Pohjoisesplanadi
.jpg)
Pohjoisesplanadi (ruots. Norra Esplanaden) on noin kilometrin pituinen katu Helsingin keskustassa. Se ulottuu Katajanokan kanavalta Mannerheimintielle. Kadun itäosa kulkee Kauppatorin, länsiosa Esplanadin puiston pohjoisreunaa pitkin. Katu on Kaartinkaupungin pohjoisrajana Kruununhakaa ja Kluuvia vastaan. Sen länsiosa on yksisuuntainen idästä länteen; päinvastaiseen suuntaan ajetaan Esplanadin puiston toisella puolella olevaa Eteläesplanadia pitkin.
Sen enempää Pohjois- kuin Eteläesplanadillakaan ei juuri ole asuntoja. Vuoden 1970 Helsingin Sanomien juttuun löydettiin kahdeksan taloutta, joiden osoitteena on Esplanadi, heistäkin monet talonmiehiä.[2] Vuonna 2015 asukkaita oli enää neljä.[3]
Nimen alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois- ja Eteläesplanadi ovat saaneet nimensä niiden välissä olevan Esplanadin puiston mukaan. Sana esplanadi tarkoittaa alun perin linnoituksen ympärillä olevaa avointa aluetta, mutta myös kahden kadun välissä olevaa puistovyöhykettä.[4] Ruotsinkielisessä muodossa Esplanaden se vahvistettiin Helsinkiin suunnitellun puistovyöhykkeen nimeksi vuonna 1820. Puiston reunaa pitkin kulkevat kadut saivat vuonna 1836 erilliset nimet Norra Esplanadgatan ja Södra Esplanadgatan, joille vuonna 1909 vahvistettiin suomenkieliset vastineet Pohjoinen ja Eteläinen Esplanaadikatu.[5] Vuonna 1965 kirjoitusasut muutettiin kielenhuollon ohjeiden mukaisesti muotoon Pohjoinen ja Eteläinen Esplanadikatu.[5] Nykyiseen muotoonsa sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi lyhennettiin vuonna 1972.[6]
Rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aivan Esplanadin länsipäässä olevaa Ruotsalaista teatteria lukuun ottamatta Pohjoisesplanadin varrella on rakennuksia vain kadun pohjoispuolella, ja kaikkien muiden rakennusten osoitenumerot ovat parittomia. Monet rakennukset ovat historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittäviä. Monet Kauppatorin ja Kappeliesplanadin kohdalla olevat rakennukset ovat empiretyylisiä, ja huomattavimpia niistä ovat Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin kaupungintalo, entinen hotelli Seurahuone, sekä aivan kadun itäpäässä sijaitseva Presidentinlinna. Kadun keskiosan varrella on Theodor Höijerin suunnittelemia uusrenessanssityylisiä rakennuksia, joista suurimpia ovat Grönqvistin talo sekä alkuperäisen näköiseksi uudelleen rakennettu Hotelli Kämp. Kadun länsipään varrella on myös moderneja liikerakennuksia, kuten Alvar Aallon suunnittelema Akateeminen kirjakauppa sekä vuonna 1989 valmistunut Stockmannin tavaratalon laajennus. Huomattava osasta vanhoista rakennuksista on säilyttänyt pelkän julkisivunsa, kun niiden taakse on rakennettu moderneja toimisto- ja liiketiloja. Esimerkiksi kaupungintalon sisätilat uudistettiin lähes täysin 1960-luvulla, ja Kämp purettiin kellaria myöten vuonna 1967.[7]
Poikkikadut ja rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| eteläpuoli | pohjoispuoli | |
|---|---|---|
| Mannerheimintie | ||
| Pohjoisesplanadi 2, Svenska Teatern |
P o h j o i s e s p l a n a d i |
Pohjoisesplanadi 41, Argoksen talo (osa Stockmannin tavarataloa) |
| Keskuskatu | ||
| Pohjoisesplanadi 39, Akateeminen kirjakauppa | ||
| Teatteri- esplanadi |
Pohjoisesplanadi 37 | |
| Pohjoisesplanadi 35, Wreden pasaasi | ||
| Korkeavuorenkatu | Mikonkatu | |
| Runebergin esplanadi |
Pohjoisesplanadi 33, Merkuriuksen liikepalatsi eli Böckermannin talo | |
| Pohjoisesplanadi 31, Catanin talo | ||
| Pohjoisesplanadi 29, Hotelli Kämp | ||
| Kluuvikatu | ||
| Pohjoisesplanadi 25-25, Grönqvistin talo | ||
| Fabianinkatu | Fabianinkatu | |
| Kappeli- esplanadi |
Pohjoisesplanadi 23, Palmqvistin talo | |
| Pohjoisesplanadi 21, Cavoniuksen talo | ||
| Pohjoisesplanadi 19, Uschakoffin talo (Jugendsali) | ||
| Unioninkatu | Unioninkatu | |
| Havis Amandan aukio |
Pohjoisesplanadi 17, Aschanin talo | |
| Pohjoisesplanadi 15, Brofeldtin talo | ||
| Eteläranta | Sofiankatu | |
| Kauppatori | Pohjoisesplanadi 11-13, Helsingin kaupungintalo | |
| Katariinankatu | ||
| Pohjoisesplanadi 9, Govinuksen talo, ent. Hotelli Kleineh | ||
| Pohjoisesplanadi 7, Ruotsin suurlähetystö | ||
| Pohjoisesplanadi 5, Lampan talo | ||
| Helenankatu | ||
| Linnanallas | Pohjoisesplanadi 3, Korkein oikeus | |
| Pohjoisesplanadi 1, Presidentinlinna | ||
| Mariankatu, Päävartiontori | ||
| Katajanokan kanava | ||
Lähde nimille:[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Esplanadien, kesäkatujen ja Lönnrotinkadun kokeiluluontoisten uudistusten rakentaminen alkaa 6.4.2023. Helsingin kaupunki. Viitattu 9.2.2024.
- ↑ Kallio, Marjaliisa: Helsingin Espalla asuu vielä kahdeksan perhettä. Helsingin Sanomat, 20.12.1970, s. 17. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Murto, Roosa: Helsingin Esplanadilla asuu vuonna 2015 yhä neljä ihmistä Helsingin Sanomat. 6.9.2015. Viitattu 26.2.2019. (Tilaajille.)
- ↑ Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom - Gotthielf), s. art. Esplanaadi. Määritä julkaisija!
- ↑ a b Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Helsingin kadunnimet 2, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 34. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1979. ISBN 951-771-156-5
- ↑ Kervanto Nevanlinna, Anja: Kadonneen kaupungin jäljillä: Teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä, s. 178–192. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002.
- ↑ Esplanadipuisto ja -kadut Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 20.8.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjoisesplanadi Wikimedia Commonsissa