Saale-jääkausi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Riss)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Ajanjakso Alijakso Epookki Milloin oli, miljoonaa vuotta sitten
Neogeeni Pleistoseeni Eem-interglasiaali 0,11–0,12
Saale-jääkausi 0,12–0,20
Holstein-interglasiaali 0,20–0,40

Saale-jääkausi oli viime jääkautta edeltänyt jääkausi Pohjois-Euroopassa noin 200 000–125 000 vuotta sitten.

Saale-jääkausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaleen kuului kaksi moniosaista jäätiköitymistä, Drenthe ja Warthe, ja niiden välissä lämpimämpi Treene. Sekä Drenthe- että Warthe-jäätiköityminen muodostivat useiden päätemoreenien sarjoja, mikä viittaa siihen että niiden aikana on vuorotellut kylmempiä ja lämpimämpiä ajanjaksoja. Jääkausi on nimetty Saksassa virtaavan Elben sivujoen mukaan.[1] Alpeilla vastaava jääkausi tunnetaan nimellä Riss (Riß), Pohjois-Amerikassa oli tuolloin puolestaan Illinois-jääkausi (Illinoian).

Saalea edelsi Holstein-lämpökausi ja se päättyi Eem-lämpökauteen eli interglasiaaliin.[2]

Saale-jääkausi on tunnettu siitä, että jäätiköt levisivät huomattavasti laajemmalle kuin viime jääkaudella peittäen noin 30 prosenttia maapallon maa-alasta. Kauden tunnetuimmat jäätiköitymiset ovat laajempi Drenthe ja suppeampi Warthe. Jäätikkö oli laajimmillaan noin 150 000 vuotta sitten, jolloin Euroopassa oli suuria tundra- ja aroalueita. Euroopan ihminen oli ehkä neandertalinihminen, joka valmisti Acheul-käsikirveitä ja Clacton-levykirveitä. Jäätikkö levisi viime jääkautta laajemmalle, Ukrainaan asti.

Keltainen rajaviiva näyttää jäätikön laajuuden Saale-jääkaudella maksimissaan. Punainen viiva tarkoittaa jääkauden ulkorajaa viimeisimmällä eli Veiksel-jääkaudella.

Saale-jääkausi osui myöhäiskeskipleistoseenille, keskimäärin kylmälle jaksolle MIS 8-6 300 000–130 000 vuotta sitten[3]. Saale-jääkausi oli huipussaan noin 150 000 vuotta sitten. Amerikassa jää eteni Mississippin ja Missourin risteykseen asti. Kesälämpötila laski Keski-Euroopassa yli 15 astetta.

Saale-jääkauden Drenthe-vaiheessa jää eteni sekä Amerikassa että Euroopassa edemmäs kuin Veiksel-kaudella varsinkin kaukana Atlantista olevilla alueilla. Jää levisi tällä kaudella Drenthe-vaiheessa jopa 42 leveyspiirille asti Kiovan seudulle, Alpit jäätyivät kokonaan, samoin monet Euroopan muut vuoristot kuten Hartz. Jää ulottui Gross Pampaun alueelle Saksassa. Jään rajalla olivat nykyisen Ruhrin teollisuusalueen nykyiset kaupungit Essen, Dortmund ja muita Saksan kaupunkeja, Paderborn ja Halberstadt. Leipzig ja Hannover olivat jään peitossa ja jää aivan lähellä Dresdeniä. Drenthe-vaiheelta on Saksan ja Hollannin ns. Rehburg-päätemoreeni joka syntyi Drenthe-jäätikön jo hieman kutistuttua.

Ison-Britannian samanaikainen Wolstonian-jääkausi oli suppeahko, mahdollisesti Ison-Britannian jääkentillä ja Skandinavian mannerjäätiköllä ei ollut mitään yhteyttä toisin kuin aikaisemmin kuviteltiin. Samoin Siperiassa jäätikkö ei edennyt aivan kvartäärikauden maksimiin.

Jäätikkö peitti laajan alueen Venäjän pohjoisosasta 60 leveysasteen pohjoispuolelta, ja Euroopassa jäätikkö ulottui paljon etelämmäksi.[4]. Drenthe-vaiheen jäätiköitymisraja oli suunnilleen Lontoo-Köln-Dresden-Lviv-Dneprin ensimmäinen iso mutka-Harkova-Voronezh-Volgogradista 150 km luoteeseen-Kazan-Tobolsk -Nižnevartovsk[5]. Jää peitti myös Jenisein alajuoksun.

Warthe-vaiheen jäätiköitymisen laajuus oli jotain Veiksel-maksimin ja Drenthe-jäätiköitymisten maksimien väliltä. Warthen jääraja kulki Jyllannin niemimaan läntisestä tyvestä Berliinin ja Dresdenin välistä Wroctawiin, Varsovaan, Moskovaan ja Uchtaan ja Petshoraan. Jäätä oli tällöinkin laajoilla alueilla pohjoisessa Keski-Siperiassa[4]. Ob-ja Jenisei-jokien suistossa oli oma jäätikköalueensa, joka ulottui rannikolta noin 400 km etelään.

Myös Warthe-jäätiköityminen joka laski lämpötilaa Drentheä hieman vähemmän, sopii kuvaan, jonka mukaan ankara jääkausi jäädyttää Venäjän sisäosia viimeisenä. Luultavasti tähän on syynä mantereen kuivuus ja se, että ankara jääkausi, joka on kylmä ja myös pitkä, ehtii levitä laajemmalle, kun jää virtaa oman painonsa takia sivulle. Tästä kertoo jään eteneminen pitkälle kielekkeenä Dnjestrin jokilaaksossa ja ehkä Donin jokilaaksossa. Saale-jääkausi ei ole Venäjällä niin laaja kuin sitä edeltävä Elster-jääkausi, mutta ulottuu Saksassa Elsteriä kauemmaksi. Elsterin ja Saalen jäätikön maksimireunat kulkevat jonkin matkaa Itä-Euroopassa rinnakkain.

Saale-jääkaudelle lähimmät suuret metsäalueet olivat Pohjois-Turkissa ja Kaukasuksen eteläpuolella. Puistotundraa kasvoi pohjoisimmillaan muun muassa Iberian niemimaan länsirannikolla, Sloveniassa, Kroatiassa, Romaniassa, Unkarissa ja Bulgariassa. Sitä oli myös Balhasjärven pohjoispuolella pienenä saarekkeena ja Itä-Siperiassa Baikaljärvestä pohjoiseen ja itään, muttei Luoteis-Siperiassa. Suurin osa Keski- ja Etelä-Eurooppaa oli tundraa, aavikkoa ja aroa, niin kuin pohjoista Aasiaakin.[6].

Jääkausina jäätiköiden eri osat kehittyivät eri aikaan, joten ei voida olla varmoja, onko Saale-jääkausi ollut maksimissaan niin laaja kuin miltä näyttää. Jäätikkö levisi pitkälle Saale-vaiheella, koska kylmä kesti pidempään kuin esim. Veiksel-kaudella. Dneprin ja Donin jääsilmukat kehittyivät nykykäsityksen mukaan eri aikoihin, vaikka ne on monissa kartoissa merkitty Saalen suurimmaksi rajaksi. Jäätiköityminen 180 000–130 000 vuotta sitten näyttää joissain käyrissä olevan syvempi ja pitkäkestoisempi kuin edellinen.

Kautta vastaavat happi-isotooppivaiheet OIS 6-9? Laajin jäätiköityminen eli 49 leveysasteelle ulottunut Dnepr-jäätiköityminen tapahtui kautena OIS 6 tai ehkä kaudella OIS 8[7]

Saalesta on erilaisia ajoituksia. Saale-I eli Drenthe, Odranian on ajoitettu Puolassa TL-ajoituksella 265 000–325 000 vuotta. Saale II eli Drenthe on ajoitettu 139-204.selvennälähde?

Saale-jääkauden eläimistöä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saale-kauden yleinen alajako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Euroopassa Saalen ajalta voidaan erottaa kolme kylmempää maksimia.[1] Saale-jääkauden oletetaan kattavan kolme suurta 100 000 vuotta kestävää jäätiköitymisjaksoa. Saale-kausi alkoi pienillä Fühne- ja Krzanian-jäätiköitymisillä, joiden jälkeen tulivat laajat Drenthe- ja Warthe-jäätiköitymiset.lähde? Saalen varhaisvaiheessa Tanskassa kasvoi tundraa.

Fuhne-kylmäkausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fuhne-kylmäkaudella tundra ja maan jäätymisen aiheuttama kryoturbaatio levisivät pohjoiseen Keski-Eurooppaan, muttei luultavasti itse jäätikkö. Wackenista on löydetty ajalta peräisin olevia maalajeilla täyttyneitä jääpiikkejä. Alankomaista on löydetty muun muassa laajoja kivikerrostumia, jääpiikkien jälkiä ja muita routimismuutoksia. Muun muassa Tanskan Veljbyssä, Alankomaiden Hoogeveenistä ja Saksan Brandenburgin Prizwalkista on ajalta peräisin olevaa harvan kasvillisuuden siitepölyä, joka koostuu mäntyjen (Pinus), koivujen (Betula), pajujen (Salix), katajien (Juniperus) ja marunan (Artemisia) siitepölystä, ja osin varpukasvien (Ericales) siitepölyistä[8]. Rossendorfista on löydetty merkkejä kaudella olleesta lämpimästä interstadiaalista, jolloin mänty ja koivu yleistyivät subarktisen koivu-pajukasvillisuuden kustannuksella.

Wacken-interglasiaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wacken-interglasiaali oli Fuhnen jälkeen tullut lämmin kausi. Vesisaniainen (Azolla filiculoides) esiintyi viimeisen kerran tällä kaudella Dömnitzissä.

Saalen
osa 		Kausi Toisia nimiä MIS Milloin oli Lämpötila Muuta
Ala Fühne Mehlbeck, Liviecian, Orel 10 347 000–315 000 Ei jäätä Saksassa, ilmasto kuivui ja viileni, mutta ikiroutaa, tuulen kasaamia hiekkoja, paikoin marunaa, pajua, koivua, mäntyä, katajaa, varpuja. Pohjois-Saksassa ei metsää.[9]
Reinsdorf
tai Dömnitz 1 Dömnitz =Wacken,Hoogeveen 		Zbójnian 9 315 000–300 000
Dömnitz/kylmää eli Gerdau? Krzanian/Dnieper 1 8 300 000–260 000
Schöningen, tai Dömnitz 2 (Uecker?) Lubavian, Bontega, Treene? 7 260 000–210 000
Ylä Drenthe (Drente) Lippe, Odranian, Dnieper 2,
Tyasmyn, Varhainen Illinoian?,Saale 1?,
Saalian 1?,Dnepr?, puol. Odranian? 		6 (jotkut sanovat 8) 210 000–165 000 tai jotkut 265 000–325 000 Laajin jäätiköityminen Zeitzer, Rehburger[9].
Drenthe-Warthe, Treene? 6 165 000
Warthe Wartanian, Myöhäinen Illinoian,Saale 2,
Saalian 2,Moskova? 		6 165 000–138 500
Saalen päättymisvaihe 6 138 500–128 000

Fühne-jäätiköitymisen vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fühne-jäätiköityminnen ei ollut läheskään niin ankara kuin Saalen pääjäätiköityminen. Kausi kylmää vaihetta, B ja A joiden välissä lämmin Pritzwalk-interstadiaali.

    • Stadial B 341 000
    • Pritzwalk-interstadiaali 332 000
    • Stadial A 332 500

Drenthe-jäätiköitymisen vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drenthe oli Saale-jääkauden ankarin jäätiköityminen, jään reuna ulottui lopulta Saksan Kölniin ja Dresdeniin, ja peitti Lontoon ja Moskovan. Drentheä on ehdotettu MIS8:aan, mutta paremmin se näyttäisi sopivan MIS6:n alkuun. Drenthe-kaudella oli 2–4 suurta jäätiköitymistä.

Itä-Saksassa:

  • Mahd kylmä Delitzsch kuuluu Drentheen, Markleebergin horisontti
  • Zeitz(er)-vaihe, jää laajimmillaan
  • Pomssen (Pomßen. Pomsen)-väli
  • Leipziger
  • Seyda-interval (välikausi ennen Warthea)

Puolassa (Odranian):

  • Konskie , ennen huippukautta
  • Gowarczów, jää laajimmillaan
  • Wieniawa
  • Odrzywól

Puolassa Drentheä vastannetat Rokity, Lavki ja Stavek ja Warthea Rogowiec.

Drenthen jäätiköitymisen huippuja olivat 188 000, 180 000, Rückmansdorfer 175 000 ja ehkä Petersberger 169 000 vuotta sitten. Saaleen liittyy myös Rehburger-stadiaali ja Rügen-lämpokausi 234 -50 tuhatta vuotta sitten (välillä 280–180 tuhatta vuotta). Eräs jako jakaa Drenthen Burgiin (ehkä laajin) ja Hindorfiin. Huippuvaihe Zeitz(er) tai ehkä Rückmansdorfer, myöhemmin tai ennen Zeitziä mm. Rehburger, Zeitz on sma kuin Hamelner. jolloin jää laajeni mm Harz-vuoristosta vuoriston reunalle. Pienempi jäätiköityminen Drenthe 2 eli Leipzig(er) tai Petersburger, jolloin jää laajeni Hartzissa Allerin laaksoon.

Illinois-jääkausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Illinois-jäätiköityminen (Illinoian) 310 000–128 000 vuotta sitten, laajimmillaan n. 160–128 000 vuotta sitten, huippu 140 000 vuotta sitten, ulottui Illinoisin osavaltion eteläosiin. Tämä vastaa Euroopan Saalea ja Rissiä. Jää peitti nykyisen Illinoisin osavaltion alasta 85 %. Kalliovuorilla oli yksittäisiä, suuria vuoristojäätiköitä. Kaudella syntyivät jään vetäytyessä mm Monican ja Jubileean-moreenit. Eteläisin Laurentidin jääkentän kohta sijaitsi Illinoisissa St. Louisin kaupungin lähistöillä. Tarkemmin sanoen, Saale-jääkautta vastaavalla toiseksi viimeisellä jääkaudella jääkenttä ulottui jopa Marionin kaupungin lähettyville leveyspiirille 37,5 °N. Ensimmäiset isot reunamuodostumat tavataan St. Louisin kaupungin läheltä. Lännempänä Saalea vastaava jäätikkö ulottui Kansas Cityyn ja viime jääkautta vastaava Sioux Cityyn.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ehlers J: Quaternary and Glacial Geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764
  • Nilsson T: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age‎. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Saale 2002-2013. Archaeology Wordsmith. Viitattu 22.1.2013.
  2. ↑ Saale Glacial Stage Encyclopdia Britannica
  3. ↑ John F. Hoffecker: Desolate landscapes – Ice-Age settlement in Eastern Europe, s. 48. Rutgers University Press, 2002. ISBN 0-8135-2992-1.
  4. ↑ a b Jürgen Ehlers: Quaternary and Glacial Geology, s. 421.
  5. ↑ Tage Nilsson: The Pleistocene, karta Fig 12.3 s. 170.
  6. ↑ Björn Kurten: Jääkausi, kartta s. 64.
  7. ↑ Hoffecker 2002, s. 28, alkup. myös Zubakov 1988 18 OIS 89:n osalta
  8. ↑ Jürgen Ehlers, Quaternary and Glacial Geology, sluku 11.12, Fuhne gold stage
  9. ↑ a b http://www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt[vanhentunut linkki]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saale-jääkausi&oldid=22808089”