Pohjoismarquesasin kieli
| Pohjoismarquesas | |
|---|---|
| Oma nimi | ʻEo ʻenana |
| Tiedot | |
| Alue |
 Ranskan Polynesia |
| Puhujia | 5390 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet polynesialaiset kielet marquesaskielet |
| ISO 639-3 | mrq |
Pohjoismarquesas (omakielinen nimi: ʻEo ʻenana) on Marquesas-saarten pohjoisosissa, Ranskan Polynesiassa puhuttava austronesialainen kieli.[1] Sitä pidetään useimmiten eri kielenä kuin etelämarquesas, jota puhutaan eteläisillä Marquesas-saarilla.[2] Pohjoismarquesasia puhuu noin 5390 ihmistä.[3]
Toisin kuin monien muiden Ranskan Polynesian kielten kohdalla pohjoismarquesas on onnistunut välttymään merkittävältä tahitisaatiolta, eli tahitin kielen vaikutukselta.[4][5] Pohjoismarquesasia käytetään radio-ohjelmissa ja sitä opetetaan paikallisissa kouluissa ala-asteella.[3]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Uusi testamentti käännettiin pohjoismarquesaksi vuonna 1995.[7]
Murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjoismarquesasilla on ainakin neljä murretta:[8]
- hatutu, puhutaan Hatutun saarella
- nukuhiva, puhutaan Nuku Hivan saarella
- uahuka, puhutaan Ua Hukan saarella
- uapou, puhutaan Ua Poun saarella
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ua Poulla puhuttavan murteen mukaa.
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ||
| Klusiili | p | t | k | ʔ |
| Frikatiivi | v | h | ||
| Tremulantti | r |
Lähde:[9]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Lähes suppea | ɪ | ||
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Puoliavoin | ɛ | ʌ | |
| Avoin | ɑ |
Lähde:[9]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukusanat 1–10 pohjoismarquesaksi:[10]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| te tahi | e ùa | e toù | e hā | e ìma | e ono | e hitu | e vaù | e iva | ònohuu |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Marquesan, North Ethnologue. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
- ↑ South Marquesan facts 2022. ling.su.se. Arkistoitu 24.10.2021. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b North Marquesan language and alphabet omniglot.com. 2024. Viitattu 23.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Going French, going Tahitian: the Tahitianization of French Polynesia (pdf) Linguistic Society of the Philippines. 2006. Viitattu 23.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Section VI. Multilingualism in French Polynesia: Past and future, s. 111–120. De Gruyter Mouton, 10.3.2015. ISBN 978-3-11-026035-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 23.7.2024). (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - North Marquesan written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 24.6.2022.
- ↑ Marquesan, North in French Polynesia Joshua Project. 2024. Viitattu 23.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.6 - North Marquesan glottolog.org. Viitattu 24.6.2022.
- ↑ a b Mutu, M. & Teìkitutoua, B.: Ua Pou: Aspects of a Marquesan dialect (pdf) (s. 18) 2002. Pacific Linguistics. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Numbers in North Marquesan omniglot.com. 2024. Viitattu 23.7.2024. (englanniksi)
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- karoliini
- kiribati
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela