Osmanthus fragrans
| Osmanthus fragrans | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
| Kladi: | Asteridit Asteridae |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Oliivikasvit Oleaceae |
| Tribus: | Oleeae[2] |
| Suku: | Osmanthus |
| Laji: | fragrans |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
|
|
|
Osmanthus fragrans on oliivikasvien heimon sukuun Osmanthus kuuluva kasvilaji. Se on alun perin itäisestä Aasiasta kotoisin oleva ainavihanta pensas tai pieni puu. Lajin piirteitä ovat pitkäsuippuisen soikeat lehdet, tiheässä viuhkoina kasvavat pienet kukat ja pienet vinot purppuranmustat hedelmät. Voimakkaasti tuoksuvia kukkia käytetään ruokien ja juomien maustamiseen sekä hajusteiden valmistukseen. Kasvi kukkii tavallisesti syksyllä, ja sen kukinta on perinteisesti kiinalaisessa kulttuurissa yhdistetty Keskisyksyn juhlaan, jonka aikana usein myös tarjoillaan kasvin kukilla maustettuja juomia. Nykyisin Osmanthus fragrans on yleinen koristekasvi paitsi Aasiassa, myös osissa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.[3][4][5]
Nimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvin tieteellisen nimen latinankielinen lajimääre fragrans tarkoittaa tuoksuvaa tai makeatuoksuista.[6] Myös suvun kreikan kielestä johdettu tieteellinen nimi Osmanthus viittaa tuoksuun ja tarkoittaa ”tuoksuvaa kukkaa”.[7]
Kasvista käytetään kiinan kielessä nimeä 木犀 (mu xi).[3] Lajia voidaan kutsua maailmalla englanniksi nimillä sweet olive (suom. makea oliivi), fragrant olive (suom. tuoksuva oliivi) tai tea olive (suom. teeoliivi) ja sweet osmanthus.[4][7]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osmanthus fragfrans on ainavihanta pensas tai pieni puu. Se kasvaa tavallisesti noin kolmesta viiteen metriä korkeaksi, mutta saattaa suotuisissa olosuhteissa tulla noin kymmenenmetriseksikin.[3] Kasvin versot ovat kaljuja.[3]
Lehdet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehdet ovat yksinkertaisia, ruodillisia ja korvakkeettomia.[2][3] Lehtiasento on vastakkainen. Muodoltaan soikea tai soikeansuikea lehtilapa on 7–14,5 senttimetriä pitkä ja 2,6–4,5 senttimetriä leveä.[3] Lehtiruoti on yleensä 0,8–1,2 senttimetriä pitkä.[3] Lehti on tyvestään kiilamainen, kärjestään pitkäsuippuinen ja laidoiltaan ehyt tai varsinkin kärkipuoliskoltaan hienosahainen.[3] Lehden keskisuoni ja kuudesta kymmeneen suurempaa sivusuoniparia ovat painuksissa lehden yläpinnalla ja koholla sen alapinnalla.[3]
Kukat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvin kukat ovat kaksineuvoisia. Pienet kukat kehittyvät lehtihangoissa kimppuina kasvaviin viuhkoihin.[3] Kukkien leveänpuikeat tukilehdet ovat kahdesta neljään millimetriä pitkiä.[3] Kukan perä on neljästä kymmeneen millimetriä pitkä.[3] Kukan verhiö on noin yhden millimetrin pituinen.[3] Kukan teriö on tyvestään yhdiskasvuinen ja kärjestään neliliuskainen.[8] Kukan teriö on kolmesta neljään millimetriä pitkä, ja teriön torvi eli yhdiskasvuinen tyviosa on noin 0,5–1 millimetriä pitkä.[3] Teriön väri vaihtelee valkoisesta keltaiseen ja oranssiin.[3][4] Kukan lokerositeeltään otapäiset heteet kiinnittyvät teriön torven keskiosaan.[3]
Hedelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvin hedelmä on rakenteeltaan luumarja.[3] Hedelmä on vinon luumunmuotoinen ja tavallisesti 1–1.5 senttimetriä pitkä.[3] Hedelmässä on kova endokarppi eli ”kivi”.[8] Kypsä hedelmä on väritykseltään purppuranmusta.[3]
-
Rungon kuorta. -
Lehdet ovat soikeita ja pitkäsuippuisia. -
Pienet kukat kasvavat tiheässä viuhkoina.
Kasvu ja elinkierto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvi kukkii yleensä syksyllä, perinteisesti Kiinassa syys–lokakuussa.[3] Sen hedelmät kypsyvät seuraavana keväänä, perinteisesti Kiinassa maaliskuussa.[3]
Fytokemia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvissa on runsaasti tuoksuvia yhdisteitä. Sen kukkien eteerisen öljyn tärkeimpiä yhdisteitä ovat linaloli, alfajononi, betajononi, neroli ja gammadekalaktoni.[9]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osmanthus fragrans on oliivikasvien heimon (Oleaceae) tribuksen Oleeae sukuun Osmanthus kuuluva koppisiemeninen kasvilaji.[2][10] Se on sukunsa tyyppilaji.[10] Vuonna 2020 julkaistun molekyylibiologisen genetiikan tutkimuksen mukaan sen lähimpiä sukulaislajeja ovat Osmanthus cooperi ja Osmanthus heterophyllus sekä risteymälaji Osmanthus × fortunei.[10]
Lajille on määritetty useita muunnoksia, kuten Osmanthus fragrans var. aurantiaeus, jonka kukat ovat punaoransseja ja O. fragrans var. ginmokusei, jonka kukat ovat valkoisia.[4] Toiset tieteilijät kuitenkin pitävät näitä ennemminkin kasvin lajikkeina kuin muunnoksina.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajin luontainen levinneisyysalue Aasiassa ulottuu Himalajan vuoristosta Kiinan yli mantereiseen Kaakkois-Aasiaan ja Japaniin.[7] Nykyisin sitä kasvatetaan laajalti myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.[1][4] Lajia esiintyy luonnossa kosteissa metsissä.[1][7] Himalajan vuoriston alueella kasvia esiintyy 1 200 – 3 000 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella.[7] Se sietää enintään viiden celsiusasteen pakkasta, mutta ei kestä pitkiä pakkasjaksoja.[7]
Merkitys ihmiselle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osmanthus fragrans on perinteikäs viljelykasvi, jota on käytetty niin lääkekasvina, ravintokasvina kuin koristekasvinakin.[4][7]
Kulttuurillinen merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvilla ja sen tuoksuvilla kukilla on ollut pitkään merkitystä erityisesti kiinalaiselle kulttuurille. Menestyksen ja hyvän onnen symbolina pidetty Osmanthus fragrans esiintyy useissa kiinalaisissa kansantaruissa, joissa se usein liitetään Kuuhun.[5][11] Näistä tunnetuimpia ovat tarina Chang’esta ja Jadejäniksestä sekä tarina jättiläisestä Wu Gangista, jonka tuli kaataa Kuussa kasvava tuhoutumaton Osmanthus-puu.[5][11] Syksyllä kukkiva kasvi liitetään myös täydenkuun aikaan vietettävään Keskisyksyn juhlaan.[5] Juhlan aikana usein tarjoillaan kasvin kukilla maustettua viiniä.[5][11]
Kasvin kukkia ja niiden eteeristä öljyä on käytetty hajusteiden valmistukseen ja maustamaan teetä, viiniä ja ruokia.[4][7][11] Kasvin kukkia ja rungon kuorta on käytetty perinteisessä lääkinnässä muun muassa hoitamaan paiseita.[7]
Taloudellinen merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvia viljellään laajalti sen kukkien avulla valmistettavien hajusteiden ja elintarvikkeiden vuoksi.[3][4] Laji on myös yleinen puutarhojen koristekasvi Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.[4] Siitä kasvatetaan Kiinassa yli 200 nimettyä lajiketta.[4] Koristemuotoja on valikoitu paitsi kukkien värin, myös esimerkiksi lehtien värityksen perusteella.[4]
-
Syksyllä kukkiva Osmanthus fragrans on yleinen koristekasvi. -
Kasvin kukkia käytetään teelehtien seassa antamaan makua teelle. -
Kasvin kukilla maustettuja hyytelöleivoksia.
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Lai, Y.; ja Liu, H.; Botanic Gardens Conservation International (BGCI) ja IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Osmanthus fragrans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Stevens, Peter F.: Oleaceae (APG IV, 2016) Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab Chang, Mei-chen; Chiu, Lien-ching; Wei, Zhi ja Green, Peter S.: Osmanthus fragrans Flora of China. Vol. 15. 1999. Science Press, Beijing ja Missouri Botanical Garden Press, St. Louis.. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Tong, Tingting; Shao, Lili; Peng, Zhonghua ja Sun, Youping: Osmanthus fragrans ‘Cai Ye Gui’, a Variegated Cultivar. HortScience, 2018, 53. vsk, nro 5, s. 729–731. American Society for Horticultural Science. doi:10.21273/HORTSCI12770-17 (englanniksi)
- ↑ a b c d e Culinary traditions for Mid-Autumn Festival 5.9.2016. General Office of Hubei Provincial People’s Government. Arkistoitu 5.10.2017. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
- ↑ fragro (Lähde merkityksille ja sanan latinankielisyydelle.) Latin Dictionary and Grammar Aid. University of Notre Dame. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Osmanthus fragrans Lour. Plants of the World Online. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Chang, Mei-chen; Chiu, Lien-ching; Wei, Zhi ja Green, Peter S.: Osmanthus Flora of China. Vol. 15. 1999. Science Press, Beijing ja Missouri Botanical Garden Press, St. Louis.. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Wang, Li-mei; Li, Mao-teng; Jin, Wen-wen; Li, Shuo; Zhang, Shuai-qi ja Yu, Long-jiang: Variations in the components of Osmanthus fragrans Lour. essential oil at different stages of flowering. Food Chemistry, 2009, 114. vsk, nro 1, s. 233–236. Amsterdam: Elsevier. doi:10.1016/j.foodchem.2008.09.044 (englanniksi)
- ↑ a b c Li, Yong-fu; Zhang, Min; Wang, Xian-rong; Sylvester, Stevel Paul; Xiang, Qi-bai; Li, Xuan; Li, Meng; Zhu, Hong; Zhang, Cheng; Chen, Lin; Yi, Xian-gui; Mao Ling-feng ja Duan, Yi-fan: Revisiting the phylogeny and taxonomy of Osmanthus (Oleaceae) including description of the new genus Chengiodendron. Phytotaxa, 2020, 436. vsk, nro 3, s. 233–236. Amsterdam: Magnolia Press. doi:10.11646/phytotaxa.436.3.6 (englanniksi)
- ↑ a b c d Zhou, Bing: Traditions you may not know about Mid-Autumn Festival China Daily. 12.9.2019. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
| ||||||||||