Pohjantähti
| Pohjantähti | |
|---|---|
.jpg) Pohjantähti kuvattuna vuonna 2015 |
|
| Bayerin designaatio | α Ursae Minoris (α UMi) |
| Muut designaatiot | Polaris, 2MASS J02314822 8915503, BD 88°8, HD 8890, HR 424, LHS 57, SAO 308[1] |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus | A: 1,98 / B: 8,7[2] mv |
| Valovoima | A: −3,6 / B: 3,1[2] aurinkoa |
| Spektriluokka | A: F7 Ib / B: F3 V[2] |
| Lämpötila | A: 6000[3] K |
| Massa | A: 4,5 / B: 1,39[2] M☉ |
| Säde | A: 4,6 / B: 1,38[2] R☉ |
| Muuttujatyyppi | Kefeidi[3] |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Pieni karhu |
| Rektaskensio (J2000) | 02h 31m 49,09s[1] |
| Deklinaatio (J2000) | 89° 15′ 51,79″[1] |
| Etäisyys | 323[4]–434[2] vv (99–133 pc) |
| Parallaksi | 7,54 ± 0,11[1] mas |
| Säteisnopeus | −16,42 ± 0,03[1] km/s |
| Ominaisliike | RA: 44,48, dec: −11,85[1] mas/v |
Pohjantähti (α UMi tai α Ursae Minoris), myös Polaris, on Pienen karhun tähdistön kirkkain tähti.[5] Se on pohjoinen napatähti eli hyvin lähellä taivaannapaa. Tällä hetkellä taivaannapa on vajaan asteen sivussa Pohjantähdestä, vaikkakin se siirtyy vähitellen prekession vuoksi yhä lähemmäs tähteä. On ennustettu, että kaikista lähimpänä taivaannapaa Pohjantähti on vuonna 2100.[6]
Todellisuudessa Pohjantähti ei ole yksittäinen tähti vaan useasta tähdestä koostuva tähtijärjestelmä. Sen pääkomponentti keltainen ylijättiläistähti α UMi A, joka on myös kefeidi eli muuttuva tähti.[3] Järjestelmän kaksi pienempää komponenttia ovat hyvin lähellä päätähteä sijaitseva α UMi Ab ja kauempana sijaitseva α UMi B.[6]
Nimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muinaissuomalaisessa maailmankuvassa Pohjantähteä onkin kutsuttu myös taivaannavaksi, napatähdeksi, naulatähdeksi eli pohjannaulaksi, sillä se näyttää kiinnittyneen taivaankanteen tai jopa toimivan taivaankannen kiinnikkeenä muiden tähtien kiertäessä sitä. Koska tähtitaivas näytti pyörivän sen ympäri, on taivaankantta ajateltu pyöränä, jonka akselin tappina tähti oli. Siitä johdetut nimitykset olivat taivaantappi ja maailmantappi. Nykyään tähden suomenkieliseksi nimeksi on vakiintunut Pohjantähti.[7]
Pohjantähden latinankielinen nimi on Polaris. Sillä on myös Bayerin designaatio α Ursae Minoris sekä useita muita designaatiota.[1]
Havaitseminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjantähti on yötaivaan 48. kirkkain tähti. Se sijaitsee hyvin lähellä pohjoista taivaannapaa, ja sitä onkin käytetty apuna suunnan löytämisessä. Helppo, yleisesti tunnettu tapa Pohjantähden löytämiseen on etsiä se Otavan avulla. Otavan kahden kirkkaimman tähden, Dubhen ja Merakin, kautta piirretty suora on linjassa Pohjantähden kanssa.[8][6]
Pohjantähteä kiertää renkaan muotoinen asterismi, jota kutsutaan timanttikaulakoruksi. Kaulakorun kirkkaimpana timanttina on Pohjantähti itse. Se on nähtävissä kaukoputkella ja valovoimaisella kiikarilla.[9]
Pohjantähti on tunnettu useissa kulttuureissa esihistoriallisista ajoista asti. William Herschel löysi α UMi B:n vuonna 1780. Vuonna 1929 α UMi A:n spektriä analysoitaessa arvioitiin, että se koostuu todellisuudesta kahdesta tähdestä, joista toinen on kääpiötähti. Tämä kääpiötähti, α UMi Ab, kuvattiin ensimmäistä kertaa Hubble-avaruusteleskoopilla vuonna 2006.[9]
Järjestelmän ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestelmän pääkomponentti α UMi A on luokan F7 keltainen ylijättiläinen, jonka massa on noin 4,5 Auringon massaa (M☉). Sen säde on 4,6 Auringon sädettä ja pintalämpötila noin 6 000 K. Hyvin lähellä sitä kiertää 1,26 M☉:n massainen luokan F6 pääsarjan tähti α UMi Ab. α UMi Ab:n radan isoakselin puolikas on 18,8 AU. Kauempana sijaitseva α UMi B on luokan F3 pääsarjan tähti, jonka massa on noin 1,39 M☉ a säde 1,38 R☉. Se puolestaan kiertää pääkomponenttia 2 400 AU:n päässä. Lisäksi on olemassa kaksi huomattavasti kauempana sijaitsevaa tähteä α UMi C ja α UMi D, jotka vaikuttavat olevan gravitaationaalisesti sitoutuneita tähtijärjestelmään.[2][10][3]
Pohjantähden etäisyyden Maasta on usein arvioitu olevan noin 430 valovuotta.[2][6] Joidenkin uudempien tutkimusten mukaan todellinen etäisyys saattaa kuitenkin olla yli 100 valovuotta vähemmän: 323 valovuotta.[4]
Muuttuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjantähti on sykkivä muuttuva tähti, joka kuuluu kefeidien luokkaan. Sen kirkkaus siis vaihtelee ”sykkivästi” noin neljän päivän ajanjaksolla. Poikkeuksellista tähden kirkkauden vaihtelussa on se, että se on erittäin vähäistä, vain 0,03 magnitudia 3,97 päivän aikana.[3]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Pohjantähti ja sen ”kaulakoru” suurella kiikarilla nähtynä -
Hubble-avaruusteleskoopin kuvamateriaalia Pohjantähdestä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g alf UMi -- Classical Cepheid (delta Cep type) SIMBAD. Centre de données astronomiques de Strasbourg. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Evans et al.: Direct Detection of the Close Companion of Polaris with the Hubble Space Telescope The Astronomical Journal. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kaler, Jim: POLARIS (Alpha Ursae Minoris) Illinoisin yliopisto. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Malik, Tariq: North Star Closer to Earth Than Thought space.com. Viitattu 30.11.2012. (englanniksi)
- ↑ Brady, Bernandette: Brady's Book of Fixed Stars, s. 206. Weiser Books, 1999. ISBN 9781578631056 (englanniksi)
- ↑ a b c d McClure, Bruce: Polaris is the North Star earthsky.org. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Tähtiä maailman tappiin asti. Tiede, 2019, 39. vsk, nro 11, s. 66. Helsinki: Tieteen tiedotus ry. ISSN 1457-9030
- ↑ Tähdet ja tähdistöt Ursa. Viitattu 16.1.2016.
- ↑ a b There's More to the North Star Than Meets the Eye 9.1.2006. Hubblesite. Viitattu 29.3.2007. (englanniksi)
- ↑ Wielen et al.: Polaris: astrometric orbit, position, and proper motion The Astronomical Journal. 22.2.2000. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjantähti Wikimedia Commonsissa