Pelastusopisto
| Pelastusopisto Räddningsinstitutet |
|
|---|---|
 |
|
 Pelastusopiston toimipaikka Kuopiossa. |
|
| Perustettu | 1995 |
| Tyyppi | Sisäministeriön alainen oppilaitos |
| Ministeriö | Sisäministeriö |
| Sijainti |
Hulkontie 83 Kuopio |
| Valtio | Suomi |
| Rehtori | Mervi Parviainen[1] |
| Työntekijöitä | 142 (2023)[2] |
| Vuosibudjetti | 19,3 milj. € (2023)[3] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Pelastusopisto on Kuopiossa sijaitseva valtakunnallinen pelastusalan ammatillinen oppilaitos ja koulutuskeskus. Sen toiminta perustuu lakiin Pelastusopistosta.[4] Pelastusopistoa johtaa rehtorina toimiva Mervi Parviainen.
Pelastusopisto vastaa pelastustoimen ja hätäkeskusten ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen tähtäävästä koulutuksesta sekä kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin valmentavasta koulutuksesta. Koulutustehtävän ohella Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Lisäksi Pelastusopisto vastaa pelastustoimen toimenpiderekisterin (PRONTO) ylläpidosta ja ylläpitää pelastusalan keskuskirjastoa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestelmällinen pelastusalan koulutus alkoi 26. maaliskuuta 1935 Helsingin Palopäällystökoulussa. Sieltä opetus siirtyi vuonna 1958 Espooseen perustetulle Valtion palokoululle.[5]
Palomieskoulutus käynnistyi vuonna 1969. Pelastushallinnon koulutuskeskuksen perustamisen myötä vuonna 1979 toiminta laajeni myös väestönsuojelukoulutukseen ja vuonna 1981 aluehälytyskeskusten päivystäjien koulutukseen.[5]
Vuonna 1992 Kuopiossa käynnistyi Valtion Pelastuskoulu, jossa koulutettiin miehistöä ja alipäällystöä. Sen sijoituspaikasta oli käyty kova kilpailu eri kaupunkien kesken. Vuonna 1995 Pelastuskoulu yhdistettiin Valtion Pelastusopiston kanssa Pelastusopistoksi.[5]
Pelastusopiston edeltäjiä ovat Palopäällystökoulu (Helsinki, 1935–1956), Palokoulu (Espoo, 1956-1958), Valtion palokoulu (Espoo, 1958–1970), Valtion palo-opisto (Espoo, 1970–1979), Pelastushallinnon koulutuskeskus (Espoo ja Lohja, 1979–1992), Valtion pelastusopisto (Espoo ja Lohja, 1992–1994) ja Valtion pelastuskoulu (Kuopio, 1992–1994), Pelastusopisto vuodesta 1995.[5][6]
Espoon toimipisteen rakennustyöt Otaniemessä alkoivat keväällä 1955 ja seuraavan vuoden kesäkuussa, 1.6.1956 Palopäällystökoulu jatkoi toimintaansa uusissa tiloissa Palokoulun nimellä.[7] Otaniemen toimipiste sijaitsi osoitteessa Kivimiehenkuja 2 ja nykyisin tiloissa toimii huoneistohotelli.[8]
Vuonna 2007 Pelastusopiston yhteyteen perustettiin Kriisinhallintakeskus pitämään yllä Suomen kriisinhallinnan operatiivisia valmiuksia. Vuoden 2019 siviilikriisihallintalain muutoksen nojalla Kriisinhallintakeskus irtautettiin Pelastusopistosta ja siirrettiin sisäministeriön hallinnon alaisuuteen omaksi itsenäiseksi keskuksekseen[7].
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pelastajan koulutusohjelma (pelastajatutkinto)
- Hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelma (hätäkeskuspäivystäjätutkinto)
- Pelastustoimen alipäällystön koulutusohjelma (alipäällystötutkinto)
- Pelastusalan päällystötutkinto (AMK)[5]
Palopäällystön koulutusohjelma järjestetään yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Pelastusopisto huolehtii myös pelastustoimen tutkimus- ja kehitystoiminnasta, jota se harjoittaa yhteistyössä muun muassa Savonian ja Kuopion yliopiston kanssa.
Vuonna 2008 koulutusohjelmiin hyväksytyt ja hakeneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pelastajat 120 (563)
- Hätäkeskuspäivystäjät 24 (156)
- Alipäällystö 40 (138)
- Päällystö amk 28 (391)[9]
Vuonna 2010 koulutusohjelmiin hyväksytyt ja hakeneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pelastajat 128 (785)
- Hätäkeskuspäivystäjät 48 (299)
- Alipäällystö 40 (80)
- Päällystö amk 30 (433)
Vuosittain yksi tai kaksi naista hakee pelastajakurssille. Neljä naista on valmistunut pelastajaksi vuosina 1993–2006. Sen sijaan hätäkeskuspäivystäjäkurssille hakeneista ja valituista yli 90 % on naisia.[9]
Tutkimus ja kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämisyksikkö vastaa pelastustoimen tutkimuksen koordinoinnista Suomessa. Tehtäviin kuuluu analysoida tutkimustarpeita, koota tietoa tutkimuksista seuraamalla ja tekemällä tarvittaessa yhteenvetoja suomalaisista ja ulkomaisista tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä tehdä tutkimusta itsenäisesti ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Erityisenä painopisteenä on edesauttaa tutkimustulosten hyödynnettävyyttä pelastustoimessa muun muassa integroimalla tutkimustulokset Pelastusopiston opetussisältöihin.
Tutkimus- ja kehittämisyksikössä työskentelee noin 10 henkilöä erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa vuosittain. Tutkimus- ja kehittämisyksikön erikoisosaamisalueita ovat informaatioteknologian hyödyntäminen pelastustoimessa, CBRNE ja raja-alueiden onnettomuuksiin varautuminen, tilastotietojen hyödyntäminen sekä tulevaisuus- ja onnettomuustutkinta.
Pelastusopistoon kuuluu myös suuri harjoitusalue noin kymmenen kilometrin etäisyydellä koulutusrakennuksista. Harjoitusaluetta käytetään myös erilaisissa täydennyskoulutuksissa ja yrityksille suunnatussa kurssitoiminnassa. Alueelta löytyy monipuolisesti rakennuksia, harjoituskenttiä, luokkatilat ja oma harjoituspaloasema[10][11].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laki Pelastusopistosta (607/2006) finlex.fi. Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 3.1.2008.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pelastusopiston henkilöstöluettelo pelastusopisto.fi. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Finlex (607/2006)
- ↑ a b c d e Pelastusopiston yleisesittely. Pelastusopisto. Arkistoitu 19.12.2007. Viitattu 3.1.2008.
- ↑ Katajamäki, Juhani: "Kaikki hyvä päättyy aikanaan" Rajavartiolaitoksen merivartiokoulu Espoon pelastusopiston uusi isäntä. Pelastustieto, 5/1995, s. 30. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Kriisinhallintakeskuksen hallinnollinen siirto sisäministeriön yhteyteen ja siviilikriisinhallintalain muutos 1.1.2019 alkaen www.cmcfinland.fi. Viitattu 15.2.2019.
- ↑ Forenom Hostel Espoo Otaniemi forenom.com. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ a b Usein kysytyt kysymykset. Pelastusopisto. Arkistoitu 19.12.2007. Viitattu 3.1.2008.
- ↑ Pelastusopisto, harjoitusalue pelastusopisto.fi. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Pelastusopiston harjoitusalue suomi.fi. Viitattu 17.2.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finlex, ajantasainen lainsäädäntö:658/2006 Valtioneuvoston asetus Pelastusopistosta (finlex.fi)
- Pelastusopisto
- Kriisinhallintakeskus
- Kriisinhallintakeskuksen esittelyvideo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kriisinhallintakeskuksen esittelyvideo (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
| Ministerit |  | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Virkamiehet | |||||
| Osastot | |||||
| Hallinto |
| ||||
| Toimitilat | |||||
| Historia | |||||
.svg){kind=small}