Per-Mathias Høgmo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Per-Mathias Høgmo
Henkilötiedot
Koko nimi Per-Mathias Høgmo
Syntymäaika 1. joulukuuta 1959 (ikä 64)
Syntymäpaikka Tromssa, Norja
Pelipaikka keskikenttäpelaaja
Seura
Seura Urawa Red Diamonds
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1977 Gratangen IL
1978–1983 FK Mjølner
1984–1985 Tromsø IL
1985–1986 IFK Norrköping
1986–1989 Tromsø IL
Valmennusura
1990–1991 Tromsdalen UIL
1992 Tromsø IL
1993–1995 Norja U15/U16/U19
1995–1996 Moss FK
1996 Norja U17
1997–2000 Norja (naiset)
2000–2003 Norja U21
2004 Tromsø IL
2005–2006 Rosenborg BK
2008–2012 Tromsø IL
2013 Djurgårdens IF
2013–2016 Norja
2018 Fredrikstad FK
2021–2023 BK Häcken
2024– Urawa Red Diamonds

Per-Mathias Høgmo (s. 1. joulukuuta 1959) on norjalainen entinen jalkapallovalmentaja ja pelaaja. Hän toimii japanilaisen Urawa Red Diamondsin päävalmentajana. Hän on toiminut myös Norjan yleisradion NRK:n jalkapallokommentaattorina.

Pelaajaurallaan Norjassa ja Ruotsissa pelannut Høgmo ei saavuttanut suurempaa menestystä. Hän lopetti aktiiviuransa jo 30-vuotiaana 1989 ja siirtyi valmentajaksi. Hän aloitti Gratangenin ja Tromsdalenin pikkuseuroissa nousten kaudeksi 1992 pääsarjaseura Tromsø IL:n päävalmentajaksi. Pesti jäi kuitenkin yhteen kauteen ja Høgmo jatkoi uraansa Fossum IF:n päävalmentajana.

Vuonna 1993 Høgmo siirtyi Norjan jalkapalloliiton palvelukseen ja toimi vuoteen 1996 saakka nuorten maajoukkueiden valmentajina ikäluokissa U15–U19. Seuratasolla hänestä tuli 1995 Mossin päävalmentaja ja hän nosti seuran Tippeligaeniin ensimmäisellä kaudellaan. [1]

Vuoden 1997 alusta Høgmo aloitti Norjan naisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana menestyneen Even Pellerudin seuraajana. Høgmon johdolla naiset jäivät alkulohkoonsa EM-kisoissa 1997 ja sijoittuivat neljänneksi MM-kisoissa 1999 ja olympiakultaan 2000. Olympialaisten jälkeen Høgmo jätti tehtävänsä ja siirtyi Norjan alle 21-vuotiaiden maajoukkuevalmentajaksi.

Seurajoukkuevalmentajaksi Høgmo palasi kaudeksi 2004 johdattaen Tromsøn hienosti Tippeligaenissa neljänneksi. Hän jätti kuitenkin tehtävänsä kauden jälkeen ja palasi valmennustehtäviin elokuussa 2005 Rosenborgin päävalmentajana. [2] Høgmo jäi sairauslomalle elokuussa 2006 Rosenborg BK:n päävalmentajan tehtävistä. Lokakuussa 2006 hän ilmoitti eroavansa seuran palveluksesta ja lopettavansa uransa jalkapallovalmentajana. [3]

Loppuvuodesta 2008 Høgmo kuitenkin pyörsi päätöksensä jättää jalkapallovalmennus ja hän siirtyi Tippeligaenissa pelaavan kotikaupunkinsa ylpeyden Tromsø IL:n päävalmentajaksi. [4] Høgmon johdolla TIL taisteli säännöllisesti kärkisijoista ja jopa mestaruudesta Norjan liigassa. Parhaaksi sijoitukseksi jäi kauden 2011 kakkossija. TIL hävisi mestaruuden Moldelle vain viidellä pisteellä. Høgmon viimeinen kausi 2012 päättyi liigassa neljänteen sijaan ja Norjan cupissa finaalitappioon superyllättäjöä IL Høddille. Kauden jälkeen Høgmon sopimus seuran kanssa päättyi ja hän ilmoitti keskittyvänsä seuraavana vuonna täysin opiskeluihin. [5] Vålerenga yritti houkutella Høgmoa päävalmentajaksi, mutta hän kieltäytyi seuran tarjouksesta. [6] Norjalaisvalmentaja palasi valmennustehtäviin kuitenkin jo toukokuussa 2013 siirryttyään Allsvenkanissa vaikeuksiin ajautuneen Djurgårdenin päävalmentajaksi. [7] Høgmon johdolla Djurgården paransi merkittävästi otteitaan ja seura nousi kauden mittaan Allsvenskanissa kohti keskikastia. Norjalaisvalmentajasta tuli hyvin suosittu sekä pelaajien että fanien keskuudessa ja syksyn mittaan DIF keskusteli Høgmon kanssa jatkosopimuksesta. Syyskuun lopussa Høgmo jätti fanien ja suureksi pettymykseksi seuran siirtyen Norjan jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi. Høgmon mukaan maajoukkuepesti oli ainoa, jonka vuoksi hän oli valmis jättämään Djurgårdenin. [8] [9] Hän toimi Djurgårdenin päävalmentajana kauden 2013 loppuun ja luotsasi seuran seitsemänneksi.

Maajoukkuevalmentajana Høgmo ei onnistunut odotusten mukaisesti. EM2016-karsinnoissa Norja sijoittui alkulohkonsa kolmanneksi, mutta kisapaikka kaatui jatkokarsinnan tappioon Unkarille yhteismaalein 3–1.[10] EM-pettymyksestä huolimatta Høgmo jatkoi päävalmentajana myös MM2018-karsinnoissa. Norjan karsinnat alkoivat heikosti, kun joukkue kärsi tappiot Saksalle ja Azerbaidžanille. Norja otti ainoan karsintavoittonsa syksyn 2016 aikana San Marinoa vastaan. Høgmo erosi tehtävästään marraskuussa 2016, kun Tšekki oli kaatanut Norjan kotonaan 2–1.[11]

Tammikuussa 2018 Høgmo aloitti Norjan 2. divisioonaan pudonneen Fredrikstadin päävalmentajana.[12] Høgmo luotsasi Fredrikstadin lohkonsa kakkoseksi, mutta sarjanousu kariutui nousukarsintoihin.[13] Hän jätti tehtävänsä kauden jälkeen.[14]

Kesäkuussa 2021 Høgmosta tuli Allsvenskanissa pelaavan BK Häckenin päävalmentaja.[15] Norjalaisen johdolla Häcken säilytti sarjapaikkansa ja sijoittui Allsvenskanissa sijalle 12. Kaudella 2022 Häcken pelasi vahvan kauden ja pääsi juhlimaan seurahistoriansa ensimmäistä Ruotsin mestaruutta. Mestaruus varmistui viimeistä edellisellä kierroksella, kun Häcken voitti paikallisvastustajansa IFK Göteborgin 0–4 ja ero Djurgårdeniin kasvoi tavoittamattoman suureksi.[16] Mestaruus oli Høgmon pitkän valmennusuran ensimmäinen kansallisen sarjan mestaruus. Kaudella 2023 Häcken sijoittui Allsvenskanissa kolmanneksi. Ruotsin cupissa Høgmo johdatti Häckenin mestariksi, kun joukkue voitti Mjällbyn finaalissa 4–1.[17]

Kauden 2023 jälkeen Høgmo jätti Häckenin ja siirtyi Japanin J. Leaguen Urawa Red Diamondsin päävalmentajaksi.[18]