Painio
| Painio | |
|---|---|
 Näkymä Painiolle Somerniemen kirkkorannasta |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Somero (Somerniemi) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Paimionjoki |
| Järvinumero | 27.042.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 81,2 m |
| Rantaviiva | 28,44 km |
| Pinta-ala | 7,84 km² |
| Tilavuus | 29 803 300 m3 |
| Suurin syvyys | 12 m |
| Valuma-alue | 108,11 km² |
 Painio |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Painio on Paimionjoen vesistöön kuuluva järvi Somerniemellä Somerolla.
Järven yleiskuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 784 ha. Se on matalahko (syvyys pääosin 4–6 metriä), savipohjainen, luontaisesti rehevä ja runsasravinteinen.[1][2] Sen korkeus meren pinnasta on 81,2 metriä ja suurin syvyys 12 metriä.[3][2] Järvi laskee Palikaisten luona Hirsjärveen, josta alkaa Paimionjoen yläjuoksun järviketju. Painio on tämän järviketjun ja koko Paimionjoen lähdejärvi ja samalla sekä Paimionjoen vesistöalueen että Someron suurin järvi.
Järven rantakyliä ovat lännessä Palikainen, kaakossa Härjänlahti, koillisessa Keltiäinen ja pohjoisessa Vesanoja. Hieman sivummalla, järveen laskevan ojan varrella on Härjänojan kylä. Järven rantaan tai sen välittömään läheisyyteen jäävät myös Palikaisten kartano järven länsirannalla sekä Somerniemen kirkko järven etelärannalla ja Ämyrin tanssilava järven kaakkoisrannalla.
Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Painion valuma-alueen suuruus on 108,11 km² ja valuma-alueen järvisyys, jossa on mukana myös järven oma pinta-ala (0,78 km²), on 9,37 %.[4]
Painioon laskevia pienempiä valuma-alueita olivat vuonna 2015 käytössä olleessa valuma-aluejaossa Siikjärven valuma-alue (19,11 km², järvisyys 8,69 %) Vesanojan valuma-alue (17,81 km², järvisyys 3,03 %) ja Hossinojan valuma-alue (17,81 km², järvisyys 0,00 %). Näiden ulkopuolisen osan järven valuma-alueesta muodastaa nykyisessä valuma-aluejaossa Painion alue (41,71 km², järvisyys 19,01 %). Tämän sisään jäävät Mättäänsuonojan valuma-alue (13,15 km²) ja Härjänojan valuma-alue (10,84 km²), jotka valmisteilla olevassa uudessa valuma-aluejaossa on erotettu omiksi valuma-alueikseen.
Painioon Palikaisten Myllylän luona pohjoisesta laskevan Siikjärven valuma-alueen suurimpia järviä ovat Kairajärvi, Siikjärvi, Särkjärvi, Poikkipuoliainen ja Mustjärvi. Pienempiä lampia valuma-alueella ovat Naattalammi, Salilammi, Välilammi, Pahnalammi, Kolmikulmanen ja Haulammi.
Painioon Somerniemen Vesanojan ja Keltiäisten rajalla pohjoisesta laskevan Vesanojan valuma-alueen suurin järvi on Vesajärvi. Pienempiä lampia valuma-alueella ovat Vallinlampi, Pikku-Silmu, Iso-Silmu ja Hongistonlammit.
Painioon kaakosta Keltiäisten ja Härjänojan kylien sivuitse laskee Isoniitunoja eli Härjänoja, jonka nimenä yläjuoksulla on myös Korpajoki. Sen valuma-alueella olevia lampia ovat Multalammi, Lakialammi ja Palolammi.
Painioon Somerniemen kirkon luona etelästä Palikaisten ja Härjänlahden rajalla laskee Hossinoja, jonka valuma-alue on järvetön.
Luoteesta Palikaisten Myllylässä Painioon laskee Mättäänsuonoja. Myös sen valuma-alue on järvetön. Sekä Mättäänsuonoja että Hossinoja keräävät vettä laajoilta alavilta peltoaukeilta ja tuovat järveen ravinteita.[1]
Painion lähivaluma-alueella järveen laskevat pohjoisesta Vesanojan länsipuolella Likolammi ja Ruuslammi. Kaakossa järven lähivaluma-alueelle sijoittuvat laskujoettomat suppalammet Jyrkkälammi ja Likolammi Härjänlahden kylässä Ämyrin tanssilavan luona.
Saaret, niemet ja lahdet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Painion suurin saari on Holma eli Papinsaari. Noin 15 hehtaarin laajuisesta saaresta on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi Someron kaupungin omistuksessa oleva noin 11 hehtaarin suuruinen alue, jonka puusto on pääosin yli satavuotiasta.[5]
Pienempiä saaria ovat Somerniemen kirkon luona Saarikossa, Moronperän lahdessa olevat harjusaaret Marjasaari, Keihässaari ja Laatikka.
Lännestä Painioon työntyy Palikaisten kartanon luona Hevosholma-niminen metsäinen niemi. Sitä erottaa mantereesta märkä luhta.
Suurin kartassa nimetyistä lahdista on Mättäänsuonlahti luoteessa. Järven itäpäässä on Somerniemen Härjänlahden kylä.
Kulttuuriympäristö ja maisema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palikaisten kartano järven länsirannalla on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympärikstöksi. Järven eteläranta on kaunista harjumaisemaa, jossa järven rannalla sijaitsee Somerniemen kirkko. Myös Painiolle Ämyrin luona avautuva maisema on arvioitu kauniiksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Painiojärvi Someron kalastusalue. Viitattu 23.10.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Koli, Lauri: Someron vedet, s. 17-23. Somero: Amanita, 1993. ISBN 951-95973-4-4
- ↑ Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2008.
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 55. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ Järvet, lammet ja saaret Someron kaupunki. Arkistoitu 26.12.2016. Viitattu 26.12.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Painio (27.042.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.8.2015.