Patentti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Patentointi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saksalainen patentti vuodelta 1931.
Patenttistrategiassa on vähän vaihtoehtoja.

Patentti on viranomaisen immateriaalioikeuteen kuuluvalla patenttioikeudella antama määräaikainen yksinoikeus jostakin keksinnöstä hyötymiseen. Patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, jonka perusteella patentinhaltijalla on oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Ammattimaista hyväksikäyttöä ovat muiden muassa patentoidun tuotteen valmistus, myynti, käyttö ja maahantuonti tai patentoidun menetelmän käyttö. Patentin määräaikainen yksinoikeus, eli patenttiaika on 20 vuotta, jos patentinhaltija suorittaa vuosittaiset patenttimaksut.[1] Patentti antaa käytännössä monopolin tiettyyn keksintöön, ja patentinhaltija voi sen turvin valmistaa itse keksintöään, myydä patentin tai lisensoida patenttia muille patenttiajan sisällä.

Patentti on voimassa vain sen myöntäneessä maassa. Keksintö on siksi monesti suojattava erikseen eri valtioissa. Patentti haetaan viranomaiselle lähetettävällä patenttihakemuksella. Kansainvälinen patenttiyhteistyösopimus (Patent Cooperation Treaty, PCT) on solmittu helpottamaan hakijan asemaa. Sillä voi aloittaa patentinhaun yhdellä hakemuksella yhdessä virastossa, mutta saada hakemuksen kuitenkin vireille yli 140 maassa. Euroopan patenttivirastosta voi hakea eurooppapatentin 42 maahan (kaikkiin EU-maihin ja moneen sen ulkopuoliseen maahan). Eurooppapatentin rinnalle astui 17 EU-maassa 1.6.2023 voimaan yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP), joka ei korvaa eurooppapatenttia vaan on sen vaihtoehto. Euraasian patenttivirasto myöntää patentin yhdeksään IVY-maahan. Afrikassa on kaksi alueellista patenttijärjestelmää, ARIPO ja OAPI. Suomalaisen patentin myöntää Patentti- ja rekisterihallitus. Viranomaisella on oikeus hylätä patenttihakemus, jos keksintö ei ole riittävän keksinnöllinen tai sellainen on jo patentoitu. Ensimmäisessä tapauksessa voidaan kuitenkin yrittää hakea keksinnölle hyödyllisyysmallia (ns. pikkupatentti).

Patentin myöntämiselle on alun perin varsin käytännöllinen peruste: vastineeksi keksinnön (esimerkiksi valmistusmenetelmän) julkistamisesta keksijä saa rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Siten patenttijärjestelmä, jossa keksinnöt julkistetaan patenttioikeutta vastaan, saattaa keksinnöt yksityiskohtaisesti ja yleisesti saataville, vaikka niitä muut eivät saisi hyödyntää vuosikausiin, ja patenttiajan umpeuduttua keksinnöt ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä patenttihakemuksen antamalla tarkkuudella. Patentit antavat kannusteen tuotekehitykseen, ja yhteiskunnan ajatellaan hyötyvän patenttien tuotekehitystä lisäävästä vaikutuksesta. Samankaltaisia oikeudellisia suojamuotoja ovat hyödyllisyysmalli, mallisuoja ja tavaramerkki. Joskus keksinnöt pidetään liikesalaisuuksina.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patenttia muistuttava ”privilegimenettely” oli hallitsijan oikeus antaa monopoliasema tietyn hyödykkeen valmistamiseen. Vanhimpia varsinaisia patenttilakeja oli Venetsian patenttilaki vuodelta 1474lähde?, mutta jo yli sata vuotta aikaisemmin sekä Italiassa että Böömissä oli ryhdytty antamaan patentteja etenkin kaivostoiminnassa tarvittaviin laitteisiin ja järjestelyihin. Tämä takasi innovaation luojalle määräajaksi yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Nykyisen patenttikäytännön vanhin suora edeltäjä on Isossa-Britanniassa vuonna 1624 annettu laki[2], Statute of Monopolies joka rajoitti hallitsijan oikeutta antaa monopoleja. Lakiuudistuksen mukaan monopolin sai antaa vain uusien tuotteiden tai valmistusmenetelmien todellisille keksijöille. Tästä kehittyivät modernit patenttilait, joissa tunnustetaan keksijä ja keksijän oikeus saada suoja keksinnölleen. Yhdysvalloissa moderni patenttilaki saatiin vuonna 1790, Ranskassa vuonna 1791 ja Suomessa vuonna 1898. Ensimmäisen modernin patentin sai Samuel Hopkins potaskan valmistusmenetelmästälähde?. Yksi kuuluisimmista ja rahallisesti tuottavimmista patenteista lienee ollut Alfred Nobelin johtamalle yhtiölle myönnetty patentti dynamiittiin.

Patenttilainsäädäntö vaikutti erittäin merkittävästi teollisuuden kehittymiseen etenkin 1800-luvulla, jolloin uudet synteettiset väriaineet ja myöhemmin uudet lääkkeet olivat usein patenttien suojaamia. Samoin etenkin Yhdysvalloissa rautatietekniikka kehittyi patenttien ja niihin myönnettyjen lisenssien turvin. Kehityksen kääntöpuolikin tuli varhain tutuksi. Juuri Yhdysvalloissa ja Saksassa syntyi patentteihin tukeutuvia kartelleja, joita viranomaiset eräissä tapauksissa joutuivat purkamaan. Tämä ilmiö oli keskeinen Yhdysvaltain radio- ja elokuvatoiminnassa.

Vaikka Suomessa oikeus patenttiin kirjattiin lakiin vuonna 1898, ensimmäinen numeroitu patentti myönnettiin jo 29. kesäkuuta 1842 silloisen Manufaktuurijohtokunnan esityksestä. Sen sai mekaanikko L. G. Ståhle raudansulatusmasuunin lisälaitteeseen[3]. Ståhlelle annettiin tuolloin lupa ja yksinoikeus viiden vuoden ajan ainoana Suomessa valmistaa kyseessä olevaa laitetta eli puhallinkonetta. Suomen suuriruhtinaskunnassa patentteja myönnettiin myös tilanteissa, joissa nykyisin puhuttaisiin erikoisoikeudesta eli konsessiosta, esimerkiksi patentti höyrylaivaliikenteen harjoittamiseen Saimaalla.lähde?

Patentointi Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keksintöön voidaan myöntää patentti, jos keksintö on uusi, keksinnöllinen ja luonteeltaan tekninen. Patenttilain 1 § mukaan keksinnöksi ei katsota pelkästään:

  • löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää
  • taiteellista luomusta
  • suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten tai tietokoneohjelmaa
  • tietojen esittämistä

Patenttihakemus tulee julkiseksi jo hakemusvaiheessa 18 kuukauden salassapitoajan jälkeen, ellei hakija peruuta hakemusta ennen sitä. Suomeen tehtyjen suorien kansallisten patenttihakemusten perustiedot (hakija, hakemusnro, hakemuksen tekemispäivä, patenttiasiamiehen tiedot) ovat julkisia hakemuksen tekemispäivästä ja ne löytyvät muun muassa Patentti- ja rekisterihallituksen PatInfo-tietokannasta.[4] Patenttihakemuksen käsittely voi kestää useita vuosia. Kun patentti on myönnetty, myöntämispäivästä alkaa yhdeksän kuukauden aika, jolloin kenellä tahansa on Suomen lain mukaan mahdollisuus tehdä väite Patentti- ja rekisterihallitukselle ja vaatia patentin kumoamista. Väitteessä on perusteltava, miksi patenttia ei olisi pitänyt myöntää. Patentti saa lainvoiman, ellei väitteitä esitetä tai hyväksytä. Väite on paljon mitätöimisoikeudenkäyntiä halvempi keino.

Patentin voi pitää voimassa yleensä enintään 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Lääketieteellis-biologisissa keksinnöissä saatetaan antaa enintään 5,5 vuoden jatkoaika hyvittämään osa siitä ajasta, joka on kulunut turvallisuuskokeisiin ym. tekemispäivän ja markkinointiluvan saamisen välissä.

Voimassapito edellyttää vuosimaksujen maksamista. Niiden maksaminen alkaa toisen hakemisvuoden lopussa. Vuosimaksujen hinta nousee vuosi vuodelta progressiivisesti. Jos hakija ei suorita säädettyä kansallista vuosimaksua, patenttihakemus tai patentti raukeaa ja kuka tahansa saa ruveta käyttämään keksintöä.

Patentin saamiseksi on maksettava ainakin hakemusmaksu 350–450 euroa ja patentin julkaisumaksu 350–450 euroa (patenttisuoja Suomen osalta, oli kyse sitten suomalaisesta patentista tai eurooppapatentista).[5] Kansainvälinen PCT-hakemus maksaa 944–1219 euroa[6] maakohtaisten maksujen lisäksi Patentointimenettelyssä kustannuksia syntyy viraston maksujen lisäksi maksuista ja mahdollisesti hakemuksen muotoiluun ja virastoasiointiin käytettävän patenttiasiamiehen kustannuksista.

Suomalainen patenttioikeudenkäynti (esimerkiksi patentin loukkaukseen tai patentin mitätöimiseen liittyen), kuten kaikki muutkin oikeudenkäynnit, voi johtaa vaikeasti ennalta määritettävissä oleviin kustannuksiin, vaikka halvimmillaan käräjäoikeuden tuomio maksaakin vain 79 euroa (hinnasto 25. marraskuuta 2010), jos vastapuoli myöntää asian jo kirjallisessa valmistelussa.

Suomessa patentteja myöntää Patentti- ja rekisterihallitus. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli kaikkiaan voimassa 47 791 patenttia, joista 9 455 oli PRH:n myöntämiä kansallisia patentteja ja 38 336 eurooppapatentteja. Vuonna 2013 Suomessa tehtiin 1 737 kansallista patenttihakemusta PRH:een ja näistä hakemuksista 1 597:ssä (92 %) hakija oli suomalainen.[7] Samana vuonna voimaan saatettiin 711 PRH:n myöntämää patenttia ja 5 164 EPO:n eurooppapatenttia. Suomi liittyi Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996, minkä jälkeen PRH:n myöntämien patenttien määrä on vähentynyt ja eurooppapatenttien määrä lisääntynyt.

Sähköisiä tietokantoja on runsaasti, sekä maksullisia että maksuttomia.

Patentin hakeminen käytännössä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moni tekee ensin kansallisen hakemuksen Suomeen tai yhteen muuhun maahan, koska PCT-hakemuksen kustannus on moninkertainen. Tyypillisesti PRH:n tutkimustulokset uutuudesta ja keksinnöllisyydestä tulevat reilun puolen vuoden päästä mutta eräiden muiden virastojen kohdalla voi kestää vuosia. Mahdollinen PCT-hakemus tai suorat jatkohakemukset muihin maihin tulee tehdä ennen kuin 12 kuukautta on kulunut ensimmäisen hakemuksen tekemis- tai etuoikeuspäivästä. PCT-hakemuksen ajoissa tehnyt voi tehdä jatkohakemuksia myöhemminkin; useimpien maiden kohdalla raja on tällöin 30 kuukautta etuoikeushakemuksen tekemispäivästä. Näin hakijalle jää aikaa perehtyä tutkimustuloksiin sekä käytännön kokemuksiin tuotteen hyödyllisyydestä ennen kuin hän päättää kalliimmista jatkotoimista.

Maksujenkin vuoksi patenttia kannattaa yleensä hakea vain niistä maista, joissa sillä on liiketoiminnan kannalta merkitystä ja joissa pystyy tarvittaessa suojelemaan oikeuksiaan oikeudessa tai myymään tai lisensoimaan oikeutensa sellaiselle, joka pystyy. Nousevien vuosimaksujen vuoksi vain arvokkaimpia patentteja pidetään voimassa täydet 20 vuotta.

Toisinaan uutuustutkimuksen tulos on kielteinen: patenttivaatimuksen kaikki piirteet löytyvät jostain aiemmin tunnetusta keksinnöstä tai ero on ammattimiehelle ilmeinen ratkaisu. Hakija voi tällöin silti huomata keksinnöstään merkittävän erottavan piirteen mainittuun aiempaan keksintöön nähden. Jos tätä piirrettä ei ole kunnolla kuvattu patenttivaatimuksessa mutta hakemuksen selitysosassa se on hyvin kuvattu, voi olla mahdollista lisätä selityksestä tai piirustuksista tällaisia piirteitä patenttivaatimuksiin ja jatkaa patentin käsittelyä, kunnes hyväksyttävät vaatimukset on saatu muotoiltua. Helpointa on kuitenkin, jos jo alkuperäisessä hakemuksessa on laajempia ja suppeampia vaatimuksia, joista ainakin yksi sellaisenaan kelpaa lopulliseksi itsenäiseksi patenttivaatimukseksi.

Patenttihakemuksen tekemispäivä on päivä, jona se saapuu patenttivirastoon. Ennen sitä keksintöä ei pidä esitellä messuilla, tieteellisessä konferenssissa tai missään muuallakaan kuin lähinnä vaitiolovelvollisuuden piirissä oleville ihmisille, jottei siitä muodostu osaa ”aiemmin tunnetusta tekniikan tasosta”, johon nähden patenttivaatimuksen pitäisi olla keksinnöllinen.

Patenttisuojan laajuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patentti on voimassa vain siinä maassa, jossa se on myönnetty.

Suomalaisen lain mukaan (patenttilaki 39 §) patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patentti koskee siis kohteita, joilla on kaikki patenttivaatimuksessa määritellyt piirteet. Jos kuitenkin patenttia yritetään kiertää vaihtamalla jokin piirre selvästi yhdenveroiseen ("ekvivalenttiin") piirteeseen, esimerkiksi korvataan keksinnön naulat ruuveilla, oikeusistuin saattaa todeta näin muutetunkin keksinnön patentin haltijan kielto-oikeuden piiriin kuuluvaksi.

Patenttihakemuksessa on patenttivaatimusten lisäksi selitysosa. Patenttivaatimuskin kirjoitetaan useimmiten sellaiseen muotoon, että ensin esitetään tunnettuun tekniikan tasoon kuuluvat piirteet ja sen jälkeen tunnusmerkkiosa, joka usein aloitetaan sanoilla tunnettu siitä että ja jossa luetellaan vanhaan tekniikan tasoon nähden uudet piirteet.

Tietokoneohjelmien patentointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneohjelmia on patentoitu käytännössä sekä Suomessa että muualla Euroopassa jo parikymmentä vuottalähde?, vaikka patenttilaissa tietokoneohjelma mainitaan sellaisena asiana, jota ei voisi patentoida. Jo yli 20 vuotta sitten myönnettiin, että monissa tapauksissa on pelkästään tarkoituksenmukaisuuskysymys, toteutetaanko jokin keksintö ”raudalla” vai ”softalla”. Patentteja alettiin myöntää ensin automaatio- ja säätötekniikassa ja sitten yhä laajemmin, tätä nykyä myös ns. liiketoimintamalleihin, jotka ovat useimmiten tietokoneohjelmalla toteutettuja. Yhdysvalloissa ohjelmisto- ja liiketoimintapatenttien saaminen oli välillä suhteellisen helppoa, mutta korkeimman oikeuden päätökset 2000- ja 2010-luvulla ovat kaventaneet eroa tiukempaan Eurooppaan.

EU-komissio on antanut direktiiviehdotuksen tietokoneohjelmien patentoimisesta. Ehdotus on herättänyt vastustusta ja protesteja. Jotkut korostavat, että tietokonetekniikka kehittyy paljon nopeammin kuin perinteiset teollisuudenalat ja patenteista ei olisi käytännössä hyötyä tekniikan nopean vanhentumisen takia. Patenttien yleinen kesto 20 vuotta olisi myös kohtuuttoman pitkä tietokoneohjelmissa.

Toistaiseksi monet vaikeat kysymykset ovat avoimia, kuten kansainvälinen eli rajat ylittävä patenttioikeudenkäynti, kansainvälisen (EY:n sisäisen) patenttituomion täytäntöönpano ja se kysymys, miten monilla kielillä patenttiasiakirjat olisi julkaistava.

Europarlamentti hylkäsi direktiiviehdotuksen heinäkuussa 2005.[8][9]

Yhdysvaltain korkein oikeus on 1970-luvulla päättänyt, että ajatusmalleja (engl. mental process) ei voi patentoida edes jos ne ovat tietokoneohjelman suorittamia.[10] Patenttien laajentaminen algoritmeihin on tyrmätty.[11] Oikeuden päätös, että matematiikka ei ole patentoitavissa, ei oikeuden päätöksen mukaan kuitenkaan päde, jos se on niin monimutkaista että "käytännössä vaaditaan tietokonetta".[10] Donald Knuthin mukaan algoritmit ovat luonteeltaan matemaattisia asioita ja että triviaaleja asioita ei pitäisi patentoida, mutta epätriviaaleihin asioihin voisi myöntää rajatuksi ajaksi lisenssin salassapidon sijaan.[12]

Tekijänoikeutta on sanottu paremmaksi tavaksi suojata ohjelmistojen immateriaalioikeuksia patenttien sijaan. Patentit vaativat vuosia hakea ja maksavat merkittävän paljon myöntää ja valvoa.[13]

IGM:n taloustieteilijäpaneelissa Yhdysvaltojen ohjelmistopatenttijärjestelmä jakoi mielipiteet: osan mielestä parempi ohjelmistopatenttijärjestelmä olisi parempi kuin ei ohjelmistopatentteja.lähde?

Patentti-informaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patenttijärjestelmän tärkeä tehtävä on edistää teknisen tiedon leviämistä. Keksinnön patentoitavuuden kriteerinä onkin riittävän selvä selitys keksinnöstä patenttihakemuksessa. Suomen patenttilain 8§ mukaan selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Patenttijulkaisu on sekä juridinen asiakirja, että tekninen julkaisu, jossa esitetään patentin hakuajankohtana vallinnut tekniikan taso, siinä esiintyvä ongelma ja ongelman ratkaisu konkreettisine suoritusesimerkkeineen[14].

Patentit ovat julkista tietoa ja nykyisin patenttijulkaisuja löytyy patenttitietokannoista jo yli 80 miljoonaa[15]. WIPO:n mukaan vuonna 2013 jätettiin maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa patenttihakemusta[16]. Nämä patenttihakemukset tulevat julkisiksi 18 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Patenttijulkaisut muodostavat maailman laajimman teknisen tiedon lähteen.

Patentti-informaatio on usealla tekniikan alalla tärkeä tietolähde innovaatiotoiminnassa. WIPO:n mukaan patentti-informaation hyödyntämällä voi esimerkiksi[17]:

  • Välttää päällekkäistä t&k-toimintaa.
  • Selvittää omien keksintöjen patentoitavuus.
  • Välttää muiden patenttien loukkaaminen.
  • Arvioida omien tai muiden patenttien arvoa.
  • Hyödyntää patenteissa ja patenttihakemuksissa kuvattua teknologiaa.
  • Seurata kilpailijoiden innovaatiotoimintaa.
  • Tunnistaa lisensointimahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita tai yrityskauppakohteita.
  • Tunnistaa trendejä tekniikan aloilla.

Ilmaisia patenttitietokantoja ovat mm. Euroopan patenttiviraston (EPO) ylläpitämä Espacenet sekä PRH:n PatInfo[18].

Patenttijärjestelmän hyödyt ja haitat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IGM:n paneelissa 25–34 % taloustieteilijöistä piti Yhdysvaltojen ohjelmistopatenttijärjestelmää kuluttajille hyödyllisenä ja 25–31 % haitallisena. Jyrkästi puolesta oli 5–8 % ja jyrkästi vastaan 9–14 %. Nobelisti Olivar Hart oli epävarma: Patentit voivat lisätä innovointia mutta näyttää siltä, että (2014) ohjelmistopatentteja saa triviaaleillekin keksinnöille, mikä voi lannistaa innovoimasta ja vahingoittaa kuluttajia. Eräät vastaajat sanovat, että hyvä ohjelmistopatenttijärjestelmä olisi parempi kuin ei mitään mutta nykyjärjestelmää on vaikeampi arvioida tai että asiaa pitäisi tutkia kvantitatiivisesti.

IGM:n paneelissa 2–4 % taloustieteilijöistä katsoi patenttitrollien lisäävän innovaatioita ja 47–68 % oli eri mieltä. Nobelistit Oliver Hart ja Bengt Holmström olivat epävarmoja. Hart huomautti, että jos patentteja myönnetään sopivasti, patenttitrolleista on hyötyä, jos epäsopivasti, heistä on haittaa.lähde?

Bostonin yliopiston mukaan patenttitrollit aiheuttivat Yhdysvalloissa vuonna 2011 29 miljardin dollarin verran suoria lisäkustannuksia.[19] Määrä ei sisällä epäsuoria kustannuksia liiketoimintaan.[19]

Patentissa hakijan tulee paljastaa keksintönsä, minkä pitäisi levittää innovaatioita. The Economist -lehden mukaan näin ei aina käy, koska patenttijuristit ovat hyviä hämärtämään paljastuksia. Järjestelmä myös lukitsee vanhojen yritysten etuja, esimerkiksi puolijohdealalle tuleva uusi yritys joutuu ostamaan vanhoilta lisenssejä 200 miljoonalla eurolla.[20] Patenttien sanotaan hidastavan uusia innovaatioita, koska yritysten on päästävä läpi patenttitiheiköstä ja päällekäisistä immateriaalioikeuksista kaupallistaakseen innovaation.[21]

Ekonomistit Galasso ja Schankerman osoittivat tutkimuksessaan, että kun CAFC-patenttituomioistuin mitätöi patentin, se kiihdytti innovointia patentin ympäriltä. Tämä keskiarvo syntyi lähinnä tapauksista, joissa suuri yritys menetti patentin ja se sai pienet yritykset tekemään jatkokehittelyä. Jos pieni yritys menetti toiminnalleen keskeisen patentin, se vähensi huomattavasti myöhempää patentointiaan, mutta ei-keskeisillä patenteilla tai suurilla yrityksillä tätä vaikutusta ei ollut. Tutkijat päättelivät, että kapeampi patenttisuoja (marginaalisten patenttien kieltäminen) luultavasti lisäisi innovointia, mutta korostivat, etteivät tarkoita koko patenttijärjestelmän poistamista.[22]

Lääkepatentit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patenttien sanotaan olevan suurin tekijä reseptilääkkeiden korkeille hinnoille Yhdysvalloissa.[23] Eräiden lääkkeiden kohdalla kun lääkkeen patenttisuoja vanhenee, lääke on jo vanhentunut eikä enää vaatimusten mukainen hoitotapa.[24]

Yhdysvaltojen ohjelmisto- ja liiketoimintamenetelmäpatentit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CAFC-patenttioikeuden päätökset vuosina 1994 (in re Alappat),[25] 1998 (State Street)[26] ja 1999 (AT&T vs. Excel)[27] johtivat siihen, että Yhdysvalloissa alettiin tehtailla patentteja liiketoimintamenetelmistä ja ohjelmistoista matalalla kynnyksellä.[26] Sekä oikeus- että taloustieteilijät arvostelivat päätöksiä.[26] Korkeimman oikeuden päätökset 2006, 2008 (in re Bilski), 2014 (Alice Corp.) ym. ovat kuitenkin kaventaneet tätä mahdollisuutta huomattavasti.[26][28][29]

Patenttijärjestelmän kehittäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 The Economist esitti, että patenttijärjestelmä toimii huonosti ja se pitäisi uudistaa. Keksinnön kynnystä pitäisi korottaa, patentin voimassaoloaikaa pitäisi lyhentää ja patentin haastamista tai mitätöintiä pitäisi helpottaa.[20]

DNA:n emäsparisekvenssien patentointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa geenimanipulaatioteknologiaa hyväksi käyttäen voidaan keinotekoisesti valmistettuja DNA-pätkiä patentoida. DNA:ta voidaan pilkkoa ja yhdistää alkuperäisestä melko vapaasti nykyteknologialla. Osaa DNA-molekyylistä, lyhyttä DNA-pätkää tai pitkää geeniä eli osuutta, joka saattaa vastata tietystä eliön ominaisuudesta, kuten esimerkiksi sinisilmäisyydestä, voidaan patentoida korporaation omaisuudeksi. Jos juridinen henkilö taikka ihminen sitä tietäen tai tietämättään käyttää tai sitä kehossaan kantaa, voi korporaatio vaatia häneltä juridisin keinoin ja/tai pakkotoimin, joko käyttömaksua tai patentoidun omaisuuden palauttamista korporaatiolle. Sama koskee geenimanipuloituja hyötykasvien siemeniä, osa niiden DNA-sekvenssistä on korporaation patentoimaa omaisuutta, eikä niitä voi siten vapaasti myydä tai tuottaa ilman emokorporaation lisenssiä (kts. Monsanto).[30]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Patenttilaki (550/1967) 40 § finlex.fi.
  2. ↑ Tällainen oli Suomen ensimmäinen patentti vuodelta 1842 Tekniikka&Talous. Viitattu 13.4.2024. (suomeksi)
  3. ↑ Ensimmäinen suomalainen patentti PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Viitattu 13.4.2024. (suomeksi)
  4. ↑ PatInfo-tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive) 15. heinäkuuta 2011. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 15. heinäkuuta 2011.
  5. ↑ https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pathakmaks.html
  6. ↑ https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pctmaks.html
  7. ↑ Suomessa tehdyt patenttihakemukset 2. tammikuuta 2007. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 29. huhtikuuta 2007.
  8. ↑ Patents Directive killed by European Parliament pinsentmasons.com. 6.7.2005. Viitattu 28.9.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Software patent wars - Parliament rejects directive outright (PDF) europarl.europa.eu. Viitattu 28.9.2022. (englanniksi)
  10. ↑ a b Timothy B. Lee: Does not compute: court says only hard math is patentable arstechnica.com. 18.8.2011. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Timothy B. Lee: Ctrl-Z: a return to the Supreme Court’s software patent ban? arstechnica.com. 28.1.2009. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)
  12. ↑ All Questions Answered (PDF) Notices of the AMS. Viitattu 28.9.2022. (englanniksi)
  13. ↑ David Chang Villacreses: Protecting Your Software Ideas: to Copyright or to Patent otc.duke.edu. 4.11.2020. Viitattu 28.9.2022. (englanniksi)
  14. ↑ http://www.prh.fi/fi/patentit/tukea_tuotekehitykseen/tekniikan_tietolahteena.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ World Intellectual Property Indicators 2013 Edition
  17. ↑ WIPO Guide to using patent information http://www.wipo.int/export/sites/www/freepublications/en/patents/434/wipo_pub_l434_03.pdf
  18. ↑ http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut/patinfo.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ a b 'Patent trolls' cost other US bodies $29bn last year, says study bbc.com. 29.6.2012. Viitattu 6.11.2022. (englanniksi)
  20. ↑ a b Time to fix patents, The Economist, Aug 8th, 2015.
  21. ↑ Carl Shapiro: Navigating the Patent Thicket: Cross Licenses, Patent Pools, and Standard Settings (PDF) MIT Press. Viitattu 6.11.2022. (englanniksi)
  22. ↑ Patent rights and innovation by small and large firms, Alberto Galasso, Mark Schankerman, VOX, 7 January 2016.
  23. ↑ Tahir Amin: The problem with high drug prices isn't 'foreign freeloading,' it's the patent system cnbc.com. 27.6.2018. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  24. ↑ S. Vincent Rajkumar: The high cost of prescription drugs: causes and solutions ncbi.nlm.nih.gov. 23.6.2020. doi:10.1038/s41408-020-0338-x Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  25. ↑ In re Alappat, 33 F.3d 1526 (Fed. Cir. 1994).
  26. ↑ a b c d Business and Financial Method Patents, Innovation, and Policy, Bronwyn H. Hall, NBER Working Paper No. 14868, April 2009.
  27. ↑ AT&T Corp. v. Excel Communications, Inc., 172 F.3d 1352, (Fed. Cir., 1999),
  28. ↑ See Robert Sachs, Bilskiblog (Arkistoitu – Internet Archive), "#AliceStorm In June: A Deeper Dive into Court Trends, and New Data On Alice inside the USPTO" (July 2, 2015) ("For example, the 73.1% invalidity rate [after Alice] in the federal courts breaks down into 70.2 % (66 of 96) in the district courts and a stunning 92.9 % in the Federal Circuit (13 for 14).").
  29. ↑ See also McGlynn, at 151 ("The impact of Alappat will be to greatly increase the opportunity to patent software inventions. Previously, claims that recited mathematical algorithms and which had the sole function of converting data, were found to be nonstatutory subject matter. Under Alappat, this same subject matter may be statutory if claimed in means-plus-function format with accompanying structure contained in the specification. In re Alappat directs patent attorneys to a reliable means to avoid the mathematical algorithm exclusion to statutory subject matter and in so doing creates a tremendous potential for patenting of previously non-patentable computer software inventions.").
  30. ↑ US Supreme Court Strikes Down Gene Patents but Allows Patenting of Synthetic DNA GenomeWeb. Viitattu 10.2.2017. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Patentti.

Keksijälle/hakijalle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Patentti&oldid=22322781”