Rudolf von Sebottendorff
Rudolf von Sebottendorff | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. marraskuuta 1875 Hoyerswerda, Saksan keisarikunta |
Kuollut | 9. toukokuuta 1945 (69 vuotta) Istanbul, Turkki |
Rudolf von Sebottendorff (oikealta nimeltään Rudolf Glauer; 9. marraskuuta 1875 Hoyerswerda, Saksan keisarikunta – 9. toukokuuta 1945 Istanbul, Turkki) oli saksalainen äärioikeistolainen esoteerikko ja okkultisti, joka perusti natsipuoluetta rahoittaneen Thule-seuran. Häntä on luonnehdittu myös seikkailijaksi ja huijariksi.[1][2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskeytettyään insinööriopintonsa Sebottendorff lähti merille ja vietti sen jälkeen useita vuosia Turkissa, jossa hän perehtyi okkultismiin. Palattuaan vuonna 1913 Saksaan hän väitti, että paroni von Sebottendorff oli adoptoinut hänet Turkissa. Hoyerswerdan rekisterissä ei kuitenkaan ole mainintaa adoptiosta. Vuonna 1916 Sebottendorff liittyi Germanenorden-salaseuraan ja perusti elokuussa 1918 Thule-seuran. Se toimi Münchenin Vier Jahreszeiten -hotellissa, josta Sebottendorff vuokrasi huoneita. Seura kopioi vapaamuurarien organisaatiomuodon mutta vastusti muuten jyrkästi muurareita. Hotellissa sijaitsi myös Thulen toimisto ja Sebottendorffin päätoimittaman Münchener Beobachter -sanomalehden toimitus. Lehti myytiin joulukuussa 1920 natsipuolueelle uudella nimellä Völkischer Beobachter. Baijerin vapaavaltion perustamisen jälkeen 8. marraskuuta 1918 perustettiin järjestön sotilaallinen haara Kampfbund Thule, joka osallistui vastavallankumoukselliseen toimintaan. Thule ei pyrkinyt monarkian palauttamiseen vaan antisemitistisen diktatuurin perustamiseen. Jo vuoden 1919 alussa lähes kaikki Münchenin äärioikeistolaiset ryhmät kokoontuivat Thule-seuran alaisuudessa. Thulen jäsen, urheilutoimittaja Karl Harrer perusti Saksan työväenpuolueen, joka myöhemmin muutti nimensä Saksan kansallissosialistiseksi työväenpuolueeksi. Thulen toimintaan osallistuivat myöhemmät natsijohtajat Hans Frank, Rudolf Hess ja Alfred Rosenberg.[1][2]
Münchenin neuvostotasavallan väkivaltaisuuksien jälkeen Thule-seura hajosi kilpaileviksi ryhmiksi. Sebottendorff muutti Münchenistä Freiburgiin, sitten Bad Sachsaan ja lopulta takaisin Turkkiin. Vuonna 1924 hän julkaisi okkultistisen teoksen Die Praxis der alten türkischen Freimaurerei: der Schlüssel zum Verständnis der Alchimie; eine Darstellung des Rituals, der Lehre, der Erkennungszeichen orientalischer Freimaurer ("Muinaisen turkkilaisen vapaamuurariuden käytännöt: avain alkemian ymmärtämiseen; selvitys itämaisten vapaamuurarien rituaalista, opista ja tunnusmerkeistä.").[1][3]
Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen Sebottendorff palasi Müncheniin. Hän joutui kuitenkin pian epäsuosioon, koska hän väitti vuoden 1934 kirjassaan Bevor Hitler kam ("Ennen Hitlerin tuloa"), että Thule-seura oli kansallissosialismin edelläkävijä. Hänet karkotettiin Saksasta helmikuussa 1934. Hän palasi Turkkiin ja tiettävästi hukuttautui Bosporinsalmeen kuultuaan Saksan antautumisesta 9. toukokuuta 1945.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Thule-Gesellschaft, 1918-1933 Historisches Lexikon Bayerns. 2006. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ a b Münchener Beobachter, Historisches Lexikon Bayerns. 2006. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ Die Praxis der alten türkischen Freimaurerei: der Schlüssel zum Verständnis der Alchimie; eine Darstellung des Rituals, der Lehre, der Erkennungszeichen orientalischer Freimaurer Index Theologicus. Viitattu 30.3.2023.