Quasimodo
Quasimodo on ranskalaisen kirjailijan Victor Hugon romaanin Pariisin Notre-Dame (1831) keskushenkilö. Quasimodo on epämuodostunut ja hirviömäinen, hyljeksitty ja pelätty kirkonkellonsoittaja, josta tulee traaginen sankari hänen puolustaessaan rakastamaansa Esmeraldaa.[1]
Hugon romaani sijoittuu 1400-luvun Pariisiin. Quasimodo on jätetty lapsena Notre-Damen katedraalin portaille. Kirkon arkkidiakoni ottaa kyttyräselkäisen pojan hoiviinsa ja nimeää hänet löytöpäivän mukaan Quasimodoksi, joka on katolilaisilla ensimmäinen sunnuntai pääsiäisen jälkeen.[1]
Quasimodo saa kirkosta turvapaikan, ja hänestä tulee Notre-Damen kellonsoittaja. Ulkonäkönsä vuoksi ihmiset pelkäävät häntä. Kun arkkidiakoni rakastuu mustalaistanssijatar Esmeraldaan, hän määrää Quasimodon sieppaamaan tämän. Esmeralda kuitenkin pelastetaan ja Quasimodoa rangaistaan sieppauksesta. Quasimodo rakastuu Esmeraldaan, joka osoittaa hänelle säälistä myötätuntoa. Kun Esmeralda tuomitaan kuolemaan lavastetusta rikoksesta, Quasimodo yrittää pelastaa hänet viemällä hänet kirkontorniin turvaan. Tämä ei kuitenkaan pelasta Esmeraldaa, ja kun hänet on hirtetty, Quasimodo murhaa juonittelevan arkkidiakonin ja menee hautausmaalle rakkaan Esmeraldansa luo, jonne hän myös kuolee.[1]
Quasimodo on hyväsydämisen hirviön arkkityyppi. Hänen on nähty symboloivan yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta, ulkonäöstä johtuvaa torjuntaa sekä epänormaaliutta. Quasimodossa henkilöityy myös omistautuva ja intohimoinen rakkaus, joka ei saa vastakaikua. Tarinan lopussa Quasimodosta tulee traaginen sankari.[1]
Quasimodoa ovat elokuvissa esittäneet muun muassa Lon Chaney, Sr., Charles Laughton ja Anthony Quinn.[1]