Onninen
| Onninen Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1913 |
| Toimitusjohtaja | Martti Forss[1] |
| Puheenjohtaja | Jorma Rauhala |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Liikevaihto | 1 539 milj. € (2013)[2] |
| Henkilöstö | 2 902 (2013)[3] |
| Emoyhtiö | Kesko Oyj |
| Kotisivu |
www |
Onninen Oy on suomalainen LVI- ja sähköalan tukkukauppaa harjoittava yritys, jonka asiakasryhmiin kuuluvat urakoitsijat, teollisuus, julkiset organisaatiot ja infrarakentajat, sekä teknisten tuotteiden jälleenmyyjät.[4]
Onninen työllistää Suomen, Ruotsin, Norjan, Puolan, Venäjän ja Baltian toiminnoissaan yhteensä yli 2 900 henkilöä, joista Suomessa työskentelee n. 1 200 henkilöä.[3] Onnisen liikevaihto vuonna 2013 oli yli 1,5 miljardia euroa.[2] Onninen Oy kuului perheomistuksessa olevaan Onvest-konserniin, kunnes vuonna 2016 Kesko osti sen.[5] Konsernilla on yli 4 200 työntekijää, ja sen liikevaihto vuonna 2013 oli n. 1,7 miljardia euroa. [3]
Onninen Oy:n päätoimipaikka sijaitsee Kesko Oyj:n pääkonttorissa Helsingissä ja logistiikkakeskus Hyvinkäällä. Tämän lisäksi Onnisella on jakelukeskukset kaikissa toimintamaissa ja n. 130 Express-myymälää tai muuta myyntipistettä.[6][3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Onninen perustettiin Turussa vuonna 1913, kun liikemies Alfred Onninen päätti ryhtyä vesijohtoalan urakoitsijaksi.[7] Liiketoiminta laajeni asennustoiminnasta LV-tukkukauppaan 1920-luvulla. Vuonna 1927 yhtiörakennetta uudistettiin ja syntyi Vesijohtoliike Onninen Oy. Samaan aikaan liiketoiminnan painopiste siirtyi Helsinkiin. Jo 1930-luvulla tukkukauppa kasvoi liiketoiminnaltaan suuremmaksi kuin asennustoiminta. Sotien jälkeen 1940-luvulla Onninen ryhtyi rakentamaan valtakunnallista toimipaikkaverkkoa. [7]
1960-luvulla liiketoiminta kasvoi koko maan kattavaksi ja laajeni myös ilmastointialalle. Seuraavalla vuosikymmenellä Onninen aloitti tukkukaupan ja urakoinnin myös sähköalalla. 1980-luvulla Onninen avasi ensimmäisen itsepalvelumyymälän, tämän päivän Express-ketjun myymälöitä vastaavan Pikaonnisen Hämeenlinnaan. Vuonna 1984 valmistui myös Onnisen uusi viisikerroksinen pääkonttori Vantaan Kuninkaanmäkeen.[7] Se purettiin vuonna 2020.[8]
Onnisen voimakas kansainvälistyminen alkoi 1990-luvulla. Tytäryritykset perustettiin Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan. Tämän lisäksi Onninen teki yritysostoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Nykyinen yhtiörakenne luotiin 1990-luvun lopussa, kun Onnisesta ja Aresta muodostettiin Onvest-konsernin tytäryhtiöitä. Vuonna 2007 Onninen osti Teleteknon ja vuonna 2012 Lämpö-Tukun. Vuonna 2014 Suomalaisen Työn Liitto myönsi Onniselle Avainlippu-tunnuksen Suomessa tuotetulle ja Suomessa työllistävälle palvelulle. [7]
Osaksi Keskoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2016 Kesko osti Onnisen. Yritysoston Kesko toteutti osakekaupalla yhteensä 369 miljoonan euron velattomalla kauppahinnalla, johon ei sisältynyt Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Euroopan komissio antoivat hyväksyntänsä yrityskaupalle ilman ehtoja.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Onninen Oy kotisivut
- ↑ a b Tiedote (PDF) 7.3.2014. Onninen. Viitattu 29.12.2014.
- ↑ a b c d Onvest - konsernikatsaus 2013 (PDF) 6.3.2014. Onvest.
- ↑ Onninen yrityksenä Onninen.fi.
- ↑ Kesko on ostanut Onnisen www.kesko.fi. 1.6.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Onninen www.onninen.com. Viitattu 14.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Onninen 100 Vuotta (PDF) 1/2013. Onninen Oy.
- ↑ Suojanen, Armi: Onnisen maamerkki Lahdenväylän vieressä puretaan – isolle tontille suunnitellaan uudenlaisia toimintoja Vantaan Sanomat. 10.9.2022. Viitattu 24.10.2023.
- ↑ Keskon Onninen-kauppa lyötiin lukkoon 1.6.2016. Rakennuslehti. Viitattu 1.6.2016.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sten Enbom, Matti Klinge: Yksin ei voi menestyä. Onninen 1913–2000. Onvest 2001. ISBN 9789529138616.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||