Säähavainto
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: sisältö ja määritelmä. Nyt muutakin kuin säähän ja sääilmiöihin lukeutuvia teemoja mukana. Käsitettä havainto ei ole avaittu, miten eroaa (sään) mittauksesta, eroa esim. käsiteen historian ja sääsuureiden sekä niiden mitattavuuden osalta. Laatueroa ammattimaisten ja harrastajien kotimittausten välillä olisi selkeytettävä. Erityyppisiä säähavaintoja voisi esitellä, ohjata edelleen teema-artikkeleihin näistä. Ehkä tarvittaisiin muutama uusi teema-artikkeli. Kuvitusta parannettava. |
Säähavainto koostuu mittarilukemista ja joskus myös ihmisen aistinvaraisesti arvioimista suureista.
Havaintojen tekeminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säähavaintoon kuuluvat yleensä vähintään lämpötilan, tuulen ja ilmanpaineen mittaus.[1] Miehitetyillä säähavaintoasemilla tehdään havainnot myös pilvistä, sadekuuroista ja näkyvyydestä. Synop on laajimmalle levinnyt kansainvälisesti standardoitu säähavainnon tyyppi.[2]
Suomessa ensimmäinen sääasema perustettiin vuonna 1844 Kaisaniemeen. Niitä perustettiin vähitellen lisää. Vuonna 1981 ensimmäiset sääasemat automatisoitiin.[2] Sen jälkeen asemat on automatisoitu 90 %.[3] Automatisoiduilta asemilta saadaan säätiedot 10 minuutin välein ja automaattiset testit tarkistavat niiden laadun jonka jälkeen epäilyttävät tai virheelliset havainnot ja tarkistetaan manuaalisesti.[2]
Muut havainnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmanlaatuhavaintojen tekeminen on määritelty lainsäädännössä ja ne ovat kaupunkien ja teollisuuslaitosten vastuulla niiden omilla alueilla, ja Ilmatieteen laitos on vastuussa koko maan perustason seurannasta. Ilmatieteen laitos on vuodesta 2007 hoitanut Suomen ilmanlaatutietojen jakamisen.[4]
Myös siitepölyn määristä tehdään havaintoja ja niitä käytetään tietokoneella tehtyjen mallinnusten kanssa ennusteisiin siitepölyn määristä.[5][6]
Erityiset säähavainnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erityisiä säähavaintoja tehdään eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Lentoliikenne tarvitsee erityisen yksityiskohtaisia tietoja pilvistä ja näkyvyydestä. Vaihdettavat lentosäähavainnot on standardoitu metar-koodiin Merenkulku tarvitsee tiedot merenpinnan tasosta ja aallonkorkeudesta, mahdollisesti myös satamien läheisistä veden virtauksista ja tuulista. Vastaavasti tiesäähavainnot (aurauksen ja suolauksen tarpeisiin) sisältävät tavallista enemmän tietoja tienpinnan lämpötilasta ja kosteudesta.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Säähavainto-ohje Ilmatieteen laitos. Arkistoitu 11.8.2008. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ a b c d Miten säätä havainnoidaan Ilmatieteen laitoksessa? Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ Automaattinen sääasema Ilmakehä-ABC, Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ Ilmanlaatuhavainnot Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ Siljamo, Pilvi & Aarnio-Frisk, Marja: Siitepölyennusteet syntyvät aerobiologien ja meteorologien yhteistyönä Ilmatieteen laitos. 18.5.2016. Viitattu 29.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Siitepölytiedotus mullistuu suomalaisvoimin Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tiedote. 4.5.2015. Arkistoitu 29.9.2019. Viitattu 29.9.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oman sääaseman perustaminen Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.9.2019.