Rikkavesi
| Rikkavesi | |
|---|---|
 Laivaväylä kulkee Rikkavedeltä Kaavinkosken kanavan kautta Kaavinjärvelle. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Kaavi, Outokumpu, Tuusniemi, |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Ohtaansalmi[1] |
| Järvinumero | 04.721.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 101 m [1] |
| Rantaviiva | 267 km [2] |
| Pinta-ala | 63,4 km² [2] |
| Tilavuus | 0,69 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 10,86 m [2] |
| Suurin syvyys | 66,85 m [2] |
| Valuma-alue | 1 337,6 km² [3] |
| Keskivirtaama | 14,62 m³/s (MQ) [3] |
 Rikkavesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rikkavesi on järvi Savon ja Karjalan rajamailla. Se laskee Ohtaansalmen kautta Juojärveen.[4]
Rikkavesi-nimen taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1400-luvun asiakirjoissa Rikkaveden kirjoitusasu oli Rikkajärfui. Vuonna 1799 Rikkavesi mainitaan nykyisessä muodossaan.
Alueella on useita Rikka-alkuisia paikannimiä: järven eteläpäässä on Rikkaranta. Se on kylä, joka kuuluu Outokummun kaupunkiin. Rikkarannassa on Rikkalampi, josta laskee lyhyt Rikkajoki Rikkaveteen. Järven pohjoispäässä on suurikokoinen Rikkalahti. Se esiintyy myös kylännimenä (Rickalax, 1735) samalla suunnalla.
Rikka-alkuiset luontonimet ovat tyypillisiä Pohjois-Savossa. Rikka merkitsee roskaa tai kariketta. Vesistönimissä se voi tarkoittaa kaislikkoa tai muuta vesikasvillisuutta.[5]
Satamat ja laiturit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saimaan ja Rikkaveden välillä on laivaväylä, joka kulkee Juojärven kautta. Rikkavedellä on useita retki- ja käyntisatamia. Rikkavedeltä laivaväylä jatkuu pohjoiseen Kaavinjärvelle.
Luikonlahden käyntisatama sijaitsee Rikkaveden pohjoisosassa Luikonlahden pohjukassa lahden länsirannalla. Tuloväylä Luikonlahteen on 1,8 metriä. Laiturin lähellä on varattavissa Luikonpaja-huoltorakennus, jossa on keittiö, suihku, wc ja kokoushuone. Luikonlahden kyläkeskuksessa on huoltoasema noin 500 m satamasta länteen. Suojaisessa paikassa oleva käyntisatama soveltuu sekä tilapäiseen oleskeluun että yöpymiseen.[6]
Kaavinkosken retkisatama sijaitsee Kaavinkosken Tuusniemen puoleisella rannalla. Tuloväylän syvyys on 1,5 metriä. Satamassa on laiturin lisäksi mm. poijupaikkoja, veneenlaskupaikka, uimaranta, kota, jätepiste, käymälä ja pysäköintipaikka autoille. Kaavinkosken satama soveltuu sekä tilapäiseen oleskeluun että yöpymiseen.[6]
Ohtaansalmen vieraslaituri sijaitsee Rikkaveden ja Juojärven välisessä salmessa Tuusniemellä.[7]
Rikkavedelle saapuva voi laskea veneensä vesille edellä mainittujen paikkojen lisäksi Kaavin ja Tuusniemen venesatamissa sekä Kylänlahdessa, Pitkälahdessa, Pöytälahdessa ja Juurikkasalmessa.[8]
Kalastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rikkavesi kuuluu Kaavi-Juojärven yhteislupa-alueeseen. Siihen kuuluvat myös muut alueen lähijärvet: Juojärvi, Kaavinjärvi sekä Pohjois-Karjalan puolella Outokummun alueen pienvedet.[9]
Kalastusmenetelmiä Rikkavedellä ovat onkiminen, pilkintä, uistelu, heittokalastus, verkkokalastus sekä katiskakalastus. Rikkavedellä istukaslajina on kuha. Luontainen saalislaji on hauki. Myös järvitaimen, nieriä ja harjus kuuluvat alueen kalalajistoon.[8]
Säännöstely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rikkavesi on likimain samassa tasossa Juojärven ja Kaavinjärven kanssa. Niitä säännöstellään Palokin voimalaitoksella.[10] Säännöstely aloitettiin vuonna 1965. Säännöstelyn luvanhaltija on Pohjois-Karjalan sähkö Oy. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,65 m.[11]
Ekologisesti Rikkavesi on erinomaisessa tilassa lukuun ottamatta sitä, että Palokin voimala muodostaa vaelluskaloille nousuesteen. Vesi on keskiruskeaa.[10]
Täyssinän rauhan raja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rikkavesi oli osa vuonna 1595 solmittua Ruotsin ja Venäjän välistä Täyssinän rauhan rajalinjaa.[12] Täyssinän rauhan rajamerkit ovat yhä nähtävissä rantakalliossa Tuusniemen Ohtaansalmessa, jossa Rikkavesi laskee Juojärveen.
Rikkaveden pohjoispuolella olevan Kaavinjärven pohjoispäässä Täyssinän rauhan rajamerkit on puolestaan hakattu mannerjään paikalleen kuljettamaan kiillegneissilohkareeseen.
Rajakivillä on suuri historiallinen arvo, sillä ne ovat olleet Suomen itärajan merkkinä vuosina 1595 - 1617.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 3.9.2010.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 3.9.2010.
- ↑ a b Yli 50 ha järvet kunnittain Koillis-Savossa 22.7.2010 (päivitetty). Pohjois-Savon ELY. Viitattu 10.1.2013.
- ↑ WSOY Facta - Rikkavesi[vanhentunut linkki]
- ↑ Suomalainen paikannimikirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146) Helsinki: Karttakeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0
- ↑ a b c Pohjois-Savon liitto: Pohjois-Savon retkeilykartat infokartta.fi. Viitattu 6.1.2013.
- ↑ Juojärvi-Rikkavesi-Kaavinjärvi Viuruniemen kyläyhdistys. Viitattu 6.1.2013.
- ↑ a b Juojärven- Rikkaveden Yhteislupa-alue Kalapaikka.net. Viitattu 6.1.2013.
- ↑ Pohjois-Savon kalastusalueet Muikkusuomi.net. Arkistoitu 14.10.2013. Viitattu 6.1.2013.
- ↑ a b Juojärven reitti Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 3.9.2010.
- ↑ Antton Keto, Heini Lähteenmäki, Pekka Taimisto, Taina Hammar, Anne Tarvainen ja Tuulikki Miettinen: Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä. (Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 2 / 2008) Helsinki: Suomen ympäristökeskus ja Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3236-0 suomi
- ↑ Viinanen, Voitto: Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa 26.4.2011. Ennen ja nyt, Historian tietosanomat. Viitattu 6.1.2013.