Paratuberkuloosi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paratuberkuloosi eli Johnen tauti on märehtijöillä esiintyvä kroonista suolistotulehdusta aiheuttava tauti, jonka aiheuttaja on mykobakteereihin kuuluva Mycobacterium avium subspecies paratubeculosis. Tartunta saadaan yleensä suun kautta, sillä infektoituneet eläimet erittävät bakteeria eritteissään eli virtsassa, ulosteessa, maidossa ja spermassa, jolloin taudinaiheuttaja saastuttaa muun muassa maaperää. Sikiö voi saada tartunnan myös istukan kautta emoltaan. Tartunnalle alttiimpia ovat nuoret eläimet, vaikkakin taudin kliiniset oireet puhkeavat usein vasta kahden vuoden iässä tai sen jälkeen.

Paratuberkuloosilla epäillään olevan yhteys ihmisten Crohnin tautiin, joka paratuberkuloosin tapaan aiheuttaa kroonista suolistotulehdusta.

Paratuberkuloosin aiheuttaja Mycobacterium paratuberculosis kulkeutuu tartunnan saaneen eläimen suolistoon, jossa se hakeutuu etenkin ileumin Peyerin levyihin infektoiden makrofageja ja ympäröiviä imusolmukkeita. Tästä aiheutuu krooninen suolistotulehdus, jonka seurauksena ovat häiriöt ravintoaineiden käsittelyssä ja imeytymisessä suolistosta. Taudin tyypillisiä oireita ovat painon lasku hyvästä ruokahalusta huolimatta, maidontuotannon lasku, krooninen kokkareinen ripuli ja leuan alaisen kudoksen turvotus. Krooninen ripuli johtaa vähitellen eläimen kuihtumiseen ja lopulta kuolemaan. Tautiin ei ole hoitoa.

Ruumiinavauslöydökset vaihtelevat suuresti yksilöittäin, ja ne eivät välttämättä korreloi kliinisten oireiden kanssa, sillä rajujakin kliinisiä oireita osoittaneella eläimellä muutokset suoliston alueella voivat olla hyvin vähäiset. Tyypillisesti paratuberkuloosia sairastaneiden eläinten suolistossa voidaan erottaa infektoituneilla alueilla suoliston seinämän paksuuntumista sekä seinämän limakalvon rosoisuutta ja useita haavaumakeskuksia.