Pienpuhdistamo

Laite- eli pienpuhdistamot (engl. package plant) ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelylaitteita, joista käsitelty jätevesi johdetaan purkupaikkana toimivaan pintaveteen. Useimmiten purku tapahtuu maaperään imeyttämällä, ja suoraa johtamista vesistöihin vältetään. Tavallisimmat pienpuhdistamotyypit ovat aktiivilietepuhdistamo ja biologinen suodatin. Aktiiviliete on yleisesti käytössä myös kunnallisessa jätevedenpuhdistuksessa.

Pienpuhdistamo soveltuu erityisesti haja-asutusalueen jätevesien käsittelyyn, mikäli kunnalliseen viemäriverkostoon ei ole mahdollista liittyä.

Toimintaperiaate

Jätevettä johdetaan puhdistamoon joko jatkuvatoimisesti tai panosperiaatteella. Jatkuvatoimisessa puhdistamossa jätevettä johdetaan järjestelmään tasaisena virtana. Panospuhdistamossa jätevesi käsitellään erä kerrallaan; Biologisessa yksikössä jätevesiannosta ilmastetaan, jolloin se reagoi säiliöön kertyneen aktiivilietteen kanssa. Sen jälkeen jäteveden annetaan selkeytyä ja selkeytynyt osa pumpataan joko seuraavaan puhdistusvaiheeseen tai purkuputkeen. Jäljelle jäävästä aineesta tulee uutta aktiivilietettä, joka taas ottaa vastaan seuraavan jätevesiannoksen. Panospuhdistamo mahdollistaa vaihtelevien vesimäärien käsittelyn, kun taas jatkuvatoiminen prosessi soveltuu paremmin tasaisesti syntyvien jätevesien puhdistamiseen.^lähde?

Rakenne

Pienpuhdistamo voi toimia esimerkiksi näin.

Pienpuhdistamot sisältävät jäteveden esikäsittelyosan (usein saostussäiliö), varsinaisen puhdistusprosessiosan sekä mahdollisen erillisen fosforinpoistojärjestelmän.

Usein pienpuhdistamossa hyödynnetään fysikaalisia, biologisia ja kemiallisia prosesseja. Esikäsittelyosassa kiintoaines laskeutuu saostussäiliön pohjalle, mikä vähentää huomattavasti biologiseen prosessiin tulevaa kuormitusta. Useat pienpuhdistamot hyödyntävät biologista hajotusprosessia, jossa mikrobit hajottavat hapellisissa olosuhteissa jäteveden orgaanista ainesta. Jotta puhdistus olisi mahdollisimman tehokasta, jätevettä täytyy biologisessa osassa ilmastaa. Typen poistaminen saattaa onnistua oikein suunnitellussa biologisessa prosessissa, mutta tarvittaessa järjestelmään voidaan lisätä typpeä poistava prosessi.

Pienpuhdistamoissa fosforinpoisto pitää useimmiten tehdä kemiallisesti saostamalla, sillä fosforin biologinen poistaminen vaatii, että mikrobeilla on vuorottain hapelliset ja hapettomat olosuhteet. Tämä voi olla vaativaa toteuttaa pienpuhdistamon mittakaavassa . Kemiallisesti fosfori voidaan saostaa esimerkiksi tietyillä rauta- ja alumiinisuoloilla.

Toimivuus

Pienpuhdistamot täytyy mitoittaa tarkasti, sillä biologisen prosessin teho huononee, jos kuormitusta on liikaa. Tällainen tilanne voi tulla vastaan esimerkiksi silloin, jos talon edellinen asukas on mitoittanut puhdistusjärjestelmän pienemmälle asukasmäärälle. Järjestelmän puhdistusteho voi heikentyä myös, mikäli jätevesien määrä vaihtelee paljon tai jos viemäriin lasketaan biologista prosessia heikentäviä kemikaaleja.

Puhdistamon liikkuminen esimerkiksi roudan seurauksena voi aiheuttaa sen, että puhdistamo kuormittuu epätasaisesti. Mikäli sakokaivot täyttyvät, voi lietettä päästä suoraan puhdistamoon ja puhdistusteho kärsii.

Aktiivilieteprosessiin perustuvat pienpuhdistamot soveltuvat huonosti satunnaiseen käyttöön, sillä mikrobisto kuolee kuormituksen loppuessa, ja hajotusprosessin uudelleen käynnistäminen voi viedä jonkin aikaa. Kantoainetekniikkaa käyttämällä prosessin käynnistymistä voidaan nopeuttaa. Puhdistamo vaatii myös aktiivista huoltoa, kuten kemikaalisäiliön täyttämistä.

Katso myös

• Saostuskaivo
• Maapuhdistamo
• Umpikaivo
• Hajajätevesiasetus

Lähteet

• Lampen, H.: Haja-asutusalueiden sakokaivolietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö maataloudessa (pdf) 9.12.2007. Maaseutukeskus. Arkistoitu 31.10.2008. Viitattu 9.12.2007.
• Laite- eli pienpuhdistamot Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 25.9.2010.