Robert Waseige
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Robert Waseige | |
Syntymäaika | 26. elokuuta 1939 | |
Syntymäpaikka | Liège, Belgia | |
Kuolinaika | 17. heinäkuuta 2019 (79 vuotta) | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1959–1963 1963–1970 1970–1973 |
RFC de Liège Racing White Bruxelles KFC Winterschlag |
|
Valmennusura | ||
1971–1976 1976–1979 1979–1981 1981–1983 1983–1992 1992–1994 1994–1996 1996 1997–1999 1999–2002 2002 2004 2005 |
KFC Winteschlag Standard de Liège KFC Winterschlag KSC Lokeren RFC de Liège R. Charleroi SC Standard de Liège Sporting CP R. Charleroi SC Belgian maajoukkue Standard Liège Algerian maajoukkue FC Bryssel |
Robert Waseige (26. elokuuta 1939 – 17. heinäkuuta 2019[1]) oli belgialainen jalkapallovalmentaja ja puolustaja. Hän valmensi pitkällä yli 30 vuotta kestäneellä urallaan muun muassa Belgian maajoukkueatta ja Standard de Liègeä.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Waseige aloitti pelaajauransa RFC de Liègessä vuonna 1959. Hän edusti seuraa neljä vuotta ja pelasi 100 ottelua joukkueen takalinjoilla. Hän siirtyi Racing White Bruxellesiin 1963. Waseige pelasi seurassa seitsemän kautta ja oli kaudella 1968/69 sekä 1969/70 mukana Belgian cupin loppuottelussa. Hän jätti seuran 1970 ja siirtyi KFC Winterschlagiin, jossa lopetti pelaajaurnasa vuonna 1973.
Meriitit pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Belgian Cup
- Hopeaa (2): 1969, 1970
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KFC Winterschlagissa Waseige aloitti myös pitkän valmennusuransa 1971 pelaajavalmentajana. Hän siirtyi kokoaikaiseksi päävalmentajaksi 1973 ja johdatti seuran lopulta aina Belgian liigaan saakka kakkosdivisioonan mestarina 1975/76. Tämän jälkeen hän siirtyi Standard de Liègen peräsimeen ja palasi 1979 takaisin Winterschlagiin. Kahden kauden jälkeen hän siirtyi KSC Lokereniin, jossa valmensi pari vuotta.
Vuonna 1983 Waseige palasi kasvattajaseuraansa RFC de Liègeen, joka taisteli tuolloin olemassaolossaan. Nuorten pelaajien ja uskollisten kannattajien avulla Waseige onnistui johdattamaan seuran Belgian Cupin finaaliin 1986/87 ja voittajaksi 1989/90. Waseigen johdolla RFC pelasi myös eurokentillä mm. Juventusta ja SL Benficaa vastaan. Seura ajautui 1990-luvun alkupuolella vakaviin talousvaikeuksiin ja 1992 Waseige jätti seuran. Kaksi vuotta myöhemmin seura teki konkurssin.
RFC-pestinsä jälkeen hän valmensi kaksi vuotta Sporting Charleroita, jonka johdatti Belgian cupin loppuotteluun 1993. Seuraavana vuonna hän siirtyi Standard de Liègen peräsimeen ja luotsasi seuran debyyttikaudellaan Belgian mestaruushopealle. Hän siirtyi seurasta 1996 Sporting Lissabonii, mutta sai pian potkut tehtävistään.
Waseige palasi 1997 Royal Charleroihin. Vuonna 1999 hän nousi Belgian maajoukkueen päävalmentajaksi ja luotsasi Punaiset paholaiset EM-kisohin 2000. Tie katkesi kuitenkin jo lohkovaiheeseen heidän hävittyään Turkille viimeisessä ottelussa 2–0. Waseige sai kuitenkin jatkaa ja luotsasi Belgian myös MM-kisoihin 2002. Tällä kertaa Belgia selvisi jatkoon lohkostaan, mutta putosi toisella kierroksella Brasilialle. Kisojen jälkeen paljon kritiikkiä pelaajavalinnoistaan ja taktiikoistaan saanut Waseige jätti tehtävänsä. [2]
Maajoukkuepestinsä jälkeen Waseige siirtyi toistamiseen Standard Liègen peräsimeen, mutta sai potkut surkeasti alkaneen kauden jälkeen. Toukokuussa 2004 hän palasi valmennustehtäviin siirryttyään Algerian maajoukkueen valmentajaksi. [3] Pesti jäi kuitenkin lyhyesti Waseigen saatua potkut syyskuussa 2004 Gabonille kärsityn 3–0 tappion jälkeen. [4]
Maaliskuussa 2005 Waseige jatkoi uraansa FC Brysselin päävalmentajana. [5] Hän onnistui pelastamaan seuran putoamiselta, mutta jätti tehtävänsä kauden jälkeen.
Meriitit valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Belgian mestaruus
- Hopeaa: 1995
- Belgian Cup: 1990
- Hopeaa: 1987, 1993
- Belgian 2. divisioona: 1976
- Belgian vuoden valmentaja (3): 1985, 1994, 1995
- EM-1.kierros: 2000
- MM-2.kierros: 2002
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edeltäjä: Georges Heylens Walter Meeuws |
Belgian vuoden valmentaja 1985 1994, 1995 |
Seuraaja: Urbain Haesaert Hugo Broos |
Edeltäjä: Lucien Leduc René Vandereycken Michel Preud'homme |
Standard de Liègen päävalmentaja 1976–1979 1994–1996 2002 |
Seuraaja: Ernst Happel Jos Daerden Dominique D'Onofrio |
Edeltäjä: Georges Leekens |
Belgian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 8/1999–2002 |
Seuraaja: Aimé Anthuenis |
Edeltäjä: Rabah Saâdane |
Algerian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 5–9/2004 |
Seuraaja: Lakhdar Belloumi |
1 De Wilde | 2 Deflandre | 3 Valgaeren | 4 Staelens | 5 Clement | 6 Vanderhaeghe | 7 Wilmots | 8 Goor | 9 E. Mpenza | 10 Strupar | 11 Verheyen | 12 De Vlieger | 13 Herpoel | 14 Walem | 15 Peeters | 16 Nilis | 17 Léonard | 18 Van Kerckhoven | 19 Van Meir | 20 De Bilde | 21 M. Mpenza | 22 Hendrikx | Valmentaja Waseige
1 De Vlieger | 2 Deflandre | 3 De Boeck | 4 Van Meir | 5 Van Kerckhoven | 6 Simons | 7 Wilmots | 8 Goor | 9 Sonck | 10 Walem | 11 Verheyen | 12 Van Der Heyden | 13 Vanderdriessche | 14 Vermant | 15 Peeters | 16 Van Buyten | 17 Englebert | 18 Vanderhaeghe | 19 Thijs | 20 Strupar | 21 Boffin | 22 Mpenza | 23 Herpoel | Valmentaja Waseige