Ravintola Kaisaniemi
| Ravintola Kaisaniemi | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kaisaniemen puisto, Kluuvi, Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | 60°10′37″N 24°56′29″E / 60.17682°N 24.94134°E |
| Rakennustyyppi | Ravintola ja rakennus |
| Käyttö | Ravintola |
| Suunnittelija | Carl Ludvig Engel |
| Valmistumisvuosi | 1839 |
| Rakennuttaja | Catharina Wahllund |
 Ravintola Kaisaniemi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ravintola Kaisaniemi oli Helsingin Kaisaniemen puistossa toiminut ravintola, jonka Catharina ”Cajsa” Wahllund perusti vuonna 1827. Se oli Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut ravintola sulkemiseensa tammikuuhun 2019 saakka. Koko Kaisaniemen puisto on saanut nimensä ravintolan mukaan.[1]
Nykyisen ravintolarakennuksen vanhin osa valmistui vuonna 1839. Ravintolan erikoisuutena oli ruokasalin katon läpi kasvava elävä puu, joka kuitenkin viimeisimmässä remontissa jäi ravintolan ulkopuolelle. Ravintola aukesi restauroituna 11. tammikuuta 2024 nimellä Cajsan Helmi.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Catharina Wahllund saapui pääkaupungin muuton yhteydessä Turusta Helsinkiin vuonna 1818. Yhdessä teurastaja Salomon Janssonin kanssa hän sai oikeuden perustaa ravintolan yleiseen kävelypuistoon. Aluksi se oli vain pieni, virvokkeita myynyt kioski, mutta vuonna 1839 Wahllund rakennutti paikalle ravintolan, josta tuli varsinkin ylioppilaiden suosima paikka. Ravintolarakennuksen piirustukset teki Carl Ludvig Engel.[3] Puistoon valmistui keilarata ja meripaviljonki. Ylioppilaiden tavasta esittää 1. toukokuuta lauluja Kajsalle puisto sai nimensä;[4] siihen saakka se oli tunnettu Seurapuistona.
Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi niemi ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin kuitenkin päärautatieaseman ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi rata rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut Töölönlahden eteläosa ja siitä etelään työntynyt Kluuvinlahti, jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi.[5] Se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.
Ravintolarakennusta on myöhemmin muutettu useita kertoja. Rotundasali ja ulkoterassi, joka myöhemmin lasitettiin, lisättiin 1920-luvun lopulla.[6] Silloin ravintolaa pyöritti Lars Lindman, joka johti Ravintola Kaisaniemeä vuosina 1924–1968.[7] 1990-luvulla ravintolan suosio hiipui.[8]
Ravintolatoimintaa vuodesta 1994 harjoittanut Oy H & H Catering Ab[9] haettiin konkurssiin ja ravintola sulki ovensa tammikuussa 2019.[10] Helsingin kaupunki suunnitteli rakennukseen korjaustoimia ja sen jälkeen uutta kilpailutusta. Ravintola Kaisaniemi on SR 1 -suojeltu sekä ulkoasultaan että sisustuksensa osalta.[11]
Cajsan Helmi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin kaupunki alkoi myydä rakennusta marraskuussa 2020, ja maaliskuussa 2021 kerrottiin, että rakennus myydään porvoolaiselle ravintolayrittäjien perheelle, joka kunnostaa rakennuksen ja jatkaa ravintolatoimintaa.[12] Ravintolayrittäjä Airi Kallio restauroi Ravintola Kaisaniemen perusteellisesti, ja se avattiin ”1800-luvun asuun palautettuna” 11. tammikuuta 2024 nimellä Cajsan Helmi.[13] Ravintolan uloin ulkoterassiosa purettiin ja ravintola on palautettiin vuoden 1929 kokoiseksi.[14]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 24.1.2016.
Ravintola Kaisaniemi. Visit Helsinki. Viitattu 24.1.2016. - ↑ Aapo Siippainen, Samu Karvala: Ravintola Kaisaniemen uskomaton remontti valmistui – tämä on avajaispäivä Helsingin Uutiset. 27.12.2023. Viitattu 11.1.2024.
- ↑ Oksanen, Kimmo: Ravintolat: Miksi Helsinki antaa yhden vanhimmista ravintoloistaan kasvaa rikkaruohoa? 1800-luvun paviljonki Kaisaniemen puistossa on mennyt hyvin huonoon kuntoon Helsingin Sanomat. 26.8.2020. Viitattu 20.9.2020.
- ↑ Lehmusvesi, Jussi: Metroaseman nimi vaihtuu – mutta kuka antoi nimensä Kaisaniemelle? Helsingin Sanomat. 22.4.2014. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Suolahti, Eino E.: Helsingin neljä vuosisataa, s. 202–203. (2. painos) Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-03606-8
- ↑ Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin niemen puutalot Internet Archive. Viitattu 24.1.2016.
- ↑ Perinteikkäät ravintolat reagoivat ajan henkeen modernieksotiikka.fi. Viitattu 10.3.2019.
- ↑ Kangasluoma, Emilia: Yksi Helsingin vanhimmista ravintoloista sai vielä yhden elämän – Tältä näyttää nyt paikassa, josta kaikilla tuntuu olevan tarina kerrottavanaan Helsingin Sanomat. 12.6.2022. Viitattu 13.6.2022.
- ↑ Yrityshaku YTJ – Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Viitattu 10.3.2019.
- ↑ Hämäläinen, Jukka: Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ravintola konkurssiin – valkoisen ylivallan kokous ei ollut myyntivaltti? Helsingin Uutiset. Viitattu 1.3.2019.
- ↑ Ravintola Kaisaniemen kaatuminen uhkaa myös Seurasaaren lähes 130-vuotiasta ravintolaa Helsingin Sanomat. 24.1.2019. Viitattu 10.3.2019.
- ↑ Holmlund, Sofia: Mor och söner från Borgå tar över sliten restaurangjuvel i Helsingfors. Hufvudstadsbladet, 15.3.2021, s. 7. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 15.3.2021.
- ↑ Ravintola Kaisaniemi on saamassa uuden omistajan, joka aikoo restauroida rakennuksen 1800-luvun asuun – Uudesta ravintolasta tulee ”eurooppalaistyylinen” Helsingin Sanomat. 13.3.2021. Viitattu 19.4.2021.
- ↑ Samu Karvala: Kaisaniemen kuuluisa tammi kasvaa nyt ulkona – Historiallisen rakennuksen kunnostus on ollut "melkoinen Golgata" Helsingin Uutiset. 18.9.2023. Viitattu 20.9.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ravintola Kaisaniemi Wikimedia Commonsissa