi ihmisistä[2]. Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ole, koska löytö sekoittaa molekyylikellon arvioimia lajien haarautumisten aikoja. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, ettei se ole simpanssien eikä ihmisten esi-isä, vaikkakin anatomisesti se olisi täysin mahdollista.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa löydetyistä sahelinapinaihmisen hampaista on niin kuluneita, että tutkijat eivät voi analysoida niiden kulumisjälkiä ja päätellä niistä lajin syömää ravintoa.[5] Pienten kulmahampaiden ulkonäkö kuitenkin kertoo, että sahelinapinaihminen ei ollut hedelmänsyöjä.[2] On päätelty, että laji on saattanut käyttää ravinnokseen hedelmiä ja marjoja, juuria, sipuleita ja muita kasvinosia, toukkia, hyönteisiä, lintujen munia ja poikasia, simpukoita ja pieniä selkärankaisia eläimiä, sillä niitä sen elinympäristöstä ehkä löytyi. Tutkijat eivät tiedä, metsästikö sahelinapinaihminen riistaa. Nykysimpanssit metsästävät pientä ja keskisuurta riistaa, joten myös sahelinapinaihminen saattoi niin tehdä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valste, Juha: Ihmislajin synty. SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fossil Hominids: Toumai
- National Geographic: Skull Fossil Opens Window Into Early Period of Human Origins