Olli Koskamo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olli Koskamo (30. kesäkuuta 1850 Kittilä26. marraskuuta 1931 Maskjoki, Norja) oli suomalaisyntyinen Maskjoen kylässä Tenojoen varrella Ruijassa asunut maanviljelijä ja lestadiolainen saarnamies.[1][2]

Olli Koskamo syntyi Kittilän Kelontekemässä Koskamon tilalla. Hänen isänsä oli kotoisin Sodankylän Sattasesta ja äitinsä kuului Kittilässä asuneeseen Välitalon sukuun. Lestadiolaisuuteen Koskamo tutustui äitinsä ansiosta jo lapsena. Koskamon lapsuudenkoti oli köyhä ja hän joutui lähtemään sieltä 17-vuotiaana vanhempiensa kuoltua maailmalle. Hän muutti ensin Tornionjokilaaksoon ja sieltä Ruotsiin, jossa hän tutustui Juhani Raattamaan ja tuli tämän oppilaaksi. Koskamo kävi Raattamaan kanssa saarnamatkoilla Ruotsin, Norjan ja Suomen Lapissa 30 vuoden ajan.[1][2]

Koskamo muutti Norjaan 1870-luvulla ja meni siellä naimisiin Ylitorniosta kotoisin olleen Kreeta Kolströmin kanssa. Koskamo hoiti Tenojoella Seidan lossia 17 vuoden ajan ja hän siirtyi sitten asumaan Maskjoen kylään raivaamalleen uudistilalle. Hän hankki varoja tilaansa varten ostamalla lohia ja välittämällä niitä Bergenin kauppiaille. Koskamo liikkui saarnamatkoilla myös Norjassa asuessaan ja vielä 1929 hän kävi saarnamatkalla aina Oulussa saakka. Hän tilasi suomenkielistä uskonnollista kirjallisuutta ja levitti sitä Ruijan suomalaisten keskuuteen.[1][2]

  1. a b c Lauri Kaijalainen : Eräs Perä-Pohjolan henkinen eränkävijä. Olli Koskamo, suomalainen uutisraivaaja ja saarnamies Ruijassa, Suomen Kuvalehti, 13.04.1927, nro 15-16, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. a b c Saarnaaja Olli Koskamo, Pohjolan Sanomat, 29.11.1931, nro 274, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]