Qešm
| Qešm | |
|---|---|
 Qešm NASAn satelliittikuvassa. |
|
  Qešm |
|
| Koordinaatit | |
| Vesialue | Hormuzinsalmi |
| Pinta-ala | 1 491 km² |
| Valtio | |
| Valtio | Iran |
| Provinssi | Hormozgān |
| Väestö | |
| Väkiluku | 125 000 |
| Suurin kaupunki | Qešm |
Qešm (pers. جزیره قشم, Jazira-ye Qešm, arab. جزيرة قشم, Jazīra Qešm) on Iranille kuuluva Hormuzinsalmen suurin saari. Saaren pinta-ala on 1 491 km² ja asukasluku on noin 125 000.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Qešm on Hormuzinsalmen suurin saari. Sen pinta-ala on 1 491 km². Kooltaan se vastaa siis suurin piirtein Bahrainia.[1] Pituutta saarella on noin 122 km ja leveyttä keskimäärin 18 km. Saari kulkee pituussuunnassa lähes Iranin rannikon maiksesti. Bandar Abbas sijaitsee saarta mantereesta erottavan Ḵurānin- eli Clarencesalmen toisallea puolella noin 22 km pohjoiseen.[2] Saaren korkein kohta on 406 metriä korkea Kīš Kūh.[3]
Saarella on kolme kaupunkia, Qešm, Lâft ja Basaidu. Pienempiä kyliä on 57.[1]
Suurin osa saaresta on kuivaa, mutta sillä on kuitenkin lähteitä.[1] Saaren länsisoassa sijaitsee suuri suoladoomi. Saaren rannikolla on suuri mangroverämeikkö. Mangrovet ovat pääasiassa lajia Avicennia marina.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Qešm mainitaan lähteissä antiikin ajoilta. Nearkhos maintisee saaren nimellä Oaracta. Saarella sanottiin olevan Eruthrasin hauta ja sen mukaan annettiin Arabianmeren vanha nimi Erythreanmeri. Osana Persiaa saari oli ilmeisesti Kermānin alainen. Islamin saapumisen jälkeen se liitettiin kuitenkin Fārsin alueeseen.[2]
Hormuzin hallitsija Baha al-Din Ayaz siirsi hovinsa Qešmille vuonna 1301 mongolien tekemän hyökkäyksen jälkeen. Saari kuului tästä lähtien Hormuzin kuningaskuntaan. Saarelta vietiin juomavettä Hormuzille ja se myös itsessään kehittyi tärkeäksi kauppapaikaksi. Portugalilaisen Ruy Freire de Andraden joukot valtasivat saaren vuonna 1621. Portugalilaiset tunsivat sen erilaisin kirjoitusasuin nimillä Queiximi tai Broco. Portugalilaiset rakennuttivat linnoituksen, joka kukistui Englannin Itä-Intian kauppakomppanian tukemassa persialaisten hyökkäyksessä vuonna 1622. Yksi taistelussa kuolleista englanitilaisista oli naparetkeilijä William Baffin. Portugalilaiset tekivät kuitenkin saarelle vielä myöhemmin ryöstöretkiä, jollaisia alkoivat tehdä myös alankomaalaiset.[2]
Portugalilaisten ja alankomaalaisten jälkeen vallasta saarella kamppailivat persialaiset, paikalliset hallitsijat ja Oman.[2]
Saaren talous hyötyi huomattavasti Irakin–Iranin sodan seurauksena, sillä Iranissa suuri osa laivaliikenteestä ohjattiin Persianlahden kärjen satamista lahden suuta kohti. Saari yhdistettiin mantereeseen 2,5 kilometriä pitkällä sillalla ja sittemmin on kaavailtu myös Qešmin kaupungin sataman laajentamista.[1]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Qešmin asukasluku on noin 125 000. Paikallinen historiallinen väestö voidaan jakaa suurin piirtein kolmeen ryhmään, saaren alkuperäisasukkaisiin (qešmi), myöhemmin saapuneisiin arabeihin ja Bandar Abbasin seudulta muuttaneisiin persialaisiin (bandari). Alkueräinen väestö puhuu omaa persialle sukua olevaa murrettaan. Kaikki kolme ryhmää ovat pääasiassa sunnalaisia. Etenkin 1970-luvulta lähtien saarelle on tullut muuttajia myös muualta Iranin mannermaalta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Michael Izady: Clarence Strait, Strait of Hormuz and Qeshm Island Ecosystem (png) The Gulf/2000 Project. Columbia University. Viitattu 29.5.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Daniel T. Potts: Qeshm Island Encyclopædia Iranica. Viitattu 29.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Qeshm Encyclopaedia Britannica. Viitattu 29.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Aaron Sidder: In a Harsh Desert, a Watery Forest Survives National Geographic. Viitattu 29.5.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Qešm Wikimedia Commonsissa