Pikku-Pukki
Viking Grace ohittamassa Pikku-Pukin saarta.
| Muut nimet |
Stora Bocken |
|---|---|
| Sijainti | |
| Vesialue | |
| Merialue | |
| Pinta-ala |
0,036 km² [1] |
Pikku-Pukki (ruots. Lilla Bocken) on saari Saaristomeren Pukinsalmessa, Turun Ruissalon ja Hirvensalon saarten välissä. Sen pinta-ala on 3,6 hehtaaria[1] ja suurin pituus 280 metriä itä-länsisuunnassa. Pikku-Pukin lounaispuolella on suurempi saari Iso-Pukki.[2] Molemmat saaret kuuluvat Turun aluejaossa Ruissalon kaupunginosaan.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvulla saaressa on ollut Lilla Bockholmen -niminen sepäntorppa. Ison-Pukin ja Pikku-Pukin nimien arvellaan tuleen siitä, että saariin on tuotu kesäisin lampaita ja vuohia laiduntamaan.[3]
Iso-Pukki ja Pikku-Pukki muodostavat Ruissalon kanssa yhden valtakunnallisesti merkittäväksi luokitellun rakennetun kulttuuriympäristön Suomessa.[4] Pikku-Pukissa ei ole vanhoja puuhuviloita Ruissalon ja Ison-Pukin tapaan, mutta siellä on Airisto Segelsällskap -pursiseuran ravintola vuodelta 1889 ja vuoden 1851 paikeilla rakennettu 250 hengen ”pitsipaviljonki”,[5] joka toimii nykyisin Rosita Oy:n tilausravintolana. Yhtiö järjestää myös risteilyjä saareen yleisimmin 200-paikkaisella M/S Lilyllä, joka hoitaa myös reittiliikennettä Vepsän ulkoilusaareen.[6].
Vielä 1950-luvulla Pikku-Pukin kesäravintolaan kuljettiin paljon omilla veneillä tai saaristolaivoilla, joiden lähtölaiturille Ruissaloon kulki Turun Kauppatorilta linja-auto.[7] Ravintola oli suosittu ylioppilaiden lakkiaisillanvieton pitopaikka. 1960-luvun alussa ravintolanpitäjä lopetti ja tilalle tuli lasten kesäsiirtola.[8]
Pikku-Pukin ja Hirvensalon Maanpään niemen välinen salmi on vain runsaat sata metriä leveä. Maanpään Seulussa lapsena kesäänsä viettäneet muistelevat uineensa salmen yli Pikku-Pukkiin jäätelölle.[9] Kapeikossa on käyty meritaisteluja 1800-luvulla muun muassa ruotsalaisia vastaan.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive), s. 17. Turun kaupunki 2005. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ Avoimien aineistojen tiedostopalvelu, Maanmittauslaitos. Haettu 14.4.2017.
- ↑ Massinen, Aimo: Mistä Iso- ja Pikku-Pukki ovat saaneet nimensä? (Arkistoitu – Internet Archive) Aimo Massisen kyselypalsta, Turun Sanomat 24.2.2007. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ Ruissalon kulttuurimaisema ja huvila-asutus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive), s. 20, Turun kaupunki 2005. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ Tervetuloa vehreälle Pikku-Pukin saarelle (Arkistoitu – Internet Archive), Rosita Oy. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ Näin turkulaiset kehuvat asuinalueitaan (Arkistoitu – Internet Archive), Turkulainen 21.5.2013. Viitattu 15.4.2017.
- ↑ Nurminen, Eira: Enää ei mennä Pikku-Pukkiin. Turun kaupungilla on kesäravintolapulmia. Helsingin Sanomat, 14.5.1965, s. 13. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Vuokko, Jouko: Seulussa lapsuuden kesämaisemissa, Maininki-lehti kesäkuu 2012, s. 7. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ Turun-Tukholman laivaväylän varrella on sodittu, seikkailtu ja tehty tv-sarjaa, Turun Sanomat 9.6.2004. Viitattu 15.4.2017.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Soiri-Snellman Helena. Ruissalon huvilat. Turun Ruissalon, Iso-Pukin ja Pikku-Pukin saarien huviloiden rakennushistoria ja rakennusluettelo. Turun Maakuntamuseo, 1985. ISBN 951-9125-56-6.
| Hirvensalo |
|
|---|---|
| Kakskerta | |
| Satava |
|
| Ruissalo |
|