Ovako

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ovako AB
Tunnuslause Innovative steel for a better engineered future
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 2005
Toimitusjohtaja Marcus Hedblom
Puheenjohtaja Joakim Olsson
Avainhenkilöt Marcus Hedblom (toimitusjohtaja ja konsernijohtaja)
Joakim Olsson (hallituksen puheenjohtaja)
Kotipaikka Tukholma, Ruotsi
Toimiala terästeollisuus
Tuotteet Terästangot,-putket ja -renkaat, jouhintatangot ja -kuulat
Liikevaihto Nousua 921 milj. € (2017)[1]
Liikevoitto Nousua 69 milj. € (2017)[1]
Tilikauden tulos Nousua 15 milj. € (2017)[1]
Henkilöstö Nousua 3040 (2017)[1]
Emoyhtiö Nippon Steel Corporation
Tytäryhtiöt Ovako Hallstahammar AB
Ovako Sweden AB
Ovako Imatra Oy Ab
Ovako Molinella S.p.A.
Ovako Redon SAS
Ovako Bar AB
Ovako Twente B.V.
Ovako Steel Marketing
Ovako BeNeLux
Ovako Special Steel Trading Co. Ltd.
Ovako Balkans, Greece and Cyprus
Ovako GmbH
Ovako Sales Unit Scandinavia
Ovako Metals Oy Ab
Ovako France S.A.S
Ovako North America Inc.
Ovako Polska Sp.z o.o
Ovako Ltd.
Ovako Finland Oy Ab
Omistaja Nippon Steel Corporation
Kotisivu Ovako

Ovako AB on suomalaislähtöinen terästeollisuuskonserni, jonka nykyinen kotipaikka on Ruotsissa.[2] Tuotannon pääraaka-aine on kierrätysteräs, josta valmistetaan tankoja, putkia, renkaita ja puolivalmiita komponentteja. Ovako on edustettuna yli 30 maassa, ja yhtiöllä on myyntikonttoreita Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.[2]

Ovakon liikevaihto vuonna 2017 oli 921 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä vuoden lopussa 3040.[3] Edellisenä vuonna 2016 Ovakon liikevaihto oli 781 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 2800.[4] Vuonna 2018 Ovako siirtyi maailman suurimpiin teräksentuottajiin lukeutuvan Nippon Steel Corporationin omistukseen. Se on sekä teknologisesti että tuotantokapasiteetin perusteella yksi maailman terästeollisuuden markkinajohtajista, jolla on maailmanlaajuisesti yli 115 000 työntekijää.[5] Konsernin liikevaihto on 55 miljardia dollaria.[5]

Ovakon Suomen tuotantolaitos sijaitsee Imatralla. Yhtiön pääkonttori on Ruotsissa Tukholmassa.

Ovakon vanhimmat juuret ovat Hoforsin ruukissa, jonka toiminta alkoi 1600-luvulla.[6] Suomen puolella Imatran tehtaat perustettiin 1935 Vuoksenniska Oy:n nimellä. Sotien jälkeen sotakorvaustuotanto vauhditti niiden kasvua. Vuoksenniska joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1967, jolloin Grönblomin suvun omistuksessa perustamisestaan lähtien ollut yhtiö siirtyi väliaikaisesti rahoittajayhtiö Yhdyspankin haltuun.

Nimi "Ovako" tuli käyttöön 1969, kun imatralainen Vuoksenniska ja Fiskars yhdistivät terästuotantoaan. Wärtsilästä tuli suomalaisen Ovakon osaomistaja vuonna 1972.[7]

Ruotsalais-suomalainen yhteisyritys syntyy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1986 Ovako ja ruotsalainen SKF Steel fuusioituivat Ovako Steel -nimiseksi yhtiöksi. Vuonna 1991 Ovakon lakkautusuhan alla ollut Imatran tehdas siirtyi uuden Imatra Steel -yhtiön hallintaan, kun tehtaan johto osti sen valtion avustuksella.[7]

Nykymuotoinen Ovako perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä toisiinsa ruotsalaisen AB SKF:n omistama Ovako Steel AB, Wärtsilä Oyj:n omistama Imatra Steel Oy ja Rautaruukki Oyj:n omistamat Fundia Wire Oy Ab, Fundia Special Bar AB ja Fundia Bar & Wire Processing AB. SKF:n ja Wärtsilän omistusosuus Ovakosta oli kummankin 26,5% ja Rautaruukin osuus 47%. Yhdistymisen jälkeen Ovakossa oli 5 200 työntekijää ja 18 tuotantolaitosta Ruotsissa ja Suomessa.[8] [9]

Vuonna 2006 omistajayhtiöt myivät Ovakon osakekannan kahdelle hollantilaiselle sijoitusyhtiölle ja saksalaiselle teräsalalla toimivalle Pampus-yhtiölle (Pampus Industrie Beteiligungen GmbH & Co. KG.). Vuodesta 2010 omistaja oli pääomasijoitusyhtiö Triton.[6] Triton ei kuitenkaan ostanut niitä Ovakon osia, jotka valmistivat valssilankaa ja jännepunoksia eli pitkiä erikoisterästuotteita.[10]

Ovako teki vuonna 2017 tuotannollisia järjestelyjä sulkemalla Ruotsissa Hälleforsin valssaamon ja Forsbackan tuotanto- ja jakeluyksikön.[11]

Osaksi japanilaista suurteräsyhtiötä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omistusjärjestelyiden viimeisin vaihe tapahtui keväällä 2018, jolloin japanilainen suuryritys Nippon Steel & Sumitomo Metal Corporation (NSSMC) osti Ovakon pääomasijoitusyhtiö Tritonilta.[12] Kesällä 2018 uusi omistajayritys teki järjestelyjä niin, että Sanyo Special Steel osti Ovakon osana Ovakon integraatiota NSSMC:hen. NSSMC, joka ostohetkellä oli Sanyo Special Steelin suurin osakkeenomistaja, kasvatti samalla osakeomistustaan ja muodosti Sanyo Special Steelistä NSSMC-konsernin tytäryrityksen.[13] Vuonna 2019 konsernin nimi muuttui Nippon Steel Corporationiksi.[14]

Tuotantoyksiköt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boxholm, Ruotsi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonkauniissa maisemissa Svartån-joen varrella on valmistettu ja työstetty terästä aina 1700-luvun puolivälistä lähtien. Nykyisin paikalla toimiva Ovakon moderni tehdas kuuluu SmeBox-liiketoimintayksikköön, joka käsittää Boxholmin valssaamot ja jatkojalostuksen sekä Smedjebackenin terästehtaan. Terästehdas toimittaa päivittäin terästä Boxholmiin ja sen tuotteisiin kuuluvat muun muassa laakerit, lehtijouset, kierretangot, kiskon kiinnittimet ja hydrauliikka.[15]

Hofors, Ruotsi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoforsissa Ovako valmistaa pitkiä terästuotteita. Yksi esimerkki tällaisista on erittäin kuonapuhdas ns. high-clean teräs, jota käytetään etupäässä niche-markkinoilla, kuten kaivosteollisuudessa ja laakereiden raaka-aineena. Hoforsin teräksestä valmistetaan esimerkiksi laakereita, dieselmoottoreiden osia ja muita erikoistuotteita. Ovakon teräs ehkäisee väsymismurtumia ja pidentää komponenttien kestoikää, mikä auttaa niin autoteollisuudessa, öljy- ja kaasuteollisuudessa kuin tuulivoima-alalla toimivia asiakkaita valmistamaan kevyempiä, vahvempia, tehokkaampia ja pienikokoisempia komponentteja.[16]

Ovakon Hoforsin-terästehtaan juuret juontavat 1500-luvun puoliväliin. Nykyisin paikkakunnalla on terästehtaan lisäksi teelmävalssaamo sekä putki- ja rengastehtaat.[16] Vuonna 2013 avattu Hoforsin rengastehdas nro 11 rakennettiin vastaamaan offshore-tuulivoimaloiden myötä kasvaneeseen laakeriteräksen kysyntään.[17] Ovakolla on Hoforsissa 1200 työntekijää.[18]

Hällefors, Ruotsi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisella Bergslagenin alueella Örebron läänissä sijaitsee Hällefors ja yksi Ovakon terästuotteiden valmistus- ja jatkojalostusyksiköistä. Tuotanto käsittää teelmien käsittelyn sekä keskivalssaamon ja tankohallin. Terästä jatkojalostetaan erilaisin lämpökäsittelyin, sorvaamalla, hiomalla, vetämällä ja katkaisemalla.[19]

Ovako Hälleforsin asiakkaat toimivat pääasiassa auto-, kaivos- ja energiasektoreilla sekä muilla valmistavan teollisuuden aloilla. Yhtiön teräksestä valmistetaan laakereita, dieselmoottoreiden osia ja muita erikoistuotteita.[19]

Hälleforsin teräslajeista tunnetuimpia ovat IQ-Steel® ja BQ-Steel®. Erinomaisten ominaisuuksiensa ansiosta nämä puhtaat teräkset tarjoavat mahdollisuuden suunnitella uudenlaisia luotettavia komponentteja, jotka kestävät isoja kuormia.[19]

Imatra, Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ovako Imatra Oy Ab

Imatran kaupunki sijaitsee Saimaan vesistön ja Vuoksen kainalossa Kaakkois-Suomessa.[20] Ovako Imatra valmistaa koneistettavaksi ja taottavaksi soveltuvia pitkiä terästuotteita. Imatran liiketoiminta perustuu tiiviiseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön erityisesti konepajateollisuudessa ja autoteollisuudessa toimivien asiakkaiden kanssa. Useat Imatran asiakkaista valmistavat takeita, joihin Ovako toimittaa erityyppisiä terästankoja.

Merkittävä osa Imatran tuotannosta on suunnattu asiakkaille, jotka valmistavat tarkkuustaottuja osia erilaisiin sovelluksiin esimerkiksi kaivos-, offshore- ja autoteollisuudessa. Maailmanlaajuisesti johtavat yritykset käyttävät tehtaan teräksiä hyvin monipuolisesti, esimerkiksi tehonsiirtolaitteisiin ja muuntajiin, akseleihin, hammaspyöriin, kampiakseleihin, jousiin, laakereihin, ruuveihin ja kaivoslaitteisiin. Imatran tunnetuin tuote on asiakkaan työstökustannuksia säästävä ja koneistusprosessien tuottavuutta parantava M-Steel®.[20]

Ovakolla on Imatralla noin 600 työntekijää. Se on Imatran kolmanneksi suurin työnantaja ja Kaakkois-Suomen suurin metallialan yritys.[21]

Smedjebacken, Ruotsi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smedjebacken on vanha ja perinteikäs ruukkipaikkakunta. Ovakon nykyisen terästehtaan ja keskivalssaamon paikalle perustettiin jo vuonna 1631 takomo.[2]

Smedjebackenin ja Boxholmin tehtaat muodostavat yhdessä SmeBoxin, Ovakon laaja-alaisimman liiketoimintayksikön. Asiakassegmenttejä on kymmenkunta, maatalouskoneista ja kiskokalustosta aina autoteollisuuteen. Suuri osa tuotannosta on kulutusteräksiä, jousiteräksiä ja mikroseostettuja teräksiä.[2] Ovakolla on Smedejebackenissa noin 235 työntekijää.[22]

Molinella, Italia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ovako Molinella tuottaa induktiokarkaistuja ja kovakromattuja tankoja hydraulisylintereiden valmistukseen. Molinella sijaitsee Italiassa, Bolognan laitamilla.[2]

Ovako on toiminut nykyisissä Molinellan tiloissa 11 vuotta. Yksiköllä on pitkät perinteet kestävien ja teknisiltä ominaisuuksiltaan markkinoiden johtavien laatutuotteiden valmistuksesta.[2]

Redon, Ranska

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ovako Redon on Cromax-divisioonan yksikkö. Divisioonan erikoisalaa on nikkelikromattujen tankojen ja putkien valmistus vaativiin, korroosioalttiisiin hydrauliikkasovelluksiin.[2]

Ovako Redon on erikoistunut nikkelikromattujen tankojen valmistukseen. Näitä tankoja myydään Euroopassa Nikrom- ja Ni-Cromax-brändeillä ja Pohjois-Amerikassa Socatri-brändillä.[2]

Twente, Alankomaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ovakon Twenten tehdas sijaitsee Almelon kaupungissa Twenten maakunnassa Alankomaissa. Paikkakunta on lähellä Saksan rajaa, noin 150 kilometriä Amsterdamista itään.[2]

Täysin uusi, nollasta rakennettu tehdas aloitti toimintansa vuonna 1989. Tehtaan prosessi perustuu moderniin tuottavuus- ja materiaalivirta-ajatteluun. Nykyään Ovako Twente BV on osa Ovako Cromaxin toimintaa. Twenten yksikkö valmistaa ja toimittaa hiottuja ja kovakromattuja tankoja ja putkia pääasiassa hydrauliikkasovelluksiin.[2]

  • Marcus Hedblom, President & CEO
  • Disa Wollf, Acting CFO, EVP Group Finance, IT & Purchasing
  • Phetra Ericsson, EVP Group HR, Communication & EHS
  • Mathias Tillman, EVP Group Sales & Marketing
  • Rickard Qvarfort, President BU Hofors-Hellefors
  • Klaus Enwald, President BU Imatra
  • Hiromi Ishii, EVP Group Production & Technology Advisor
  • Nicholas Källsäter, President BU SmeBox
  1. a b c d Ovako publishes its Year-End Report 2017 Ovako. 9.2.2018. Arkistoitu 23.6.2018. Viitattu 25.4.2020.
  2. a b c d e f g h i j Tietoa Ovakosta - Ovako www.ovako.com. Viitattu 25.4.2020.
  3. Ovako AB - Ovako publishes its Year-End Report 2017 investors.ovako.com. Arkistoitu 23.6.2018. Viitattu 25.4.2020.
  4. https://www.ovako.com/fi/uutiset/uutiset-ja-tiedotteet/ovakon-lehdistotiedotteet/?releaseId=A95ECF633699703D
  5. a b Nippon Steel Corporation Fortune. Arkistoitu 8.8.2020. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
  6. a b Historia Ovako. Viitattu 3.8.2022.
  7. a b Imatra Steel Oy Ab History fundinguniverse.com. Viitattu 22.1.2019.
  8. Ovako Oy Ab porssitieto.fi. Viitattu 24.1.2019.
  9. Ovako keskittää laakeriteräksiä Imatralle - Uusi Ovako tekniikkatalous.fi. 24.1.2006. Viitattu 26.1.2019.
  10. Valtaosa Ovakosta saa uuden isännän pääomasijoittajasta Uutisvuoksi. 2010. Viitattu 19.2.2017.[vanhentunut linkki]
  11. Ovako sulkee kolme yksikköään – Imatra jatkaa tehostamalla toimintaa yle.fi. 28.10.2015. Viitattu 24.1.2019.
  12. Aasialainen metallijätti osti teräsyhtiö Ovakon – Imatran tehtaan toimitusjohtaja: "Olen luottavainen, että työpaikat säilyvät" yle.fi. 15.3.2018. Viitattu 24.1.2019.
  13. OVAKO - Ovako Metals ovako.com. 2.8.2018. Arkistoitu 26.1.2019. Viitattu 26.1.2019.
  14. Kaakon Viestintä Oy: Ovakon japanilaisomistajan Nipponin pääjohtaja vaihtuu — Teräsjätin omistuksia takavarikoitiin kiistassa Etelä-Korean miehityksen ajasta - Uutisvuoksi uutisvuoksi.fi. 10.2.2019. Viitattu 25.4.2020.
  15. Boxholm - Ovako www.ovako.com. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 25.4.2020.
  16. a b Hofors - Ovako www.ovako.com. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 25.4.2020.
  17. Ring Mill 11 inaugurated in Hofors Ovako. 20.3.2013. Arkistoitu 5.10.2015. Viitattu 19.2.2017.
  18. Hofors Ovako. Arkistoitu 19.2.2017. Viitattu 19.2.2017.
  19. a b c Hällefors - Ovako www.ovako.com. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 25.4.2020.
  20. a b Imatra - Ovako www.ovako.com. Arkistoitu 8.8.2020. Viitattu 25.4.2020.
  21. Imatra Ovako. Viitattu 19.2.2017.
  22. Smedjebacken Ovako. Arkistoitu 20.2.2017. Viitattu 19.2.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]