Rälssikirje

Pergamenttikirje Liettuan Vilnan piispan kiinteistötodistuksesta 2. toukokuuta 1534.

Pergamenttimestari.

Rälssikirje oli keskiaikainen kirje, jolla kuningas tai muu korkea-arvoinen henkilö ilmoitti saajalle ilmoitusasiasta.

Rälssikirje kirjoitettiin pergamentille, joka varmistettiin lähettäjän yhdellä tai useammalla sinetillä, johon kirjoitettiin muun muassa oikeus rälssioikeudesta keskiajalla.

Rälssisäädyn historia

Maallinen rälssi (toisin kuin kirkon hengellinen rälssi) määriteltiin ensimmäisen kerran Alsnön peruskirjassa vuonna 1280. Sen on julkaissut Ruotsin kuningas Maunu Ladonlukko (1240–1290), joka oli Ruotsin kuningas vuodesta 1275 aina kuolemaansa saakka. Veroista vapautettujen joukossa on niitä, jotka olivat valmiita palvelemaan kuningasta antamalla tälle hevosia tai jalkaväkeä ratsupalveluksena.

Maallisia rälssikirjeitä annettiin 1300-luvun loppupuolella nimellä vapauskirje, jolla tarkoitetaan veroista vapautettua vapaa miestä (sak. Frihals). Vuonna 1420 Ruotsissa myönnettiin ensimmäiset rälssikirjeet kilvellä eli perinnöllisellä rälssioikeudella ja vaakunalla.

Rälssisuvut Suomessa

Rälssisäädyn syntyhistoriasta on Suomessa ensimmäisiä merkintöjä Ruotsin vallan ajalta 1200–1300-luvulta. Kuningas Eerik Pommerilainen kirjoitutti 7. joulukuuta 1407 rälssikirjeitä. Pääasiassa rälssi koostui ruotsalaisista ja saksalaisista maahan muuttaneista suurtalonpoikaissuvuista.^lähde?

Katso myös

• Rälssimies

Lähteet

• https://www.doria.fi/handle/10024/100154 Kansalliskirjasto hakurekisteri Doria, Pergamenttikirjekokoelma. Viitattu 16.5.2022
• https://heraldica.narc.fi/ilmentyma.html?id=9376&lang=fi Eurooppalainen heraldinen hakurekisteri vaakunoista ja rälssikirjeistä. Viitattu 16.5.2022
• Adeln nu och då: Adelns historia, Riddarhuset. Viitattu 17.6.2022