Ortenoja
Ortenoja (aikaisemmin kirjoitusasuna Ordenoja) on kylä Pöytyällä Varsinais-Suomessa.
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylä sijaitsee Pöytyällä lähellä kantatietä 41 lähellä Oripään rajaa. Sen kautta kulkee kantatieltä 41 Yläneen Uuteenkartanoon johtava Pöytäsuontie (yhdystie 12555). Ortenojan naapurikyliä Pöytyällä ovat Haveri ja Pihlava lännessä sekä Oja ja Juva etelässä. Yläneen puolella lähin naapurikylä on Uusikartano ja Oripään puolella Tanskila.
Luonnonympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylä sijaitsee Pöytyän halki virtaavan Aurajoen läntisen sivujoen Pöylijoen pohjoisen sivuhaaran, Kolli-Mäkelän ojan, varressa.
Pöylijoki on toinen Aurajoen kahdesta suuremmasta sivujoesta Pöytyällä yhdessä Aurajokeen idästä Pöytyän eteläosassa laskevan Kaulajoen kanssa. Se saa alkunsa Pöytärahkan suolta Yläneen Uudenkartanon Pöytäsuon kulmakunnalta entisellä Yläneen ja Pöytyän kuntien rajalla, virtaa Pöytyän Ortenojan, Ojan sekä Juvan kylien alueella ja laskee Aurajokeen Pöytyän Raatikaisten luona.
Pohjoisessa Ortenojan kylän alueelle ulottuu lounaisreunaltaan pääosin Oripään puolella sijaitseva Isorahkan suo. Siitä etelään kylän alueella on pienempi Pikkurahkan suo.
Muutoin kylän luonnonympäristö muodostuu pääosin pelloksi raivatusta savitasangosta, josta kohoaa metsäisiä, vaihtelevankokoisia kalliosydämisiä moreenimäkiä. Paikoin Pöylijoki sivuhaaroineen on uurtanut savitasankoon vähäisiä laaksoja ja notkelmia ja mäkien välissä on paikoin ojitettuja korpipainanteita.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ordenojan kartano
Kylä on samaa isonjaon jakokuntaa Pöylijoen varren naapurikyliensä Ojan ja Juvan ja Aurajoen varressa sijaitsevan Vauranojan kanssa. Aiemmin useampitaloinen kylä on historialtaan alkujaan Yläneen Yläneenkartanoon kuulunutta rälssimaata, jota omistivat 1700-luvulle asti muualla asuneet aateliset maanomistajat.
1800-luvulla kylän tilojen omistajaksi tulivat paikalliset, talonpoikaissäätyyn kuuluvat henkilöt, ja 1800-luvun puolivälissä kylän talot yhdistettiin Ordenojan kartanoksi, joka käsitti koko kylän. Kartanon talouskeskus perustettiin 1850-luvulla nykyiselle paikalleen Pöytäsuontien varteen kylän vanhojen kotipeltojen reunalle. Kylän vanha tonttimaa, jossa kylän talojen tontit olivat ennen kartanon perustamista, sijaitsi kotipeltojen keskellä nykyisellä Ordenojan kartanon hevoslaituimella, missä se 2000-luvulla erottuu puustoisena kumpareena.
Ordenojan kartanosta lunastettiin 1920-luvulla itsenäisiksi entisiä torppia perustuen vuonna 1918 säädettyyn lakiin vuokra-alueiden lunastamisesta.
Toisen maailmansodan jälkeen Ordenojan kartanosta erotettiin 27 tilaa, joista 17 viljelystiloja, pääasiassa Kurkijoelta Laatokan Karjalasta Pöytyälle saapuneelle luovutetun Karjalan siirtoväelle, johon kuuluvat olivat oikeutettuja maansaantiin sodan jälkeen säädetyn Maanhankintalain perusteella.
Palvelut ja yhdistystoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1960-luvun alussa kylässä toimi kauppa lähellä myöhempää Pöytäsuontien ja kantatien 41 risteystä. Koulua käytiin Ojan kylässä Juvantien varrella sijainneessa Ojan koulussa.
Myöhemmin Ojan koulun lakattua 1960-luvulla kyläkeskuksena toimi Aurajoen varressa sijaitseva Haveri, jossa oli koulu, kauppa ja posti.
Haverin koulu lakkautettiin vuonna 2015, ja vuonna 2018 koulunkäynti oli siirtymässä yhtenäiskouluun Pöytyän Riihikosken taajamaan. Haverissa harjoitettiin vuonna 2015 edelleen kylätoimintaa.
Tunnettuja kyläläisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ortenojan kylästä on kotoisin Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajana vuosina 1998–2015 toiminut Juho Savo, jonka kotipaikka oli Ortenojan kartano.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pöytyä, Ordenoja, Ordenoja, 1963 (Lähde: Suuri maatilakirja I) (Haku ehdoilla Kunta: Pöytyä, Tila: Ordenoja) Sukutilat Webissä. Suomen maatalousmuseo Sarka. Viitattu 21.2.2019.